6 Kommentarer til de enkelte punkt i veilederen

Čuokkis 1. Ulbmil

Čuoggá 1 vuođđun lea plána- ja huksenlága § 3-1 c bustávva mii dadjá ahte plánat galget lága ulbmilparagráfa rámmaid siskkobealde sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaibmama ja servodateallima luondduvuođu. Plána- ja huksenlága § 3-1 ja plánaveahki ulbmilparagráfa eai daja dušše dan ahte sámi luondduvuođu sihkkarastin lea vuhtiiváldin maid plánemis galgá gozihit, muhto maiddái ahte láhka galgá leat aktiivvalaš reaidu dán barggu čoavdimis. 

Plána- ja huksenláhka galgá nappo maiddái leat váikkuhangaskaoapmin masa positiivvalaš doaibmabijuid sáhttá mearridit gozihan dihte barggu sámi kultuvrra, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima luondduvuođu sihkkarastimis. Dákkár positiivvalaš doaibmabijut sáhtte ovdamearkka dihte leat ahte gielddat iežaset areálageavaheami, -suodjaleami ja -hábmema plánemis aktiivvalaččat mearridit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima luondduvuođu sihkkarastit. Dan sáhttá ovdamearkka dihte dahkat go bidjá áššái guoski areálaulbmila lagabui mearriduvvon, heivvolaš guovlluide, gč. plána- ja huksenlága § 12-5, dahje plána- ja huksenlága § 11-8 mielde mearridit vuhtiiváldinguovlluid. Dákkár guovlluid ásaheapmi sáhttá maid dagahit ahte ON guoddevašvuođa mihttomeriid joksat. Ráđđehus lea mearridan ahte ON 17 guoddevašvuođa mihttomearit, maidda Norga lea guorrasan, galget leat váldo geaidnun min áiggi stuorámus hástalusaid čuovvoleapmái, maiddái Norggas. Danne lea deaŧalaš ahte guoddevašvuođa mihttomearit šaddet servodat- ja areálaplánema vuođu oassin, gč. Našuvnnalaš vuordámušat regiovnnalaš ja gielddalaš plánemii 2019-2023:s. 3.

Ulbmilparagráfa geažil plánaveahkki gusto maiddái suorgelágaide gos plánat daid mielde gullet plána- ja huksenlága ulbmilmearrádusa rámma siskkobeallai ja doibmet ovttas plána- ja huksenlága § 3-1 c bustávain.

Vuosttamužžan lea Sámediggi geas lea váldi sámi beroštumiid plánaoktavuođas identifiseret ja albmanahttit.

Dasto plánaveahki ulbmilmearrádus vástida Finnmárkolága ulbmilmearrádussii gos daddjojuvvo ahte: Lága ulbmil lea lágidit diliid nu, ahte eatnamat ja luondduvalljodagat Finnmárkku fylkkas hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi vuogi mielde fylkka ássiide buorrin ja earenoamážit sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii vuođusin. Dákkár suodjaleapmi čuovvu maid Vuođđolága § 108:s ja álbmotrievttálaš mearrádusain nugo ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álgoálbmogiid birra iešmearrideaddji stáhtain (ILO 169), ja ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, gč. plána- ja huksenlága § 3-1 njealját lađđasa.

Plána- ja huksenlágas ja dán plánaveahkis geavahuvvojit doahpagat "sámi kultuvra, ealáhusdoaimmaheapmi ja servodateallin" dahje "sámi kultuvra dahje ealáhusdoaimmaheapmi". Vuođđolága § 108:s geavahuvvojit doahpagat "Giella, kultuvra ja servodateallin", Finnmárkolágas ja minerálalágas geavahuvvo "sámi kultuvra, boazodoallu, meahcásteapmi, ealáhusdoaimmaheapmi ja servodateallin", go fas luonddušláddjivuođalágas geavahuvvo dušše dajaldat "sámi kultuvra". Dát veahá iešguđetlágan dajaldagat gokčet dan seamma. Kulturdoaba vuođđolága § 108:s guoská buot beliide sámi kultuvrras ja dasto maiddái gillii, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi maid anii NAČ 1984:18:s vuođđun ahte kulturdoaba galgá dynámalaččat dulkojuvvot nu ahte guoská maiddái ovdáneapmái mii dáhpáhuvvá. Sámi kultuvrra galgá viidát áddet, ja danne leat lassidoahpagat nugo "ealáhus", "ealáhusdoaimmaheapmi", "boazodoallu", "meahcásteapmi", "giella" ja "servodateallin" iešguđet lágain unnit eanet geavahuvvon presiseren dihte áddejumi kulturdoahpagis. Dán plánaveahkis lea kulturdoaba dárkilabbot konkretiserejuvvon vuhtiiváldima ja dahkamušaid ektui mat plánema oktavuođas gozihuvvojit.

Ulbmil mii dadjá ahte plánaveahkki galgá sihkkarastit “sámi kultuvrra suodjaleami ja viidásat ovdáneami (..)” deattuha ahte sámi kultuvra ii leat lihkatmeahttun, muhto ahte máhttu luondduvuođu geavaheami birra ja geavahus leat dynámalaččat ja rivdet, luonddu ja birrasa váikkuhusaid geažil. Sánit viidásat ovdáneapmi galget kultuvrralaš joatkevašvuođa sihkkarastit, ja eai galgga dulkojuvvot vejolašvuohtan sápmelaččaid ávnnaslaš kulturvuođu heaittihit ja gáržžidit.

Čuokkis 2. Doaibmaguovlu

Plánaveahki čuoggá 2 vuosttaš lađas čájeha áššálaš ja geográfalaš doaibmaguovllu. Plánaveahki áššálaš doaibmaguovlu lea buot áššiid gieđahallan plána- ja huksenlága mielde nugo plánamearrádus, eaŋkilmearrádus ja sierralohpemearrádus plánaáššiin, dás maiddái sierralohpeáššiin. Dasto dat guoská plánastrategiija, plánaprográmma ja čielggadanprográmma hábmemii plána- ja huksenlága mielde ja láhkaásahusa mielde váikkuhusčielggademiid birra.

Plánaveahki áššálaš doaibmaguovlu lea mealgadii seamma go doaibmaguovlu Sámedikki njuolggadusain meahci rievdaduvvon geavaheami birra. Njuolggadusaid doaibmaguovlu rievdaduvvon meahccegeavaheami birra guoská, nugo dán plánaveahkis, maiddái váikkuhusčielggademiide, gieldda areálaoassái, regulerenplánaide ja sierralohpeohcamiidda areálaplánain, muhto ii regiovnnalaš plánaide ja gieldda servodatoassái.

Geográfalaš doaibmaguovlu lea justa seamma go dat maid árbevirolaš sámi guovlun áddet. Guovlu lea definerejuvvon plána- ja huksenlága § 5-4 goalmmát lađđasa mearkkašumiin Sámedikki vuosttaldanválddi birra. Fylka- ja gielddanamahusat plánaveahkis sohpet rievdademiide gielddastruktuvrras mat 2020 rájes gustojit.

Geográfalaš doaibmaguovlu guoská maid merrii sámi guovlluid olggobealde ovtta nautalaš miilla rádjái eanalinjjás olggos, gč. plána- ja huksenlága § 1-2. Árbevirolaš sámi riddo- ja vuotnaguovlluin ii leat makkárge čielga definišuvdna. Vuolggasadjin dat leat riddogielddat mat gullet árbevirolaš sámi guvlui.

Árbevirolaš sámi guovllus ii dárbbaš buot plánemis leat njuolga mearkkašupmi sámi kultuvrii. Dan ferte dattege ovttaskas guovllu ektui árvvoštallat, ja ovttaskas plánema ja mearrádusa ektui.

Čuoggá 2 nuppi lađđasa mielde lea Sámedikkis oppalaš ovddasvástádus čuovvoleamis, ovdáneamis ja oaivadeamis plánaveahki ektui. Plánaveahkki ásaha maid vuođu Sámedikki geatnegahttojuvvon searvamii plánemii mii Sámedikkis lea plána- ja huksenlága § 3-2 goalmmát lađđasa mielde. Sámedikkis lea plána- ja huksenlága § 5-4 goalmmát lađđasa mielde vuosttaldanvuoigatvuohta gielddalaš areálaplánaid ja regulerenplánaid vuostá mat olgguštit dahje eai gozit beroštumiid main lea mearkkašahtti mearkkašupmi sámi kultuvrii. Sámediggi sáhttá maid vuosttaldeami ovddidit konsešuvdnaáššiid gieđahallamiin energiijalága § 2-1, čázadatregulerenlága § 6 nr. 1 ja čáhceresursalága § 24 mielde. Dasto sáhttá Sámediggi gáibidit ahte regiovnnalaš plánat ovddiduvvojit departementii jus mearkkašahtti sámi beroštumit eai albma láhkai gozihuvvo, gč. § 8-4. Plánaveahki čuoggáin 4 ja 5 konkretiserejuvvo dárkilabbot mii lea mii sámi kultuvrra luondduvuđđui sáhttá váikkuhit. Sámediggi sáhttá vuosttaldeami ovddidit plánaide dahje doaibmabijuide mat okto, dahje guovllu ovddeš plánaiguin ja doaibmabijuiguin ovttas dahket veadjemeahttumin dahje mearkkašahtti váddásabbon sápmelaččaide joatkit guoskevaš guovlluid ávkkástallamiin. Vaikke vel plánaveahkki konkretisere ge dárkilabbot guđe váikkuhusaid árvvoštallat galgá ja vuhtiiváldimiid gozihit galgá, de eai álo leat čielgasat ovttaskas dilálašvuođaid ektui. Plánaveahkki addá pláneneiseváldái stuorra doaibmamuni ieš hábmet plánaid báikkálaš dilálašvuođaid ektui. Lea deaŧaleamos ahte mearkkašahtti sámi beroštumit eai olgguštuvvo.

Čuoggá 2 goalmmát lađđasa mielde galgá plánaveahki vuođđun atnit buot plánemis. Ášši ektui lea lunddolaš ahte plánaveahkki ii čana plánaeiseváldi juridihkalaččat dahje galgga áddejuvvot instruksan man pláneneiseváldi lea geatnegas čuovvut. Plánaveahki ovttaskas čuoggát dattege konkretiserejit geatnegasvuođaid mat plána- ja huksenlága § 3-1 c bustávas čuvvot ja geatnegasvuođaid mat eará lágain čuvvot ja Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid. Iešguđet čuoggát leat oaivadeaddjin vuosttaldanválddi ektui maid Sámediggi lága § 5-4 mielde sáhttá doaimmahit gielddaplána areálaoassái ja regulerenplánaide, konsešuvdnamearrádusaid váidalusaide energiijalága, čázadatregulerenlága ja čáhceresursalága mielde, ja vejolašvuhtii regiovnnalaš plánaid lága § 8-4 mielde departementii ovddidit. Seamma láhkai go čuoggás 1 galgá plánaveahkki plána- ja huksenlága ulbmilmearrádusa mielde maiddái suorgelágaide gustot gos plánat daid mielde gullet plána- ja huksenlága ulbmilmearrádusa rámma siskkobeallai ja doaibmat ovttas plána- ja huksenlága § 3-1 c bustávain.

Plánemis ferte maid vejolašvuođa rahpat dasa mii ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, artihkkalis SP 27 čuovvu, gč. olmmošvuoigatvuođalága § 2-3. SP:s 27 čuovvu ahte váikkuhusaide eamiálbmogiid kultuvrii galgá bidjat mearkkašahtti deattu ja ahte ii goassege sáhte sámi luondduvuđđui billistemiide lobi addit mat dagahit ahte olmmoš gii eamiálbmogii dahje eamiálbmoga muhtun jovkui gullá biehttaluvvo dahje mearkkašahtti láhkai loavkiduvvo iežas ealáhusa ja kultuvrra doaimmaheamis. Árbevirolaš sámi ealáhusdoaimmaheapmái dat mearkkaša ahte billisteamit eai sáhte dagahit ahte doaibma ii leat šat gánnáhahtti (HR-2017-2428-A teakstaoasit 71, 87, 94; NAČ 2007: 13 Ođđa sámevuoigatvuohta siidu 203. Go árvvoštallá leago várra dákkár ráji rasttildit, de galget eavttut a) doarvái buorre čielggadanvuođđu, b) konsultašuvnnat, c) visováikkuhusat, d) váidudeaddji doaibmabijut ja e)kvalifiserejuvvon stuorát deaddu beroštumiin leat mielde. Dát eavttut čuvvot maid njuolggadusaid § 3:s.

Čuokkis 3. Gáibádus plánaprosessii ja mearrádusvuđđui

Dát njuolggadus čielggada gáibádusaid dasa mo plánabargu galgá doaibmat ja mii plánabarggus galgá leat mielde.

Plánaveahki čuoggá 3 a bustávva galgá čuvgen- ja čielggadangeatnegasvuođa sihkkarastit. Dat maid čuovvu plána- ja huksenlága čielggadangáibádusas, hálddašanlága čuvgengeatnegasvuođas, luonddušláddjivuođalága prinsihpain almmolaš mearrádusaide ja stáhta čielggadaninstruksan. Vai vuoigatvuođalaččaide, beroštumiide ja almmolašvuhtii livččii vejolaš árvvoštallamiidda oainnu mearridit ja vel mearridit lea go áššemeannudeamis meattáhus, de árvaluvvomat fertejit leat čálalaččat ovdal go mearrádus dahkkojuvvo. Njuolggadus dadjá maid ahte váikkuhusaid árvvoštallama vuođđun galgá leat dieđalaš ja árbevirolaš máhttu. Dát prinsihppa čuovvu luonddušláddjivuođalága § 8:s, gč. § 7, nu ahte gusto buot almmolaš válddi doaimmahemiide gitta opmodaga hálddašeamis. Čielggademiid sisdoallu ja lohku galgá heivehuvvot guoskevaš plánii ja leat relevánta mearrádussii mii galgá dahkkojuvvot, gč. láhkaásahusa váikkuhusčielggademiid birra § 17 vuosttaš lađđasa maŋimuš čuoggá.

Plánaveahki čuoggá 3 b bustávva goziha prinsihpa mii dadjá ahte sámi beroštumiid ovddasteaddjit galget plánaprográmma, čielggadusprográmma, plánaevttohusa ja mearrádusaid birra konsulterejuvvot. Konsulterengeatnegasvuohta sáhttá guoskat sihke Sámedikki ektui ja eará sámi beroštumiid ektui. Presiserejuvvo ahte konsulterengeatnegasvuohta guoská maid sámi vuoigatvuođalaččaide mat hálddahuslaččat gullet min ránnjáriikkaide, ja mat dološáiggi rájes geavaheami vuođul doaimmaset doaimmahit guovllus mii plánaveahki doaibmaguvlui gullá. Dákkár konsulterengeatnegasvuohta čuovvu ILO 169:s, earenoamážit artihkal 6:s, ON eamiálbmotjulggaštusa artihkal 19:s ja SP 27:s. Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas lea láhkaevttohus konsultašuvnnaid birra ja oaivadusevttohus fylkkagielddaid ja gielddaid konsulterengeatnegasvuođa birra gieskat leamaš gulaskuddamis. Danne čujuhit dáidda dokumeanttaide gos dárkileappot čilgejuvvo mo konsultašuvnnat galget čađahuvvot. Plána- ja huksenlága § 5-1 mearkkašumiin daddjojuvvo ahte lea earenoamáš geatnegasvuohta mieldeváikkuheami sihkkarastit joavkkuide sámi álbmogis ja ahte dat čuovvu ILO 169:s. ILO 169 mieldeváikkuheami hápmi leat konsultašuvnnat.

Konsulterengeatnegasvuohta čuovvu álbmotrievttis ja ovdal namuhuvvon láhkaevttohus lea danne gustovaš rievtti nannen lágas. Sámediggi áigu čujuhit ahte buot konsultašuvnnat galget hálddašanlága ja čielggadaninstruvssa rámmaid doahttalit. Evttohusat ja čovdosat mat digaštallojuvvojit galget danne ovdal konsultašuvnnaid álo leat gulaskuddamis leamaš. Danne leat konsultašuvnnat lasáhus ja ii juoga mii boahtá eará demokráhtalaš mearrádusproseassaid sadjái. Deattuhuvvo ahte searvadahttin, konsultašuvdna ja mieldeváikkuheapmi berrejit dáhpáhuvvat nu árrat go vejolaš proseassain.

Sámedikkis lea plána- ja huksenlága § 5-4 mielde vuosttaldanváldi. Dát váldi sihkkarastá Sámedikki searvama plánamearrádusain seamma láhkai go konsultašuvnnaid váldoelemeanttat. Konsulterengeatnegasvuohta gielddalaš plánameannudeamis ii guoskka danne Sámedikki ektui. Stáhtalaš areálaplánain plána- ja huksenlága § 6-4 mielde ii leat plána- ja huksenlága § 5-4 mielde vejolaš vuosttaldeami ovddidit. Dákkár oktavuođain gusto stáhta konsulterengeatnegasvuohta Sámedikki ektui.

Plánaveahki čuoggá 3 b bustávva goziha prinsihpa mii dadjá ahte geavahanguovllu ovdalis ja plánejuvvon doaibmabijuid visováikkuhusaid galgá buot áššiin árvvoštallat plána- ja huksenlága mielde ja láhkaásahusa mielde váikkuhančielggademiid birra. Dat lea hui deaŧalaš danne go ovttaskas doaibmabidju mii iešalddis ii dárbbaš leat stuoris sáhttá dagahit hui deaŧalaš erohusa vejolašvuhtii luondduvuođu árbevirolaččat beassat geavahit ja geavaheami kontinuitehtii. Plána- ja huksenlága § 3-1 mearkkašumis oidno maid ahte doppe gos boazodoalloberoštumit guoskkahuvvojit galget plánaid ja doaibmabijuid buohkanas váikkuhusat ovttaskas orohagas /čearus árvvoštallojuvvot. Dát čuovvu maid láhkaásahusa § 21 goalmmát lađđasis váikkuhusčielggademiid birra (VČ-láhkaásahus). VČ-láhkaásahusas galget dákkár buohkanas váikkuhusat buot birrasiidda ja servodatfáttáin árvvoštallojuvvot. SP artihkal 27 mielde eai leat dákkár visováikkuhusárvvoštallamat ge ráddjejuvvon eksklusiiva ja kulturspesifihkka sámi geavaheapmái dego boazodollui. Dáid árvvoštallamiid ferte danne dahkat maiddái luondduvuođu eará árbevirolaš geavaheami ektui, gč. olmmošvuoigatvuođalága § 2-3.

Plánaveahki čuoggá 3 d bustávva čujuha dasa ahte galgá váidudeaddji doaibmabijuid árvvoštallat dakko gokko luondduvuođu árbevirolaš geavaheapmái lea vejolaš heajos váikkuhusaid caggat. Dákkár váidudeaddji doaibmabijuin ferte leat duohta beaktu jus dain galggašii leat doaibma. Dákkár doaibmabijuid árvvoštallama ferte dahkat mieldeváikkuhemiin ja konsultašuvnnaiguin sámi beroštumiiguin mat njuolga leat guoskkahuvvon. Ii leat doarvái ahte plánaeiseváldi okto mearrida eavttuid váidudeaddji doaibmabijuid ektui buhtadan dihte mearrádusa rievtti mielde dieđekeahttá lea go doaibmabijuin jurddašuvvon beaktu.

Seamma láhkai galgá árvvoštallat vejolašvuođa eavttuid mearridit areálaid ja resurssaid ođđasis ásaheapmái, restitušuvdnii ja máhcaheapmái maŋŋá go doaibmabidju lea loahpahuvvon. Dat čuovvu ON julggaštusa artihkal 28:s eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Artihkal 28 buktá geatnegasvuođa eatnamiid, territoriaid ja resurssaid ođđasis ásahit, restitueret ja máhcahit maid eamiálbmogat árbevirolaččat leat oamastan dahje eará láhkai veahkadan dahje geavahan, ja mat leat konfiskerejuvvon, vuollástuvvon dahje eará láhkai manahuvvon almmá iežaset friija ja diehtovuđot ovdagihtii miehtama haga. Alimusriekti čatná maid dákkár ođđasis ásaheami geatnegasvuođa ILO-konvenšuvnna 169 artihkkalii 14 (1), gč. HR-2018-456-P (Nesseby) teakstaoassi 173.

Plánaveahki čuoggá 3 e bustávva goziha prinsihpa das ahte sámi kultuvrra jna. luondduvuođu vuhtiiváldin mearkkašahtti ollu deattuhuvvo. Maiddái dát lea gáibádus mii čuovvu SP 27:s. Dákkár mearrádusat leat maid sajáiduhttojuvvon biras- ja resursalágaide, nugo luonddušláddjivuođaláhkii (§14), minerálaláhkii (§ 179, mearraresursaláhkii (§ 7 g bustávva) ja mearraenergiijaláhkii (§ 1-5). Dat dagaha ahte luondduvuođu vuhtiiváldin ii leat mielde dušše dakkár beallin go ollu eará. Jus doaibmabijus leat garra gáržžideaddji váikkuhusat sámi árbevirolaš luonddugeavaheami luondduvuđđui, de ii galgga eará vuhtiiváldimiid beroštumiin leat čielga stuorát deaddu.

Plánaveahki f bustávva goziha prinsihpa das ahte ollislaš árvvoštallama vuođul ii sáhte dakkár billisteami luondduvuođus suovvat mii dagaha ahte sámi kultuvra, ealáhusdoaimmaheapmi ja servodateallin biehttaluvvo dahje mearkkašahtti láhkai loavkiduvvo. Dát lea vealtameahttun caggi dasa maid SP 27 mielde sáhttá suovvat. Jus billisteapmi dagaha ahte sámi árbevirolaš ealáhusbargi luondduvuođu geavaheapmi guovllus ii leat šat gánnáhahtti, de ii sáhte doaibmabiju suovvat (HR2017-2428-A teakstaoasit 71, 87, 94; NAČ 2007:13 Ođđa sámevuoigatvuohta s. 203; Geir Ulfstein 2013). Ollislaš árvvoštallamis leat bealit mielde mat čuvvot plánaveahki čuoggá 4 a bustávas e bustávvii. Doppe gos sámi kultuvra gielain, servodateallimiin ja ealáhusdoaimmahemiin juo lea garrasit vaháguvvon galgá dat maid leat ollislaš árvvoštallama deaŧalaš bealli.

Plánaveahki čuoggá 3 g bustávva deattuha ahte sámegielat bealit besset sámegiela geavahit čálalaččat ja njálmmálaččat. Gielddalaš, regiovnnalaš ja stáhtalaš orgánaide sámegiela hálddašanguovllus čuovvu dát sámelága §§ 3-2:s ja 3.3:s. Giellahálddašanguovllu olggobealde ii leat njuolga vuoigatvuohta sámegiela geavahit gulahallamis almmolaš orgánain. Dattege lea deaŧalaš dasa saji láhčit vai ášši doarvái čuvgejuvvošii ja konsultašuvnnat attášedje jurddašuvvon beavttu.

Čuokkis 4. Deaŧalaš vuhtiiváldimat ealáhusdoaimmaheapmái

Plánaveahki čuoggá 4 a bustávva čielggada guđe váikkuhusaid boazodollui árvvoštallat galgá go meahci geavaheapmi rievdá.

Areála- ja luondduvuođđu lea boazodoalu deaŧaleamos resursa. Dat lea ieš eaktun boazodollui ealáhussan ja kultuvran. Almmolaš eiseválddiin ja eará vuoigatvuođalaččain lea danne alddiineaset ovttas boazodoaluin ovddasvástádus boazodoalloareálaid sihkkarastit. Dat čuovvu maid boazodoallolága § 1:s. Boazodoalu doaimmahanvuohki dahká ealáhusa hui gitta areálaide, ja sivvan dasa leat marginála guohtunguovllut ja bohcco dárbu iešguđetlágan áigodatguohtumiidda ja johtolagaide daid gaskka. Plánameannudeamis galgá boazodoalu areála- ja resursavuođu váikkuhusaid árvvoštallat. Váikkuhusaid ferte boazodoalu iešguđet organiseren- ja vuoigatvuođadásiin árvvoštallat. Dan lea dárbu dahkat danne go billistemiide main leat dakkár váikkuhusat ahte boazodoalli ii šat sáhte gánnáhahtti láhkai iežas siiddas ja orohagas doaibmat, ii sáhte lobi addit, gč. plánaveahki čuoggá 3 f bustáva.

Sámedikkis lea ollislaš ovddasvástádus boazodoalu vuođu sihkkarastimis ja lea danne maid vuosttaldanváldi plánain main lea mearkkašahtti váikkuhus boazodollui. Fylkkamánni boazodoallohálddahus lea stáhta eiseváldi boazodoalloáššiin ja ii leat danne plánaáššiin boazodoalu ovddasteaddji. Sámediggi ovddasta álbmotválljen orgánan sámi álbmoga, muhto ii leat ovttaskas sámi vuoigatvuođalaččaid ovddasteaddji. Boazodoallu sáhttá danne orohatstivrrain dahje siiddain gáibidit plánabarggus iežas ovddastit, gč. plánaveahki čuoggáš 3 b bustáva. Fylkkamánnis lea, nugo Sámedikkis, vuosttaldanváldi boazodoalu areála- ja resursavuođu suodjaleamis. Vaikke vel Sámediggi ja Fylkkamánni árvvoštalašedjege vuosttaldeami gažaldaga goabbat láhkai, de das ii leat makkárge mearkkašupmi dasa ahte sáhttá go vuosttaldeami ovddidit, muhto šaddá leat oassin vihkkedeamis maid departemeanta áššis ferte dahkat go departemeanta galgá dan mearridit.

Plánaveahki čuoggá 4 a bustávas čuovvu ahte sihke báikkálaš ja regiovnnalaš váikkuhusaid rievdaduvvon geavaheamis galget árvvoštallat. Billistemiin sáhttet leat njuolga váikkuhusat areálavuđđui, muhto boazodoalu doaimmahanvuohki guottetguovlluiguin, guohtonguovlluiguin ja johtolagat gujiiguin leat lotnolas ja ollislaš vuogádat mii billisteami geažil sáhttá bieđganit. Boazu šaddá guovlluid garvit gos leat billisteamit ja aktivitehta, ja dat gáržžida bohcco vejolašvuođa stuorát guovlluid geavahit ja ii dušše ieš konkrehta fysalaš billisteami. Dat dagaha ahte meahci rievdaduvvon geavaheamis sáhttet eahpenjuolga ja regiovnnalaš čuozahusat dávjá leat unnimusat seamma bahát go báikkálaš njuolga váikkuhusat. Danne lea plánaid ja doaibmabijuid oktavuođas hui deaŧalaš olles doaibmavuogádaga árvvoštallat.

Plánaveahki čuoggá 4 b bustávva goziha boazodoallolága mearrádusaid das ahte johtolagaid ii sáhte giddet, gč. boazodoallolága § 22. Kárttas oidno johtolat mas govdodat lea 1,5 km. Dán johtolaga sadji sáhttá mealgat ollu rievddadit dálkki ja siivvu mielde. Johtolat čájeha danne dušše man háltái, ja danne ferte vuordit ahte johtin ferte sáhttit mealgat govddit eatnamis dáhpáhuvvat. Dilálašvuođas gos boazodoallu ii beasa friija ja heađuškeahttá bohccuiguin árbevirolaš johtolaga mielde johtit, johtolat adnojuvvo leat giddejuvvon. Dat mearkkaša ahte ii leat sáhka dušše johtolaga ollásit giddemis, muhto ahte mearrádus fátmmasta maiddái johtolaga gáržžideami ja huksema dan lahka, ja muosehuhttima maid doaibmabiju huksen dagaha. Dan ferte konkrehta dáhpáhusas árvvoštallat. Johtolagain lea earenoamáš suodjaleapmi justa danne go dain lea guovddáš mearkkašupmi joatkevaš boazodollui. Danne lea deaŧalaš ahte plánat ja doaibmabijut konkrehta árvvoštallet váikkuhusaid johtolagaid suodjaleami ektui boazodoallolága § 22:s. Johtolahkii gullet maid giddejuvvon lánen- ja boltunsajit bohcco fievrrideapmái.

Plánaveahki čuoggá 4 c bustávva guoská riddo- ja vuotnabivddu areálaide ja doaibmabijuid váikkuhusaide. Ođđa areálageavaheamis ovtta nautalaš miilla rádjái eanalinjjás olggos berre guollebiebmanrusttegiid, biegga- ja bárrofápmohuksema, mineráladoaimma deponerema, petroleumdoaimma fanasjohtalemiin, revrebidjama ja kábelbidjama jna. váikkuhusaid dálá guollesajiid ja gođđosajiid ektui árvvoštallat. Dát mearrádus guoská danne duohta areálageavaheapmái, mii joatkevaš guolásteami dáid guovlluin sáhttá heađuštit. Dákkár rievdaduvvon areálageavaheami váikkuhusaid berre earenoamážit árvvoštallat joatkevaš báikkálaš geavaheami ja ássama vejolašvuođa ektui. Akvakulturlágas čuovvu ahte areálaberoštumiid galgá vihkket go akvakultuvrra lokalitehtaid mearrida, ja ahte earret eará galgá eará areálaberoštumiid earenoamážit deattuhit, gč. §§ 6 ja 16. Láhkaásahusas akvakultuvrra lobi birra eará šlájaide go luossa, dápmot ja girjeluossa čuožžu § 7 vuosttaš lađđasa a bustáva nuppi čuoggás ahte: "Lokalitehtaid ii galgga dorskái ásahit eamidorski gođđoguovlluide". Lea seamma go dat maid dán plánaveahkis oaidnit. Gođđoguovlluid čielggadeamis lea deaŧalaš árbevirolaš máhtu dan birra viežžat.

Čuoggá 4 c bustávva guoská maid doaibmabijuid vejolaš váikkuhusaide earret konkrehta fysalaš doaibmabiju mearas. Dat guoská doaibmabijuide mat sáhttet nuoskkidit, jiekŋaráhkadeami rievdadit, rávnnjiide, vuonaid čáhcečoahkkádussii ja -temperatuvrii. Dat sáhttá ovdamearkka dihte guoskat petroleumlágan aktivitehtii, guollebiebmanrusttegiidda, vuotnadeponiijaide dahje čázádatreguleremiidda mat dagahit ahte guoli guohtunvuođđu ja gođđodilálašvuođat rivdet, muosehuhttojuvvojit dahje billistuvvojit. Go dákkár doaibmabijut dagahit ahte geográfalaččat ráddjejuvvon guolásteapmi maid measta beare dihto guovllu álbmot lea doaimmahan nohkká, de daidda ii berre lobi addit. Dat čuovvu maid alimusrievtti duomus Gáivuotna-áššis (Rt. 1985 s. 247) gos alimusriekti gávnnahii ahte čázádatreguleren mii dagahii ahte vuona jiekŋa stuorui mielddisbuvttii buhtadangeatnegasvuođa manahuvvon guolásteami ovddas 50 vuotnaguolásteddjiide geat ruovttubivdduin Gáivuonas barge. Ággan dasa lei ahte guolásteddjiid bivdu lei leamaš nu konsentrerejuvvon ja earenoamáš ahte mealgadii sáhtii eksklusiivan adnojuvvot, ja lei olggos guvlui mealgadii doaibman seamma láhkai go vuoigatvuođa doaimmaheapmi.

Čuoggá 4 c bustávva atná maid vuođđun ahte váilevaš máhtu ii sáhte ággan geavahit doaibmabiju čađaheapmái. Seamma prinsihppa čuovvu maid luonddušláddjivuođalága § 9:s.

Plánaveahki čuoggá 4 d bustávva goziha prinsihpa das ahte árbevirolaš meahcásteami nugo bivddu, guolásteami. čoaggima, murjema ja eará ávnnasviežžama duodjái galgá sihkkarastit. Meahci ođasmuvvi resurssaid ávkkástallanvugiid logahallan ii leat dievaslaš, ja sáhttá maid guoskat boazodoalu jeageldoahpumii gos dat lea lobálaš, gč. boazodoallolága § 64. Boazodoallolága § 26 mielde lea das geas lea vuoigatvuohta boazodoalu doaimmahit maiddá vuoigatvuohta bivddu ja guolásteami doaimmahit stáhtaalmennehis, ii earenoamážit matrikulerejuvvon stáhta opmodagas Finnmárkkuopmodaga eatnamis dan orohagas gos boazodoalu doaimmaha. Maiddái priváhta eatnamis sáhttet boazodoallovuoigaduvvomat leat vuoigatvuođaid háhkan bivdui ja guolásteapmái dološ áiggi rájes geavaheami oamasteami bokte, gč. boazodoallolága § 4.

Olbmot ja joavkkuid olbmot mat boazodollui eai leat čadnojuvvo maid sáhttet leat rievtti háhkan ođasmuvvi resurssaid ávkkástallamii oamasteami ja dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Čuoggá 4 d bustávva konstatere ahte ovttaskas olbmuid ja joavkkuid olbmuid luondduvuođu geavaheapmi, nugo bivdu, lubmen jna. sáhttá leat deaŧalaš sámi kultuvrra sihkkarastimii ja ovdánahttimii. Dát čuokkis plánaveahkis dáhtošii ahte plánaeiseváldi ferte areálaid dása sihkkarastit. Plánemis berre konsultašuvnnaiguin ja árbevirolaš geavahemiin gozihit dákkár resursaávkkástallama earenoamáš guovddáš ja deaŧalaš guovlluid . Lea ovdamearkka dihte vejolaš plána- ja huksenlága § 11-8 mielde vuhtiiváldinavádagaid mearridit giđđaloddemii, rievssatgárdumii, sáivasáimmasteapmái, deaŧalaš luomejekkiide jna.

Plánaveahki čuoggá 4 e bustávva dadjá ahte plánemis galgá kontinuitehta geahččalit gozihit ja beassama johtolagaide mat árbevirolaš meahcásteapmái leat čadnojuvvon. Joatkevaš praktihkalaš beassan meahcceresurssaide lea árbevirolaš geavaheami ja dán geavaheami máhtu bisuheami eaktu, gč. konvenšuvnna biologalaš šláddjivuođa birra art. 8j ja 10 (c) ja luonddušláddjivuođalága § 1. Árbevirolaš geavaheapmi ii leat stahtalaš geavaheapmi. Sihke máhttu geavaheami birra ja ieš geavahus leat dynámalaččat ja rievdamin, luonddu ja birrasa váikkuhusaiguin. Danne lea báikegoddeálbmogii deaŧalaš ahte johtolagaid joatkevaš geavaheapmi bivdui ja čoaggimii lea vejolaš. Rievdaduvvon geavaheapmi mii dákkár kontinuitehta ja beassama johtolagaide heađušta gáržžida luondduvuođu árbevirolaš geavaheami. Johtolagaid geavaheapmi ferte dattege soahpat biologalaš, eanadatlaš ja geologalaš šláddjivuođa gáhttemiin, gč. njuolggadusaid § 7 a bustáva. Danne lea johtolagaid báikkálaš ja árbevirolaš geavaheapmi maid ferte geahččalit sihkkarastit.

Čuoggá 4 f bustávva čatnasa gilvojuvvon ja gilvvihahtti eatnamiid suodjaleapmái eanalága § 9 mielde. Go spiehkastemiid eanalága mearrádusain árvvoštallá das ahte gilvojuvvon eatnama ii galgga ulbmiliidda geavahit main áigumuš ii leat eanadoallobuvttadeapmi, de ferte dahkat ollislaš árvvoštallama gos árbevirolaš sámi ealáhusdoaimmaheami beroštupmi deattuhuvvo dan mielde mii čuožžu oaivadusčuoggá 3 a bustávas f bustávvii.

Plánaveahki čuoggá 4 nubbi lađas dadjá ahte areálaplánaid váikkuhusaid galgá árvvoštallat ovttaskas olbmuid ja joavkkuid olbmuid ektui main ollásit, muhtun muddui dahje meahcástan- ja ealáhuslotnolasvuođaiguin lea eallinvuođđu mii lea luondduvuođo ávkkástallamii čadnojuvvon. Mearrádus čielggada ahte sáhttet leat sihke ovttaskas olbmot ja joavkkuid olbmot mat ođasmuvvi resurssaid ávkkástallet, ja maidda dasa ferte areálaid sihkkarastit. Dat lea seamma go Finnmárkolága § 24:s das ahte gielda sáhttá earenoamáš rievtti addit ođasmuvvi resurssaid ávkkástallamis dárkileappot čilgejuvvon guovllus árbevirolaš geavaheapmi mielde. Ii leat makkárge gáibádus dasa ahte ávkkástallan galgá leat ealáhusdoaibma vissis dienassturrodagain. Ávkkástallan sáhttá áinnas lotnolassii eará doaimmain dáhpáhuvvat mii birgejumi buktá. Dávjá lea dákkár ávkkástallan doaibma mii lea veahkkin dállodoalloekonomiijai, ja nu maid dahká ahte ii leat nu stuorra dárbu njulgestaga dienasbargui dahje dienasdoibmii.

Čuokkis 5. Deaŧalaš vuhtiiváldimat kultuvrii ja servodateallimii

Plánen ja mearrádusat galget dagahit luonddu guoddevaš geavaheami ja vuhtiiváldima sámi kultuvrii, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii vuođđun, nugo maid luonddušláddjivuođalága § 1:s čuovvu. Vuhtiiváldimiid ja váikkuhusaid maid sámi kultuvrii oppalaččat ja sámi servodateallimii plánaveahki mielde ferte gozihit leat luonddu guoddevašvuohta, sosiokultuvrralaš bealit, mánáid bajásšaddanbiras ja kulturmuittut ja kulturbirrasat.

Plánaveahki čuoggá 5 a bustáva mielde berrejit plánat vejolašvuođa addit guoddevaš geavaheapmái ja luonddu vuhtiiváldimii sámi kultuvrii vuođđun. Dat mearkkaša ahte galgá árvvoštallat leat go plánaid váikkuhusat dakkárat mat sihkkarastet otná sámi kultuvrra ja servodaga dárbbuid almmá gáržžideamen boahtteáiggi sámi servodagaid vejolašvuođa dárbbuid oažžut gokčojuvvot. Jus luonddu biologalaš šláddjivuođa, eanadatlaš geologalaš šláddjivuođa ja ekologalaš proseassaid ii gáhtte, de sámi kultuvrra vuođđu gáržu. Dat čuovvu maid luonddušláddjivuođalága §§ 1 ja 4. Rievdaduvvon geavaheami váikkuhusaid biologalaš šláddjivuhtii, eanadatlaš geologalaš šláddjivuhtii ja ekologalaš proseassaide ferte danne árvvoštallat.

Plánaveahki čuoggá 5 b bustáva mielde ferte váikkuhusaid sosiokultuvrralaš beliide árvvoštallat. Plánaid váikkuhusaid sámegillii ferte árvvoštallat ja vuhtiiváldit. Sáhttá jurddašit ahte doaibmabidju sáhttá dagahit lasi sámegiel gelbbolašvuođa dahje ahte sámegiela dilli gozihuvvo. Dilálašvuođat gos sámi kultuvra lea deddojuvvon ja sámegiella lea hui rašši, maid sáhttet dagahit ahte luondduvuođu doaibmabidju mii árbevirolaš sámi geavaheami gáržžida, gos giella maid geavahuvvo, dagaha ahte sámegiella raššu vel eanet. Sosiálalaš geavahus ja árbevirolaš máhtu fievrrideapmi leat kultuvrii deaŧalaš elemeanttat. Jus sirddolašvuohta ja dahje sisapendelastin ii dáhpáhuva integreremiin báikkálaš sámi kultuvrralaš searvevuhtii, de dat sáhttá sosiálalaš geavahusaid raššudit mat muđui leat mielde báikegotti sámi kultuvrra bisuheamen. Dákkár integrerema eaktun lea dattege dávjá ahte guovllu sámi kultuvra lea nanus ja ii deddojuvvon. Dáid beliid ferte plánemis árvvoštallat.

Váikkuhusat ássanbáikái, báikegottiide ja buolvvaid gullevašvuhtii maid leat bealit maid plánemis ferte árvvoštallat. Ássanminstara leat dávjá fuolkevuohta, gullevašvuohta báikái ja fárrenminstarat hábmen. Maiddái otne báidnet sogat sámi ássamiid, ja sámi gilážiid eanadagas sáhttá sogaid vuohttit. Soga luottat bargguid ja leahkima maŋis ovddidit maid gullevašvuođa báikkiide otne. Go ássanbáikkiid guođđá, de ii sohkii šat dovdda seamma gullevašvuođa. Dállu, visttit ja eanadat šaddet dalle dávjá seamma deaŧalaččat. Dákkár gullevašvuohta lea danne ollugiidda deaŧalaš ággan dasa ahte doallat gitta soga ovddeš ássanbáikkis dahje ássansajis, ja dan geavahit astoáigeviessun ja astoáigeguovlun. Dákkár geavaheapmi sáhttá maid albmanahttit rievdaduvvon dahje ođasmahttojuvvon vuogi báikkiid áddet áigodatássansadjin, heivehuvvon ođđaáiggi eallinvuohkái ja doibmii mii dietnasa buktá. Dat buktá kontinuitehta gullevašvuhtii ja ássanbáikki ja eanadaga geavaheapmái. Dákkár vuhtiiváldimiid ferte árvvoštallat. Plánamearrádusaid ja -njuolggadusaid ráhkadeapmi gielddaplána bieđgguid ássama areálaoasis LNFR-avádagain berre dán vuhtiiváldit. Dán čuoggáš čujuhuvvo ahte dat guoská maid riddo- ja vuotnaguovlluide. Plána- ja huksenlága § 11- 4 nr. 5 b bustávva, gč, § 11-11, addá vejolašvuođa areála bidjat bieđgguid viesso-, astoáigi- ja ealáhushuksemiidda. Mearrádus ii leat jurddašuvvon danin ahte eanet bieđgguid viesso- ja bartahuksema luoitit go dássážii, ja galgá geavahuvvot dušše duohta bieđgguid huksemii LNFRavádagas Vejolašvuohta bieđgguid viesso- ja astoáigehuksemii, maid ii sáhte atnit eanadoalu ja boazodoalu oassin, lea jurddašuvvon stivrenreaidun ovttaskas áššemeannudeamis.

Čuoggá 5 c bustávva konkretisere dárkileappot mo plánemiin sáhttá buriid bajásšaddanbirrasiid mánáide sihkkarastit ja daidda vejolašvuođa addit sámi kultuvrra ja identitehta bisuhit ja ovdánahttit. Dát čuokkis dievasmahttá stáhtalaš plánanjuolggadusaid nannen dihte mánáid ja nuoraid beroštumiid plánemis. Sámi mánáide ferte buriid ja olámuttolaš olgoareálaid beaivválaš aktivitehtii sihkkarastit. Stuorát gávpogiin ja čoahkkebáikkiin sáhttet stoahkan- ja deaivvadanbáikkit leat áigeguovdilat, gos sámi mánáide lea álki deaivvadit ja ovttastallat. Maiddái guovlluin gos sáhttet leat guhkes gaskkat mánáid gaskka, livččii vejolašvuohta oktasaš friija stoahkamii ja aktivitehtii deaŧalaš. Muhtun báikegottiin leat mánáid stoahkansajit guhká geavahuvvon, váikke sohkabuolvvaid. Lea deaŧalaš ahte plánen dán vuhtiiváldá ja fuolaha ahte mánáid stoahkan ja aktivitehta bisuhuvvo dáin guovlluin. Stoahkan- ja olgoguovlluid berre láhčit ja hábmet nu ahte daid dovdá ja dain leat sámi kulturdovdomearkkat. Čuoggá 5 c bustáva nubbi čuokkis deattuha ahte plánahábmen berre árvvoštallat gulahallanvejolašvuođa buolvvaid gaskka. Guovddáš dovdomearka sámi kultuvrras lea ahte máhtu ja árbevieruid fievrrideapmi dávjá dáhpáhuvvá geavatlaš ovttastallamis buolvvaid gaskka. Plánen berre dili láhčit nu ahte dan sáhttá joatkit. Dás sáhttá ovdamearkka dihte leat sáhka das gosa mánáidgárddiid ja boarrásiid viesuid dahje boarrásiidsiiddaid nuppiid ektui cegge, ja das mo leat historjjálaš luottaid ektui ceggejuvvon nugo goahtesajiid, bivdosajiid ja geavahanguovlluid ektui nugo guollesajit ja sullasaččat.

Plánaveahki čuoggá 5 d bustávva oaivada dan guvlui ahte ođđa bartaguovlluid berre váldonjuolggadussan regulerenplána mielde ásahit. Infrastrukturdoaibmabijuid nugo geainnu, čázi, kloáhkka ja rávnnji, lea maid dákkár bartaguovlluide áigeguovdil hukset, ja daid berre regulerenplánaide mielde váldit. Jus dákkár infrastrukturdoaibmabijut aktualiserejuvvojit maŋŋá go regulerenplána lea mearriduvvon ja bartaguovlu lea ásahuvvon, de berre njuolggadus leat ahte doaibmabijuid sáhttá doibmii bijat dušše regulerenrievdademiin ja ii dušše sierralobiin. Dát čuokkis lea mielde váldojuvvon iešguđet guovlluid vásihusaid vuođul, go earenoamážit geainnut barttaide ja bartaguovlluide leat ráhkaduvvon almmá plána haga ja ollu oktavuođain almmá lobi haga plána- ja huksenlága mearrádusaid mielde. Huksen mii lea čohkkejuvvon nu bures go vejolaš konsentrerešii meahccegeavaheami vahága leaš dal boazodollui, eanadollui dahje bivdui čadnojuvvon. Go buot stuorát huksemat lea gielddaplána areálaosiin stivrejuvvon, de dat sihkkarastá sihke viiddis mieldeváikkuheami, ollislaš árvvoštallamiid ja diehttevašvuođa.

Plánaveahki čuoggá 5 e bustávva čujuha ahte plánemis ferte sámi báikkiid vuhtiiváldit main lea earenoamáš historjjálaš mearkkašupmi sihke historjjálaččat, muhto maiddái otná geavahanárvvu geažil ja boahttevaš buolvvaide buorrin. Kulturmuitolága § 3:s čuovvu ahte ii sáhte kulturmuitolága § 4 mielde doaibmabijuid johtui bidjat mat heivetmeahttumit automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon kulturmuittuid sáhttet billistit. Galgá seamma láhkai vuhtiiváldit báikkálaš oainnu das mo iešguđet doaibmabijut kulturhistorjjálaš deaŧalaš sajiide váikkuhit. Vaikke vel doaibmabidju ii dagat njuolga fysalaš billisteami, de sáhttá doaibmabidju čuohcat nu ahte dan ropmin atná kulturmuittuin.