Harald Gaski, Maren B. N. Storslett

Ráhkis Harald, mielbargit, bearaš, ustibat ja buohkat geat lehpet boahtán ávvudit odne.

Lea stuora gudni munnje, Sámediggeráđi bealis, cealkit dearvvuođaid Harald Gaski ávvoseminára oktavuođas. Odne mii eat ávvut dušše ovtta olbmo, muhto olles eallináiggi-barggu, mii lea guođđán čiekŋalis luottaid sámi kultuvrii, gillii ja girjjálašvuhtii.

Harald Gaski lea máŋggaid logiid jagi leamaš sámi girjjálašvuođa, muitalanárbevieruid ja giela sáŋgár. Son ii leat dušše dutkan - son lea huksen šalddiid buolvvaid, gielaid ja kultuvrraid gaskka.

Bargguinis son lea lokten oidnosii sámi muitalusaid, myhtaid ja árvvuid, ja addán daidda saji akademalaš máilmmis, ja maid olbmuid váimmuin.

Son lea leamaš guovddážis sámi girjjálašvuođa huksemis akademalaš disciplinan jo 80-logu rájes. Ja son lea movttiidahttán sihke dutkiid, čálliid, filbmadahkkiid ja studeanttaid váldit vuođu min iežamet gielas, historjjás ja muitalanárbevieruin iežaset barggus.

Su girjjit ja čállosat leat nannen min ipmárdusa das mo min kultuvra lea laktojuvvon lundui, gillii ja min identitehtii.

Ii leat soaittáhat ahte son lea ožžon Gollegiella-bálkkašumi ja nammaduvvon Ubmi universitehta gudnedoavttirin. Dát bálkkašumit duođaštit dan mearkkašumi mii sus lea - ii dušše Sápmái, muhto miehtá Davviriikkaid ja álgoálbmotdutkamii riikkaidgaskasaččat.

Harald. Midjiide Sámedikkis lea du bargu inspirašuvdnan. Don leat čájehan movt giella ja kultuvra lea álbmoga geađgejuolgi. Áiggis go mii ain divvut dáruiduhttima vahágiid, de lea du jietna ja du áŋgiruššan divrras. Don muittuhat midjiide ahte girjjálašvuohta ii leat dušše sánit báhpára alde - dat lea eallinfápmu. Dat lea min duohtavuohta. Ja duddjo min vuolggasaji máilmmis.

Sámediggeráđi bealis giittán du buot dan ovddas maid don leat bargan - ja ain dagat - sámi álbmoga, giela ja kultuvrra ovddas. Don leat addán midjiide reaidduid ipmirdit iežamet, ja gaskkustit min historjjá máilbmái.

Olu lihku ávvoseminárain! Mun illudan gullat earáin dearvvuođaid odne, ja ávvudit du dehálaš barggu.

Lihkku beivviin!