Ráhkis studeanttat, ráhkis bargit ja guossit,

Lea stuora gudni čuožžut dáppe odne, ođđa oahppojagi rahpama oktavuođas ja sávvat didjiide buohkaide bures boahtima. Leaččat dal dáppe vuosttaš geardde, dahje leat leamaš oassin Sámi allaskuvla searvevuođas máŋga jagi, de lea gelddolaš go ođđa jahki álgá.

Mis lea erenoamáš ásahus dáppe Guovdageainnus. Sámi allaskuvla lea guovddáš ásahus sámi gillii, kultuvrii ja máhttui, ja das lea erenoamáš ovddasvástádus áimmahuššat ja ovddidit dán árbbi. Dat lea maid áidna alit oahppo- ja dutkanásahus olles máilmmis mas váldogiella lea sámegiella – sihke hálddahusas, oahpahusas ja dutkamis.

Lea mearkkašahtti man bivnnut Sámi álgooahppu lea Sámi allaskuvllas, maiddái dán jagi, ja mun jáhkán okta sivain leat dat buorit bohtosat ja dat buorre beaggin mii boahtá sis geat leat juo čađahan dán oahpu.

Diibmá go mun álgen sámediggeráđđin, de lei mu vuosttaš almmolaš doaibma searvat Sámi instituhta 50-jagi ávvodoaluide. Ledje fiinna doalut, ja buorre muittuhus ahte man guhkás mii dattege leat ollen dan 50 jagis – muhto maid ahte mis lea ain mihtut ja áigumušat movt Sámi allaskuvla galgá viidáset ollet.

Sámediggi doarju Sámi allaskuvlla mihttu šaddat universitetan, ja mii illudit go mannan skuvlajagis lei Sámi allaskuvlla iežas doavttirgrádaprográmma vuosttaš doavttirnákkáhallan, Berit-Ellen Juuso. Dál lei historjjálaš dáhpáhus sámi akademiijai, ja mii illudit go maŋŋil su leat maid earát bealuštan nákkosgirjjiset, ja Sámi allaskuvla lea maid nammadan ođđa professoriid.

Ollu lihkku didjiide buohkaide, ja dat mii goitge lea sihkar lea ahte dáppe maid dáid studeanttaid gaskkas geat odne leat dás, de leat boahtteáiggi doaktárat ja professorat. Mun sávan muhtimat dis válljejehket bargat akademiijas, dan botta go earát ges mannet dárbbašlaš doaimmaide sámi servodagas. Mii dárbbašit din buohkaid, ja loahpa loahpas lea din iežadet duohken válljet gosa din boahtteáigi doalvu din.

Seammás eat galgga vajálduhttit ahte máilbmi min lásiid olggobealde rievdá. Maŋemus jagit leat čájehan midjiide ahte hástalusat mat min vuostáiváldet leat moalkát ja gáibidit ođđa čovdosiid. Čovdosiid mat bohtet min buohkaid ovddal. Okta dain stuorámus hástalusain leat dálkkádatrievdamat. Árktalaš guovlu lea máilmmiviidosaš liegganeami ovddabealde, ja rievdadusat čuhcet min árbevirolaš eallinvugiide, boazodollui ja ekovuogádagaide. Min studeantain ja dutkiin lea ovddasvástádus ipmirdit dáid rievdamiid ja ovddidit ceavzilis čovdosiid. Dát gáibida fágaidgaskasaš ovttasbarggu, mas árbevirolaš máhttu deaivida ođđaáigásaš dieđuin. Lean hui movttet go árbediehtu lea nu guovddáš fágasuorgi dáppe Sámi allaskuvllas.

Dán čavčča álgá maid ođđa dulkaoahppu. Dat lea dehálaš olahus nannet sámegiela geavaheami. Dulka dahká vejolažžan olbmuide sihke hupmat ja áddejuvvon iežaset gilii – jugo dikkis, dearvvašvuođaguovddážis dahje deaivvademiin eiseválddiguin. Dat ahte mis dál lea dakkár oahppu Sámi allaskuvllas, mearkkaša ahte mii hukset gelbbolašvuođa mii lea dehálaš sihkkarastit ovttaárvosaš bálvalusaid, riektesihkarvuođa ja sámegiela geavaheami.

Sámi allaskuvlla portefølja lea viiddis ja dis leat ollu fálaldagat. Goitge vuođđun lea álggu rájes leamaš sámi oahpaheaddjeoahppu ja mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu – dat lea ain hirbmat dehálaš doaibma. Mii Sámedikkis leat dál juo 8 jagi vuoruhan oahppostipeanddaid aiddo fal dáid oahpuide go sámi mánát leat min boahtteáigi, ja sii dárbbašit čeahpes ja oadjebas oahpaheddjiid.

Loahpas mii fertet hupmat globaliserema birra. Máilbmi unnu. Olbmot ja kultuvrrat deaivvadit riikkarájiid rastá, ja dat buktá sihke vejolašvuođaid ja hástalusaid. Mii fertet gávdnat vuogas juogu min servodagas - gaskal min iežamet kultuvrra ja identitehta seailluheami ja seammás rabasvuođa máilbmái. Mii fertet hukset šalddiid mat dolvot boahtteáigái min iežamet eavttuin. Sámi allaskuvla lea heivvolaš báiki dasa. Dáppe deaivvadit studeanttat ja bargit miehtá sámi ja eará sajiin, ja mii sáhttit oahppat guhtet guimmiideamet perspektiivvain ja vásáhusain.

Dát hástalusat orrot leame apmasat ja čovdosat eai leat álo njuni ovddas, muhto mun háliidan ahte dii geahččabehtet daid dego bovdehussan. Bovdehus leat duostil, hutkái ja áŋgir. Boahtteáigi ii leat juoga mii dušše dáhpáhuvvá, muhto maid mii ieža duddjot. Ja dat álgá dáppe, dán lanjas, dinguin.

Dis lea vejolašvuohta hábmet buoret boahtteáiggi, ii dušše didjiide alcceseattet, muhto min álbmogii ja servodahkii. Geavahehket lohkanjagiid bures! Jearahallet - hástalehpet dálá duohtavuođaid, ja ovttasbarget gaskaneaset.

Mun sávan didjiide buohkaide buori ja movttiidahtti oahppojagi. Ovttas mii dustet dáid hástalusaid ja hábmet boahtteáiggi mainna mii sáhttit čevllohallat.

Sávan olu lihkku ođđa oahppojagiin!