Kommunereformen

Suohkanođastus

Sámediggi bargá árjjalaččat vuhtiiváldit ja nannet sámi álbmoga rivttiid ja dárbbuid suohkanođastusa proseassa oktavuođas. Mii bargat dan prinsihpa mielde ahte ráđđehusa boahtteáiggi mihttomearit suohkanođastusain, erenoamážit mihttomearit buriid ja ovttadássásaš bálvalusfállan ja báikkálaš demokratiija nannen, maiddái gusket sámi álbmogii.

Ovddasvástideaddji politihkkár
Ann-Mari Thomassen ©Kenneth Hætta/Sámediggi
Rådsmedlem NSR Vesthavet
Áigeguovdil
Ann-Mari Thomassen 5 (Foto: Kenneth Hætta)
Čielga vuordámuš Gielda- ja ođasmahttinministarii Jan Tore Sanner
Sámediggeráđđelahttu Ann-Mari Thomassen čállán kronihka gielddareformma birra.
Loga eambbo
Ann-Mari Thomassen 5 (Foto: Kenneth Hætta)
Sámediggi háliida du oaivila suohkanođastusa birra!
Sámediggi bargá aktiivvalaččat ovddidit sápmelaččaid beali suohkanođastusas...
Loga eambbo

Sámi álbmot orru bieđgguid, ja máŋgga suohkanis Norggas. Sámi gielaid dilis lea stuora variašuvdna ja sámi servodagas dovdo dát suohkana dárbbuin ja diliin. Gávpotsuohkanat, gos leat ollu sápmelaččat ja smávva suohkanat gos giella lea ealáskanproseassas, leat iešguđet lágan dárbbut. Dát lea juoga mii Sámedikki mielas galgá bures boahtit ovdan suohkanođastusas.

Min bargu suohkanođastusain

Sámediggi lea bidjan johtui barggu čielggadit suohkanođastusa. Áigumuš čielggademiin lea ovddidit čovdosiid dan máŋgga vástitkeahtes gažaldagaide mat gusket sámi áššiide suohkanođastusas.

Čielggadeamis lea dehálaš čilget movt sáhttá álkidit ja vejolažžan dahkat ođđa suohkaniid deavdimis sámiid vuoigatvuođain. Dan oktavuođas háliida Sámediggi bovdet buot ásahusaid, servviid, ovttaskas olbmuid ja suohkaniid ovdanbuktit vásihusaid ja evttohusaid čovdosiidda. Cealkámušaid sáddet deike: kommunereformen@samediggi.no

Min prinsihpat suohkanođastusas

Mii fertet sihkkarastit ahte vuoigatvuođat mat leat nannejuvvon lága bokte, eai galgga hedjonit, muhto baicca nannejuvvot, ođđa suohkanjuohkimis ja ođđa suohkanstruktuvrras. Vejolaš ođđa stuora suohkaniin ferte sihkkarastit ahte sámi álbmot čalmmustahttojuvvo ja ahte sámi álbmogis lea dadjamuš ođđa suohkanstruktuvrras.  

Suohkanođastusa prinsihpaid ektui gáibida Sámediggi ahte ođđa suohkanat maiddái galget rahčat fállat buriid ja ovttadássásaš bálvalusaid, ollislaš ja oktiiheivehuvvon servodatovddideami mii lea heivehuvvon sámi gillii ja servodahkii.  

Sámegiela hálddašanguovlu

Lea eiseválddiid ovddasvástádus vára váldit ja nannet sámi vuoigatvuođaid. Sámegiela hálddašanguovlu ii galgga unnut, go dat mielddisbuktá ahte ovttaskas olbmo riekti geavahit sámegiela hedjona. Dat vuoigatvuođat mat sápmelaččain leat sámegiela hálddašanguovllus galget viidásetfievrriduvvot maiddái ođđa suohkanstruktuvrras. Ii galgga leat ovttaskas suohkana duohken mearridit ahte vuoigatvuođat mat leat sámelága njuolggadusain, gáržžiduvvojit.  

Dearvvašvuođa-  ja sosiálasuorgi

Sámi divššohasain leat vuoigatvuođat mat leat regulerejuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain ja našunála lágain. Sámedikki mielas dát lea mielde nanneme sámi divššohasaid vuoigatvuođaid fuolaheami dál, ja Sámedikki mielas lea maid dehálaš ahte sámi divššohasaid vuoigatvuođat bohtet čielgasit ovdan našunála láidestemiin ja lágain boahtteáiggi suohkanorganiserema oktavuođas.

Mánáidgárdi ja oahpahus

Jus sámegiela hálddašanguovlu rievdá, de ii galgga dat mielddisbuktit ahte kvalitehta ja sisdoallu ásahuvvon sámi mánáidgárdefálaldagas hedjona, muhto baicca ahte dat buoriduvvo. Vurdojuvvo ahte suohkanat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu láhčet dili nu ahte sámi mánát sáhttet ovddidit ja sihkkarastit iežaset giela ja kultuvrra. Sámi mánáidgárdefálaldat sámegiela hálddašanguovllus galgá ain leat huksejuvvon sámi giela ja kultuvrra nala. Vejolaš nuppástuhttin suohkaniid mánáidgárddiin, suohkanođastusa dihte, ii galgga váikkuhit dasa ahte sámi mánáidgárdefálaldat hedjona, muhto baicca buoriduvvo.

Sámi ealáhusat, areálageavaheapmi ja álbmot- ja servodatstruktuvra

Láhkavuđot mielváikkuhanproseassat mat gusket suohkana plánemiidda ja geatnegasvuohta háhkat báikkálaš máhtu ja árbevirolaš máhtu, eai galgga hedjonit suohkanođastusa dihte. Ođđa bargočovdosiid hábmema proseassas ferte maid guorahallat movt mii sáhttit buoridit barggu suohkana boazoealáhusa ektui. Bargosajit mat leat dehálaččat smávva sámi giliide eai galgga heaittihuvvot dahje sirdojuvvot guovddáš báikkiide jus dát mielddisbuktet heajos váikkuhusaid giliid bargodilálašvuhtii.

Áigeguovdilis liŋkkat:

Dieđut sámegiela hálddašanguovllu birra

Ráđđehusa neahttabáiki suohkanreforpma birra

Suohkansektora organisašuvdna

Lávdegotti birra mii galgá geahčadit lágaid, doaibmabijuid ja ortnegiid sámi gielaide

Sámediggi bargá árjjalaččat vuhtiiváldit ja nannet sámi álbmoga rivttiid ja dárbbuid suohkanođastusa proseassa oktavuođas.