Áššemeannudeaddji - Oahpponeavvut

Áššemeannudeaddji - Oahpponeavvut

Sámedikki bajásšaddan- ja oahpahusossodaga vuođđooahpahusjuhkosis leat rabas guokte áššemeannudeaddji virggi. Okta bistevaš virgi ja okta gaskaboddosaš virgi jahkái. Ohcanáigemearri lea guhkiduvvon 31.08.21 rádjai.

Álgin lea farggamusat.

Bargosadji lea muhtun Sámedikki kánturbáikkiin gos lea sadji.

Ovddasvástádussuorgi

Dáidda virggiide gullá erenoamáš ovddasvástádus doaimmahit Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami.

Sámedikkis lea oahpponeavvuid áŋgiruššansuorggi mihttomearri ahte sámi oahppit ja oahppit geat ožžot sámegiel oahpahusa fidnejit sámi oahpponeavvuid buot golmma sámegillii, buot fágain ja vuođđoskuvlla oahppoplánaid mielde.

Vuođđooahpahusjuhkosis lea ovddasvástádus vuođđooahpahussuorggi politihkkaovdánahttimis, ja galgá čuovvulit Sámedikki dievasčoahkkinmearrádusaid. Juogus hálddaša odne doarjagiid oahpponeavvuid ovddideapmái ja ovddidit sámi sisdoalu skuvllaide. 

Barggut

Virggi váldobarggut:

  • doaimmahit strategalaš bargguid, plánet ovdánahttindoaimmaid ja čuovvulit daid čađahemiid
  • doalahit ja ásahit gulahallama ja ovttasbarggu dála ja ođđa ásahusaiguin ja aktevrraiguin 
  • raporteret bohtosiid jođiheddjiide
  • nannet ovttasbarggu gaskal Norgga, Ruoŧa ja Suoma oahpponeavvoráhkadeamis.

Okta oassi barggus lea gozihit pedagogihkkafágalaš beliid go Sámediggi almmolaš háhkama bokte diŋgo oahpponeavvuid ja ohcanvuđot doarjjaortnega bokte juolluda doarjaga oahpponeavvobuvttadeapmái. Nugo oahpponeavvo vuoruheamit, eavttut oahpponeavvuid sisdollui, árvvoštallat doarjjaohcamiid ja dárkkistit gárvves oahpponeavvuid sisdoalu eavttuid hárrái.

Virgái sáhttet maid biddjot eará barggut mat gullet Sámedikki doibmii.

Gelbbolašvuohta

Virgái gáibiduvvo alit oahppu pedagogihkas, unnimusat bachelordásis. Bargohárjáneapmi skuvllas ja oahpaheamis deattuhuvvo.

Son guhte virgáduvvo ferte máhttit sámegiela ja dárogiela/ dahje eará Skandinávia giela, njálmmálaččat ja čálalaččat.

Muđui deattuhuvvo:

  • Hárjáneapmi almmolaš hálddašeamis
  • Máhttu digitála oahpponeavvuid birra ja oahpponeavvoráhkadeamis
  • Máhttu sámi servodatdiliin ja oahpahusvuogádaga ektui
  • Buorit gulahallan- ja ovttasbargodáiddut
  • Buorre njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktindáidu
  • Dáidu bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat
  • Veahkkáivuohta
  • Persovnnalaš heivvolašvuođa

Bálká- ja bargoeavttut

Virgi bálkáhuvvo Stáhta regulatiivva mielde virgekodas 1408 vuosttaškonsuleantta dahje 1434 ráđđeaddi.

  • Bálkkás gessojuvvo 2 % máksu Stáhta penšunkássii
  • Buorit loatna- ja penšunortnegat Stáhta penšunkássas
  • Buohkaide geat ásset Finnmárkkus ja Davvi-Romssas guoská oahppoloana sihkkunortnet Stáhta loatnakássas 10 % jahkái, gitta 25.000 ru rádjai, ja sierra vearrogeasus
  • Dávgasis bargoáigi ja eará buorit čálgoortnegat

Stáhta bargofámus galgá vejolašvuođaid mielde speadjalastojuvvot álbmoga girjáivuohta. Bargiidpolitihkalaš mihttomearrin lea olahit dássedettolaš ahke- ja sohkabealčoahkkádusa, ja dasto rekrutteret olbmuid geain lea sisafárrejeaddji duogáš, doaibmavádjet olbmuid ja geain leat váillit CV:s.

Sámediggi ávžžuha gelbbolaš kandidáhtaid ohcat, beroškeahttá agis, sohkabealis, nationála dahje etnalaš duogážis, doaibmavádjitvuođas dahje váillis CV:s. Sámediggi lea čáhkkilis doaibma (Searvvaheaddji Bargoeallin) ja deattuhat ovttaskas bargiid bargodiliid láhčima.

Virgádeapmi dáhpáhuvvá gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid mielde.
Virggis lea 6 mánu geahččalanáigi.

Ohcan

Ohcan sáddejuvvo elektronalaččat liŋka bokte «Oza bargui», ja mielde galget biddjojuvvot:

  • Ohcanreive
  • CV – oahppu ja bargovásihusat fertejit devdojuvvot elektronalaš skovvái
  • Oahppo- ja bargoduođaštusat galget biddjojuvvot mielddusin
  • Unnimusat guokte referánssa

Almmolašlága §25 mielde sáhttá almmuhit dieđuid ohcci birra vaikko ohcci lea bivdán ahte ii biddjojuvvo ohcciidlistii.

Ohcanáigemearri: 31.08.21.

Oktavuohta

Eanet dieđuid virggi birra oaččut go válddát oktavuođa:

Oza bargui

Ohcanáigemearri

Borgemánu 31.b. 2021

Geahča almmuhusa jobbnorge-siiddus