Lohkemen bïjre - lohkede ektesne

Lohkemen bïjre - lohkede ektesne

Maanide lohkedh dehtie raejeste dah leah smaave, maanan baakoevåarhkoem tjarke lissehte.

Maana jearsoesåbpoe sjædta saemien nuhtjedh. Dotkeme vuesehte doh voestes jaepieh maanaj jieliedisnie våaromem biejieh lïeremasse jïh sosijaale evtiedæmman. Positijve dååjrehtimmieh gærjajgujmie jïh lohkeminie hijven våaromem lohkeme- jïh tjaelemelïerehtæmman sjugniedieh mænngan. Geerve almetjh maehtieh hijven åvteguvvine jïh råållamaalline lohkemisnie sjïdtedh.

Dan vihkielåbpoe gærjah maanaj jieliedisnie leah dehtie raejeste dah leah smaave, dan vielie ryöjreldihkie leah lïeredh lohkedh gosse skuvlem aelkieh.

10 hijven fåantoeh maanese lohkedh:

  • Seadtoes jïh murreds maanese gosse naaken dïsse låhka!
  • Gosse lohkebe, baakoevåarhkoem jïh gïelegoerkesem maanan luvnie lissiehtibie
  • Dijjieh ektie dååjresem åadtjode
  • Dijjieh jienebh soptsems-aamhth åadtjode
  • Gïele buerebe sjædta
  • Maana leara goltelidh
  • Dijjieh maanan goerkesem jeatjah almetji jïh jieledevuekiej åvteste lissiehtidie
  • Maana jïjtjemse buerebe guarkoe gosse jïjtjemse jïh mubpieh gærjine damteje
  • Lohkeme fantasijem, domtesh, stååkedimmiem jïh nïekedassh maanan luvnie skreejrie
  • Daajroe læssene – maana vielie leara

Lohkede ektesne daamtaj, eeremasth fïerhten biejjien!

Eevre dehtie raejeste maanah leah naa smaave, maahtah lohkemeståantem dov maanine utnedh.

Gieries jïh jearsoe relasjovni tjïrrh sïjhth viehkiehtidh guktie maanan gïelemaahtoeh jïjtjemse hijvenlaakan evtiedieh.

Aelkieh aareh!

Gaavnh gærjah mah maanan aaltarasse sjiehtieh. Gærjagåetesne gærjah ovmessie aalteredåehkide gaavnh. Såemies gærjah sijhtieh lyjhkedegærjah årrodh, jïh dov maana sæjhta datne edtjh gærjam lohkedh gellien aejkien. Bïejh gærjide akten sæjjan gusnie aelhkie maanese dejtie gaavnedh.

Lohkemeraerieh

  • Jamhkelh musihkem, TV:m, jïh tellefovnem svïegkesasse bïejh (sjaevehts moduse!)
  • Vaeltieh maanam dov faerhmien sïjse.
  • Dåeredh maanan tsåatskelesvoetem jïh ïedtjem. Lohkemeståanth maehtieh åenehke årrodh. Nuhtjh dov gïelem juktie ïedtjem sjugniedidh.
  • Aaj vihkele datne slaajperdh jïh murredh.
  • Lohkeme daajide gååske, baajh maanam gærjam doehtedidh, jïh dejnie åahpenidh.
  • Vuartasjidie guvvide ektesne, jïh soptsestidie dej bïjre. Teekste datnem viehkehte.
  • Hijven raerie maahta årrodh lohkedh gosse maana lea byöpmedamme, jïh lea madtjele jïh gallas.
  • Vaeltieh åtnose fuelhkiem jïh jeatjah lïhkes almetjh. Åerpenh jïh aahka gon aajjah maehtieh aaj maanese lohkedh.
  • Ånnetji ånnetji maana sæjhta dåajvoeh vuesiehtidh jïh skraejriem vaeltedh lohkemeståantese.

Vaeltieh åtnose fuelhkiem!

Madtjeldehtieh båarasåbpoe åerpenh, aahkah gon aajjah jïh jeatjah geerve almetjh aaj don onne maanese lohkedh. Akte hijven vuekie ektievoetem nænnoestidh. Dellie lohkije råållamaallh sjugnedh jïh vuesehth datne jïh jeatjah geerve almetjh aaj lyjhkede lohkedh.