Maanavaarjelimmie

Maanavaarjelimmie

Daate reakta aaj saemien maanah dåerede mah leah maanavaarjelimmien hoksen nuelesne. Saemien maanaj lea reakta byjjenæmman mij saemien gïelem jïh kultuvrem våaroeminie åtna.

Saemiedigkie tuhtjie vihkeles maanaj reaktah jïh daerpiesvoeth krööhkestidh juktie saemien gïelem jïh kultuvrem gorredidh mearan maanah leah maanavaarjelimmien hoksen nuelesne. Nasjonaale åejvieladtjh dïedtem utnieh staateles bïhkedassh buektedh mah huksieh saemien maanah maehtieh sijjen gïelem jïh kultuvrem vaarjelidh maanavaarjelimmien hoksen nuelesne. Saemien maanaj leah reaktah mah leah nöörjen laakine stuvresovveme jïh gaskenasjonaale konvensjovnine mah vihtiestieh maanaj lea reakta byjjenidh jïjtsh gïeline jïh kultuvrine. Saemien maanah feerhmesuvvieh EN:n konvensjovneste maanaj reaktaj bïjre jïh EN:n bæjhkoehtimmeste aalkoealmetji reaktaj bïjre.

EN:n Maanakonvensjovne vihteste saemien maanaj lea reakta gïelem, kultuvrem jïh religijovnem nuhtjedh. Konvensjovnen artihkele 20 aaj vihteste gosse edtja hoksesijjiem akten maanese gaavnedh, edtja eensilaakan krööhkestidh maanaj bijjiedimmiem jïh maanan etnihkeles, religijööse, kulturelle jïh gïeleldh maadtoem.  

Tjïelten lea dïedte maanavaarjelimmiedïenesjen åvteste. Maanavaarjelimmiedïenesje edtja gaskem jeatjah raerieh jïh bïhkedimmiem vedtedh fuelhkide, goerehtimmieh darjodh gosse bïevnesh åådtjeme tsiehkiej bïjre maanaj luvnie, nænnoestimmieh darjodh maanavaarjelimmielaaken mietie jïh aamhtesh ryöjredidh mah fylhkenmoenehtse gïetede.

Staate Bufetaten baaktoe dïedtem åtna foestehïejmen, riejriesvoetehïejmen jïh maanavaarjelimmieinstitusjovni åvteste.