Luossabivdu lea sámi kultuvrra ja giela deaŧalaš guoddi, ja lea deaŧalaš oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Luossabivdu jogain ja mearas lea doaimmahuvvon buohtalaga eará doaimmain ja lea dasa lassin leamaš deaŧalaš biebmolasáhus dállodoaluin dáin guovlluin. Johkagáttiin lea dat čađahuvvon buohtalaga eanadoaluin ja eará bargguin, go fas vuotnaguovlluin lea doaimmahuvvon lassin vuotnabivdui, smávvadollui ja eará bargui. 
Dát buohtalasat máŋgga ealáhusa gaskka leat váikkuhan ahte luossabivdu lea leamaš deaŧalaš lassi sámi servodaga luonddudállodoalus.

Stáhta nana reguleremat leat dattetge dagahan ahte dán bivddu viidodat lea gáržžiduvvon jogain ja mearas. Luossabivdu lea ain deaŧalaš lassi biebmodállodollui. Dat buktá maiddái stuorra aktivitehta báikkálaččat ja čatná bearraša ja soga lávgadeappot oktii. Árbedieđut luossabivddu birra leat ain bisuhuvvon, ja gaskkustuvvojit šaddi sohkabulvii. 

Sámediggi lea vuoruhan barggu luossabivddu sihkkarastimiin ja bisuhemiin ceavzilis ja ođasmuvvi resursan. Servodatrievdamat dagahit dattetge ahte šaddet ollu hástalusat dán resurssa hálddašeamis. Hástalussan leat earret eará luonddu luosa bivdu, stuorát gilvu luossabivddus, biebmoluosaid gárgideapmi, gyrodactylus salaris, fysalaš sisabahkkemat vuotnaguovlluin ja jogain, guovddáš eiseválddiid reguleremat, nuoskkideamit. 

Loga sámediggeráđi čilgehusa luosa birra (PDF, 492 kB)