Ráhkis oasseváldit,
Buorre beaivi ja bures boahtin boazodoallokonferánsii mii dán jagi lágiduvvo Kárášjogas. Lea somá oaidnit ahte ná ollosiin lea vejolašvuohta searvat boazodoalu ealáhusdeaivvadeapmái. Dát lea dehálaš arena gos beassat ságastallat sihke áigeguovdilis fáttáid birra muhto maiddái oahpásmuvvat guđet guimmiideamet.
Dá lea goalmmát jahki go Sámediggi lágida boazodoallokonferánssa ja mihttu lea lágidit dán jahkásaččat. Mii háliidat láhčit boazodollui oadjebas deaivvadanarena gos sáhttit háleštit rahpasit sihke hástalusaid birra muhto maid vejolašvuođaid mat leat boazodoalus. Ulbmil lea ahte beassat oahppat guđet guimmiideamet ja čatnat oktavuođaid.
Mii leat vuhtiiváldán máhcahemiid diimmá boazodoallokonferánssa oktavuođas. Máhcaheamit leamaš dehálažžan midjiide go plánegođiimet konferánssa ja dat leat maid vuođđun dán jagáš konferánsii.
Mannan dálvi leamaš máŋggabealat. Muhtun siiddain leamaš buorre ealát, gos eallu bissu ja ráfis guohtu. Eará siiddat ges vásihan ahte bivvalat ja njázut mat ledje ovdal juovllaid dagahedje jieŋa, ja boazu ii šat basttán čađa.
Dál gal leat varra eatnasat johttán dálveeatnamiin giđđaeatnamiidda. Álddut leat guoddigoahtán ja ođđa boazodoallojahki maid álgán. Dalle heive ge vilppastit maŋos ja geahččat mii lea geavvan vássán jagis.
Mii vásihat hástaleaddji áiggiid máilmmis dál. Ráfehisvuohta, jođánis ovdáneapmi ja eahpesihkkaris geopolitihkalaš dilli čuohcá earret eará haddedásiide. Boaldámušat, dávvirat, vuojánat ja muđui máilbmi divru, ja dát dieđusge dovdo boazodollui maid.
Okta fáddá dán jagáš boazodoallokonferánssas lea servodatsihkkarvuohta, suodjalus ja gearggusvuohta. Dát lea áigeguovdilis ja dehálaš fáddá. Mii oaidnit mo suodjalus dál áigu nannet ja ovdánahttit sin doaimmaid nášunála sihkarvuođa dihte. Dát lea stuorra noađđin boazodollui, seammás go boazodoalus maiddái lea rolla sihkarvuođas ja gearggusvuođas. Danne lea dehálaš ahte boazodoalo perspektiiva loktejuvvo. Min eatnamat eai leat gurros, dat leat vuođđun ealáhussii, kultuvrii, máhttui ja eallinvuohkái.
Eatnamiid massin lea stuorámus áittan sihke boazodollui, eará guohtunealáhusaide ja min meahcásteapmái. Sámediggi, NBR ja Gávcci AS lágidedje seminára ođđajagimánus. Seminára lei plána- ja energiijakonsešuvdnaproseassaid birra Finnmárkkus ja vuođđun lei Holth ja Winge juridihkalaš guorahallan.
Guorahallan čalmmustahtii mo Ráđđehusa meannudeapmi, nu gohčoduvvon “Kraftløftet Finnmark” čuohcá boazodollui, sámi vuoigatvuođaide ja sámi báikegottiide. Vaikko guorahallama vuođđu lei Finnmárku, de leat bohtosat dehálačča maid eará boazoguohtunguovlluide ja riekteguddiide.
Dál leat bargagoahtán ođastit metodihka váikkuhusguorahallamiidda. Vaikko dát ii leat fáddán konferánssas, de lihkká háliidan namuhit dan. NIBIO oaččui barggu hábmet evttohusa metodihkkii mii válbmanii mannan jagi. Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta lea gohččun eanandoallodirektoráhta hábmet evttohusa ođđa metodihkkii NIBIO evttohusa vuođul. Sámediggi lea dál proseassas direktoráhtain gos mii konsulteret dán ođđa metodihka sisdoalo birra.
Dát bargu lea dehálaš ja positiiva lávki ovddasguvlui. Sámedikki mihttu konsultašuvnnain lea ahte ođđa metodihkka dagaha ahte árbevirolaš máhttu, boazosámiid eanangeavaheapmi ja mielváikkuheapmi nannejuvvo. Lea dehálaš ahte mis leat dárkilis guorahallamat mat addet vuoiggalaš vuođu mearrádusaide, buoret proseassaid ja áddejumi mo sisabahkkemat duođas čuhcet boazodollui.
Dán jagáš boazodoallokonferánssas galgá VEAHKA-rapporta álmmuhuvvot vuosttaš háve. VEAHKA-rapporta guorahallá veahkaválddálašvuođa boazodoalus ja čalmmustahttá duođalaš ja dehálaš fáttáid man birra lea dárbu hállat eanet. Ealáhusas leamaš cealkámuš Ráđđehussii go bargagohte ođđa doaibmaplánain veahkaválddálašvuohta lágaš oktavuođain ja čájeha dan ahte ealáhus ieš lea oaidnán dárbbu eanet máhtu dán ášši birra.
Sámediggi oaidná raportta dehálažžan go dat addá ođđa dieđuid fáttá birra mas ii leat olu dutkamuš ovdalaččas. Dat addá ođđa perspektiivvaid mat sáhttet leat buorrin veahkehanásahusaide, eisseválddiide ja muđui ge servodahkii. Rapporta lea maid buorre vuođđun sihke boahttevaš dutkamušaid, muhto maid eastadanbargguide ja čuovvuleapmái mii dál vurdo.
Boazodoallokonferánsa lea lunddolaš sadji álmmuhit raporta, go konferánsa čohkke boazosápmelaččaid ja eará aktevrraid mat barget boazodoalo áššiiguin. Rapporta álmmuheapmi lea konferánssa vuosttaš fáddán, nu ahte dan birra gullabehtet eanet maŋŋelaš.
Boraspiret eai leat ovdal leamaš fáddán boazodoallokonferánssas vaikko lea áigeguovdilis fáddá álo. Dán jagi lea fáddán, ja okta oassi mii dagaha dán jagi erenoamážin lea go lea álmmuhuvvon guorahallan dan birra: “ Rovviltforvaltning og samisk reindrift: Norges folkerettslige forpliktelser”. Rapporta čájeha ahte boraspirespeaddjin lea nu vearrái muhtun sajiin Sámis ahte dat lea álbmotriekterihkkun sámi boazodollui. Sámediggi oaivvilda ahte dát raporta lea dehálaš go dat duođašta máhttu ja vásáhusaid mat guhkit áigge leamaš hástalussan ealáhussii. Dán birra beassat gullat ja ságastallat eanet ihttin.
Go dál loahpahan mu sáhkavuoru, de háliidan maid loktet dan mii lea positiiva boazodoalus. Boazodoallu lea dehálaš kultuvra- ja giellaguoddi, ja lea huksejuvvon árbevirolaš máhtus mii lea seilon buolvvaid mielde. Árbevirolaš máhttu boazodoalus lea dan birra mo logat ja áddet luonddu, eatnamiid, elliid, iešguđet áigodagaid ja mo dát visot gullet oktii.
Seammás oaidnit ahte boazodoallu ain ovdána. Dat doalaha árbevieruid, muhto maid gávdná ođđa vugiid bargat. Teknologiija mielde leat boahtán ođđa reaiddut ealáhussii nu go ovdamearkka dihte dronat. Dát leat ávkkálaš veahkeneavvun ealáhussii ja čájeha ge dan ahte boazosápmelaččat leat innovatiiva ja gehččet ovddasguvlui.
Sámediggi lea rámis go beassat doarjut boazodoalu, maiddái doarjagiid bokte. Doarjagiid bokte mii háliidat nannet ja sihkkarastit árbevirolaš boazodoallu, seammás go maid háliidat doarjut lassi dietnasa ealáhussii ja eastadit boraspirevahágiid. Guokte-duhát-guoktelogi-viđas (2025) ledje oktiibuot guhttalogi-okta (61) ohccit mat ožžo doarjaga mis. Dát čájeha ahte boazodoallu lea ealáhus mas lea máhttu ja hállu ovdánit. Lea čielggas ahte Sámediggi galgá ain leat čielga doarjjan boazodollui sihkkarastin dihte buori eavttuid badjeolbmuide.
Ráhkis oasseváldit,
De loahpas vel háliidan sávvat buori konferánsabeivviid didjiide. Mii Sámedikki bealis illudat dinguin servvoštallat ja gullat din oaiviliid áššiid birra. Mun sávan ahte konferánsa lea ávkin didjiide fágalaččat ja ahte movttiidahttá din joatkit din dehálaš bargguin!
Giitu!