Mearraealáhusat

Mearraealáhusat

Mearrasámi kultuvrra vuođđun lea riddo- ja vuotnabivdu, sihke áidna ealáhussan, muhto maiddái ovttas eará ealáhusaiguin. Guolásteapmi vuonain ja riddoriddoguovlluin, ávnnaslaš kulturvuođđun, lea mearrideaddjin ássamii - ja barggahussii miehtá rittu sámi báikegottiin.

Sámedikki politihkka mariidna ealáhusain lea máŋggaid jagiid leamaš dat ahte sihkkarastit sámiid bivdovuoigatvuođaid. Sámediggi lea geavahan viehka ollu resurssaid dasa ahte oažžut dakkár guolástuspolitihka mii dahká vejolažžan bivdit báikkálaččat. Dohkálaš hálddašeapmi guolleresurssain lea dahkkon nannen bokte álbmoga kollektiivvalaš vuoigatvuođaid ja doarjjaortnegiid bokte. Sámediggi bargá ain oččodeames guolleresurssaide nana báikkálaš hálddašeami. Dat dahko nu ahte guolásteaddjit ožžot eanet válddi ja váikkuhanfámu go resurssaid geavaheapmi galgá mearriduvvot.

Sámediggi bargá čađat dan ala ahte sámi mearraguovlluid álbmot ja guolásteaddjit galget geavahit oamastuvvon vuoigatvuođa dološ áiggi rájes geavaheami ja virolašvuođa vuođul guolásteapmái ja mearrasámi guovlluid mariidna resurssaid geavaheapmái. Dát guoská maiddái mearraluossabivdui. Vuoigatvuohta iešguđet guolástemiide galgá leat nuvttá ja dakkár sturrodagas ahte dainna sáhttá birget, ja dakko bokte maiddái láhčit ođđarekrutteremii.  Sámedikki lea garrasit vuoruhan bargat gávdnamis čovdosiid mat sihkkarastet mearrasámiide daid rivttiid.

Sámediggi rádje jahkásaš bušeahtaid bokte ruđaid mearraealáhusaide. Go doarjut fanasháhkamiid, báikkálaš vuostáiváldinrusttegiid ođasmahttima ja oaččuhit buvttaovdánahttima mearraealáhusain, de sáhttit bisuhit ja nannet ceavzilis guolástusbirrasiid sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Loga Sámedikki jahkásaš ášši guolástusa birra dás:

2019