– Sámediggi galgá leat čielga jietna veahkaválddi eastadeamis nissonolbmuid vuostá.

– Sámediggi galgá leat čielga jietna veahkaválddi eastadeamis nissonolbmuid vuostá.

Skábmamánu 25. beaivvi čalmmusta ON riikkaidgaskasaš veahkaválddi eastadanbeaivvi nissonolbmuid vuostá, ja sámediggeráđđi Runar Myrnes Balto (NSR) lean čállán kronihka.

Skábmamánu 25. beaivvi biddjojuvvo miehtá máilmmi fuomášupmi veahkaváldái man nissonolbmot vásihit. Dát beaivi čalmmusta ON riikkaidgaskasaš veahkaválddi eastadanbeaivvi nissonolbmuid vuostá. Dasa lassin čalmmustuvvo dan seamma beaivvi riikkaidgaskasaš kampánjja álgin, veahkaválddi vuostá sohkabeali dihte, mii bistá 16 beaivvi. Biennáš Elle Elle Eliasa Runar 

Miehtá máilmmi vásihit olles 736 miljovnna nissonolbmo veahkaválddi. Okta golmma nissonolbmos vásiha fysalaš, psyhkalaš ja/dahje seksuálalaš veahkaválddi eallimis. Dutkan čájeha ahte Sámis lea lohku 49 proseantta. Dat lea duođalaš.

Veahkaváldi lea ain okta dain stuorámus ja dovdoseamos hástalusain dásseárvobarggus ja olmmošvuoigatvuođabarggus, ja hehtte servvodaga ovdáneami. Veahkaváldi lea duođalaš hehttehussan go guoská olbmuid seammá vuoigatvuođaide sáhttit ávkkástallat ja geavahit vuođđovuoigatvuođaideaset.

Buot vearrámus veahkaváldi nissonolbmuid vuostá lea femisid. Femisid definerejuvvo nissonolbmuid goddimin danne go leat nissonolbmot, ja lea olmmošvuoigatvuođaid duođalaš rihkkun. Juohke njealját goddin Norggas lea beallelačča goddin. Lea oktavuohta veahkaválddi lagas oktavuođaid ja beallelačča goddima gaskka.

Sámis ferte joatkit veahkaválddi vuosttaldeami nissonolbmuid vuostá, ja čájehan dihte solidaritehta veahkaváldegillájeddjiide de Sámediggevistái biddjojuvvo runtaivdnásaš čuovga duorastaga skábmamánu 25. beaivvi. Lea dehálaš ahte Sámediggi lea čielga jietnan sidjiide geat gillájit veahkaválddi, ja geaidda veahkaváldi čuohcá. Mii galgat leat čielga jietnan veahkaválddi eastadeamis nissonolbmuid vuostá.

Mii áigut čielgasit muitalit ahte lea dárbu dievaslaš heahteguovddášfálaldahkii sámi álbmoga várás. Dás leat stuora ja duođalaš váilevašvuođat. Váilevaš gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras dagaha ahte sámi veahkaváldegillájeddjiin ii leat seamma dikšofálaldat go álbmogis muđui. Sámi servvodagat dárbbašit heahteguovddášfálaldaga mii lea olámuttus, ja mas lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta.

Ráđđehus bijai dán čavčča ovdan doaibmaplána veahkaválddi eastadeami ja vuosttaldeami várás lagas oktavuođain. Vuosttaš geardde lea dákkár doaibmaplánas sierra sámi oassi mas leat konkrehta doaibmabijut, ja dat lea positiivvalaš lávki rievttes guvlui. Lea hui dárbu nannet áŋgiruššama sihkkarastin dihte dásseárvosaš fálaldaga.

Sámediggi lea ovddidan ahte lea dárbu erenoamáš doaibmabijuide eastadan ja vuosttaldan dihte veahkaválddi ja illastemiid sámi servvodagas. Muhto dáinna bargguin eat leat guđege ládje vuos geargan. Olahan dihte mearkkašahtti servvodatrievdadusaid de maiddái sávan ahte sámi ásahusat ja sámi servvodat áŋgiruššet! Servvodahkan mis lea stuora bargu vuordimis. Váldot dán duođalažžan ja bargot ovttas dáinna!