Persovdnasuodjaleapmi ja diehtočoahkut

Persovdnasuodjaleapmi ja diehtočoahkut

1.     Álggahus
2.     Persondieđuid meannudeapmi Sámedikki áššemeannudeami oktavuođas
3.     Persondieđuid meannudeapmi beassanlobi ja sihkarvuođa oktavuođas
4.     Dieđuid vuostáiváldit ja áššiid geahčadeapmi almmolašvuođalága vuođul
5.     Persondieđuid meannudeapmi Sámedikki preassajearahallama oktavuođas
6.     Jearaheamit Sámediggái
7.     Du vuoigatvuođat
8.     Dataportabilitehta
9.     Diehtosihkarvuohta ja siskkáldas dárkkisteapmi
10.   Meannudanovddasvástideaddji
11.   Persovdnasuodjalusáittardeaddji
12.   Diehtomeannudeaddjit
13.   Personsuddjenpolitihkka Sámedikki neahttasiidduin
14.   Dieđut bargiid ja bargoohcciid birra
15.   Sámedikki fágavuogádagaid loggen
16.   Oktilaš beaivádeapmi 

1. Álggahus

Dát personsuddjenjulggaštus addá lagat dieđuid das movt Sámediggi meannuda persondieđuid olbmuid birra iežas doaimma siskkobeale ja olggobeale.

Sámediggi meannuda iežas áššemeannudemiin ja doaimmas almmolaš orgánan persondieđuid olbmuid birra sihke siskkobeale ja olggobeale iežas doaimma (geavaheaddjit). Persondieđut leat buot dieđut maid sáhttá njuolgga dahje eahpenjuolgga čatnat ovttaskas olbmui. Persondieđuid meannudeapmi mearkkaša buot dákkárlágan dieđuid geavaheami, ovdamearkka dihte dieđuid viežžama, registrerema, ovttastahttima, vurkema dahje addima.

Sámedikki personsuddjema stivrenvuogádat lea integrerejuvvon oassi min diehtosihkarvuođa stivrenvuogádagas. Diehtosihkarvuohta doaibmá Sámedikki siskkáldas dárkkisteapmin persondieđuid meannudeamis.

Sámedikkis lea ovddasvástádus das ahte persondieđuid meannudeapmi nu go dán julggaštusas čilgejuvvo dávista personsuddjennjuolggadusásahussii, persondiehtoláhkii ja gullevaš láhkaásahusaide. Sámedikki direktevrras lea bajimuš ovddasvástádus persondieđuid meannudeamis Sámedikkis.

Personsuddjennjuolggadusásahus, persondiehtoláhka ja persondiehtolága láhkaásahusat gáibidit ollislaš dahje belohahkii automatiserejuvvon persondieđuid meannudeami ja ii-automatiserejuvvon persondieđuid meannudeami mat gullet dahje galget gullat personregistarii. Sámedikki njuolggadusat persondieđuid meannudeamis, leat oassin min siskkáldas dárkkistanvuogádagas.

2. Persondieđuid meannudeapmi Sámedikki áššemeannudeami oktavuođas

Buot háviid go Sámediggi meannuda persondieđuid, dahkko dat vai sáhttá čađahit daid bargguid ja bálvalusaid maid Sámediggi galgá fuolahit. Juste maid konkrehta persondieđuid viežžá ja registrere, vuolgá dan barggus mii galgá dahkkot.

Sámediggi meannuda persondieđuid vai sáhttá bargat láhkageatnegahtton bargguid earret eará hálddašanlága, almmolašvuođalága ja arkiivalága vuođul. Dáid lágaid mearrádusat bidjet vuođu Sámedikki persondieđuid meannudeapmái personsuddjennjuolggadusásahusa 6. artihkkala vuođul.

Sámedikki áššemeannudeapmái gullá meannudit oktavuođaváldimiid go Sámediggi váldá oktavuođa dahje go Sámedikkiin váldet oktavuođa priváhtaolbmot, searvvit/organisašuvnnat/ásahusat dahje eará almmolaš eiseválddit, Sámedikki váldečađaheami, hálddašeami ja hálddahuslaš doaimmaid oktavuođas.

Ášše- ja arkiivavuogádahkii ja doarjjahálddašanvuogádahkii registrerejuvvojit iešguđetlágan persondieđut. Dá leat vuođđodieđut nugo ee. namma, čujuhus, e-poastačujuhus, ja eará relevánta dieđut mat bohtet ovdan gulahallamis. Dasa lassin sáhttet áššedokumeanttain leat hearkkes persondieđut.

Sámediggi sáhttá áššemeannudeami oktavuođas meannudit earálágan persondieđuid go daid mat dás leat namuhuvvon, jus dan lea dárbu dahkat ovttaskas ášši meannudeamis.

Dieđut sáhttet vižžojuvvot njuolgga sus geasa áššemeannudeapmi guoská, dahje earáin geain lea čanastupmi dan ovttaskas áššái. Geatnegahtton áššemeannudeami oassin viežžá Sámediggi muhtin oktavuođain ieš dieđuid eará etáhtain, hálddašanlága § 17 vuođul.

Sámediggi vurkkoda persondieđuid mat leat čadnon Sámedikki áššemeannudeapmái nu guhká go lea dárbbašlaš vai sáhttá meannudit ášši. Sámedikkis lea, almmolaš orgánan, geatnegasvuohta arkiveret dokumeanttaid maid lea veara arkiveret ja danin ii sihko dieđuid mat leat dákkár dokumeanttain. Arkiverenveara materiála registreren, vurken ja vurkkodeapmi dahkkojuvvo arkiivalága vuođul.

Sámediggi atná WebSak ášše- ja arkiivavuogádaga mas lea elektrovnnalaš journálafievrrideapmi ja mas vurke dokumeanttaid elektrovnnalaččat. WebSak lea ášše- ja arkiivavuogádat man doaimmaheaddji lea Acos AS mii čuovvu almmolaš standárddaid (NOARK).

Sámediggi maiddái atná doarjjahálddašanvuogádaga mas vurke dokumeanttaid ja persondieđuid elektrovnnalaččat. Vuogádaga doaimmaha Innovit AS ja dan namma lea eApply. Buot materiála maid lea veara arkiveret sirdojuvvo automáhtalaččat ášše- ja arkiivavuogádahkii. Vuogádagas meannuduvvojit persondieđut dainna lágiin ahte sáhttit stáhta ekonomiijanjuolggadusaid vuođul hálddašit doarjjaortnegiid. Dát sisttisdoallá earret eará:

  • meannudit ohcamiid
  • gáibidit doarjagiid ruovttoluotta máksojuvvot
  • atnit persondieđuid láhkageatnegahtton bargguid oktavuođas nugo bušeahtta, rehketdoallu, statistihkka ja raporteren eará eiseváldeorgánaide
  • addit persondieđuid eará almmolaš eiseválddiide main lea lágalaš vuođđu viežžat dieđuid, omd vearroetáhtta
  • fállat rievttes ja relevánta dieđuid doarjjaortnegiid birra
  • analyseret dieđuid doarjja.samediggi.no (ohcanportála) geavaheami birra, vai mii sáhttit fállat ipmirdahtti, jođánis ja rievttes bálvalusaid

Sámediggi maiddái meannuda persondieđuid oasseváldiid birra geat servet kurssaide ja semináraide maid mii lágidit.

3. Persondieđuid meannudeapmi beassanlobi ja sihkarvuođa oktavuođas

Sámediggi viežžá persondieđuid vuhtiiváldin dihtii sihkarvuođa Sámedikkis.

Buohkat geat galledit Sámedikki Kárášjogas registrerejuvvojit min vuogádahkii masa registreret gallededdjiid. Mii registreret nama, vejolaš fitnodaga ja su nama gean galledat. Dalle go joavkkuide lágiduvvo viessočájeheapmi de registrerejuvvo dušše joavkku ovddasvástideaddji ja vel galle olbmo joavkkus leat. Dieđut mat vuogádahkii registrerejuvvojit vurkkoduvvojit 10 beaivvi.

Sámedikki visti gozihuvvo videokámeraiguin sihke siste ja olgun. Govat ja videot maid Sámedikki vákšunkámera govve sihkkojuvvojit automáhtalaččat čieža beaivvi maŋŋel. Dakkár dáhpáhusaid oktavuođas, mat sáhttet mielddisbuktit ahte politiija dutkagoahtá ášši, sáhttet báddemat vurkkoduvvot gitta 30 beaivvi rádjai.

4. Dieđuid vuostáiváldit ja áššiid geahčadeapmi almmolašvuođalága vuođul

Sámediggi lea lága vuođul geatnegahtton almmuhit iežas poastajournálaid álbmoga olámuddui. Journála lea Sámedikki dokumeanttaid systemáhtalaš ja dađistaga registreren. Váldonjuolggadus almmolašvuođalága mielde lea ahte hálddašanorgánaid áššedokumeanttat leat olámuttus álbmogii. Dat mearkkaša ahte buohkat geat jerret, preassa ja earát, sáhttet beassat oaidnit dokumeanttaid sisdoalu. Dasto lea maiddái dat almmolaš go don válddát oktavuođa Sámedikkiin, leaš dál reivve bokte, njálmmálaččat ja čállojuvvo, dahje e-poastta bokte.

Journála lea buot áššedokumeanttaid mat dihto orgánas meannuduvvojit, Registtar. Sámedikki dokumeanttat almmuhuvvojit min neahttasiidduin. Ovddasvástideaddji jođiheaddjis ja áššemeannudeaddjis lea ovddasvástádus das ahte dokumentašuvdna lea čihkkojuvvon rievttes ládje ja doarvái, dokumentašuvdnajuogus kvalitehtasihkkarastá almmolaš dokumeanttaid ovdal go dat almmuhuvvojit Sámedikki neahttasiidduin.

Jearaldagat beassat geahčadit áššiid mat eai leat almmuhuvvon Sámedikki rabas poastalisttuid bokte neahttasiidduin meannuduvvojit min ášše-/arkiivavuogádagas.

Go ovddiduvvo gáibádus beassat geahčadit áššiid de addojuvvojit persondieđut almmolašvuođalága ja hálddašanlága njuolggadusaid mielde. Dakkár dieđut mat dárbbašuvvojit go galgá sáhttit meannudit váiddaáššiid sáhttet addojuvvot Sámedikki váiddalávdegoddái, mii lea Sámedikki váiddaorgána

Sámediggi gieđahallá olu dokumentašuvnna mii sisttisdoallá jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaš dieđuid. Ovdamearkka dihte hearkkes dieđuid mat čatnasit politihkkáriidda ja bargiide, ja maiddái dieđuid kontrávttain jna. ja vejolaš fitnodatčiegusvuođaid mat maiddái leat jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaččat. Dákkár dieđut eai leat almmolaččat. Siskkáldas dokumeanttat maiddái sáhttet čihkkojuvvot almmolašvuođas.

5. Persondieđuid meannudeapmi Sámedikki preassajearahallama oktavuođas

Preassa jearaldagat vurkejuvvojit Sámedikki ášše- ja arkiivavuogádahkii.

Sámedikkis lea e-poastalistu mas leat redakšuvnnaid ja eaŋkil journalisttaid čujuhusat.

Meannudeami rievttálaš vuođđu lea Sámedikki vuoigadahtti beroštupmi doalahit buori gulahallama preassain, ja fuolahit rabasvuođa hálddašeamis. Beroštumi fuolaheamis bisuha Sámediggi e-poastalisttu vai beassá sáddet preassadieđáhusaid, kronihkaid, bovdehusaid ja eará jearaldagaid.

E-poastačujuhusat sihkkojuvvojit jus Sámediggi oažžu dieđu ahte journalista ii šat hálit leat listtus ja listu ođasmahttojuvvo go Sámediggi gullá dan birra.

6. Jearaheamit Sámediggái

Sámediggi atná e-poastta ja telefovnna beaivválaččat bargooktavuođas. Relevánta dieđut mat bohtet ovdan e-poastaságastallamis mii gullá áššemeannudeapmái, vurkejuvvojit journálii. Dát dieđut meannuduvvojit nu go badjelis čilgejuvvon (geahča «2. Persondieđuid meannudeapmi Sámedikki áššemeannudeami oktavuođas»). Jus telefonságastallan lea čadnon eaŋkiláššái, sáhttá notáhta čállot maŋŋá ságastallama mii vurkejuvvo journálii. Go bargi heaitá sihkkojuvvo su e-poastačujuhus.

Hearkkes persondieđut eai galgga sáddejuvvot e-poastta bokte. Sámediggi fuomášuhttá ahte dábálaš e-poasta ii leat krypterejuvvon. Mii ávžžuhat ahte it sádde jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaš dahje eará suodjaluvvon dieđuid e-poastta bokte.

7. Du vuoigatvuođat

Go Sámediggi meannuda persondieđuid du birra, de dus leat personsuddjennjuolggadusaid bokte olu  vuoigatvuođat.

Dus lea riekti diehtit mainna lágiin Sámediggi meannuda du persondieđuid. Jus nu lea, de dus lea riekti beassat oaidnit dieđuid ja oažžut kopiija dieđuin. Dus lea maid vuoigatvuohta oaidnit meannudeami ja mii lea meannudeami mihttu ja vuođđu. Jus Sámediggi meannuda dieđuid du birra masa leat miehtan dahje šiehttan, de dus lea riekti oažžut dieđuid struktuvrralaččat, dábálaččat geavahuvvon ja mašiidnalohkan hámis (dataportabilitehta). Danne go Sámediggi hui hárve meannuda persondieđuid priváhta olbmo birra miehtama ja šiehtadusaid vuođul, de njuolggadusat persondieđuid birra gustojit hui hárve áššiide maid mii meannudit.

Jus dieđut maid Sámediggi lea vurken du birra eai oro leamen rievttes dieđut (omd. e-poastačujuhus, namma, orrunsadji dahje sullasaš ii leat rivttes) de dus lea riekti sihtat divvut daid.

Muhtomin sáhtát sihtat sihkkut dieđuid mat Sámedikkis leat du birra. Rievtti viidodat vuolgá das makkár oktavuohta dus lea minguin. Persondieđut mat leat vurkejuvvon gulahallanstába medialoggii, sáhttet sihkkojuvvot go don siđat, muhto stuora oassi persondieđuin maid Sámediggi meannuda fertejit vurkejuvvot arkiverengeatnegasvuođa vuođul mii lea lágas mearriduvvon. Muhtun háviid sáhtát sihtat min gáržžidit meannudeami du dieđuid birra.

Sámediggi meannuda vuosttažettiin persondieđuid priváhta olbmuid birra iežamet organisašuvnna olggobealde, oassin váldegeavaheapmái, hálddašeapmái ja hálddahuslaš doaimmaide. Go Sámediggi meannuda šihttojuvvon persondieđuid, sáhtát vaikke goas botket šiehtadusa. Meannudeapmi dalle bissehuvvo, ja dieđut du birra sihkkojuvvojit. Go Sámediggi meannuda persondieđuid du birra min vuoigaduvvon beroštumi vuođul lea dus vuoigatvuohta vuosttildit meannudeami, nu ahte meannudeapmi bissehuvvo ja čuovvovaččat sihkkojuvvojit dieđut du birra. Danne rievttit eai geavahuvvo nu máŋgga sajis Sámedikki meannudeamis. Vuosttildanvuoigatvuođa sáhttá goitge geavahit Sámedikki preassalisttu registrerema oktavuođas. Go meannudeapmi lea miehtama vuođul  de jerrojuvvot juohke háve miehtat dasa.

Jus dát rievttit du mielas gusket du oktavuhtii Sámedikkiin, sáhtát jearrat dan birra e-poastta bokte samediggi@samediggi.no. Go sáddet dákkár jearaldaga, oaččut 30 beaivvi sisa vástádusa mis.

Jus du mielas Sámediggi meannuda du persondieđuid personsuddjennjuolggadusásahusa, persondiehtolága dahje eará njuolggadusaid vuostá de lea dus riekti váidit Databearráigehččui. Váidagiid sáhttá sin oktavuođadoaimmahahkii buktit sin neahttasiiddu bokte.

Loga eanet rivttiidat birra ja maid dat sisttisdollet Databearráigeahču neahttasiidduin: Dine rettigheter.

8. Dataportabilitehta

Dataportabilitehta vuoigatvuođain sáhtát viežžat persondieđuid iežat birra ja ođđasit atnit dáid iešguđetlágan vuogádagain ja bálvalusain, ja sáhtát sirdit persondieđuidat ovtta bálvaluslágideaddjis nubbái dorvvolaš ja sihkkaris vugiin. Du dataportabilitehta vuoigatvuođat leat dušše gustovaččat jus dieđut maid háliidat fitnet leat čohkkejuvvon dainna lágiin ahte leat miehtan dahje šiehttan dan. Vuoigatvuohta gusto dušše daidda dieđuide maid ieš leat addán doibmii. Dát guoská ovdamearkka dihte dieđuide maid don dihtomielalaččat ja aktiivalaččat leat addán, ovdamearkka dihte dalle go geavahankonto ráhkadit. Dát maid guoská daid dieđuide mat leat dus čohkkejuvvon go leat aktiivvalaččat geavahan bálvalusa.

Persondieđut mat eai leat njuolga dus čohkkejuvvon, eai gula dán vuoigatvuhtii. Dát leat earet eará dieđut mat leat šaddan go leat aktiivalaččat geavahan bálvalusa. Dát eai leat dieđut maid don leat njuolga addán, muhto maid doaibma ieš lea ráhkadan dan vuođul go don leat bálvalusa geavahan.

Sáhtát gáibidit oažžut dáid dieđuid nu jođánit go vejolaš, ja maŋimuš ovdal go mánnu lea gollan. Don galggašit sáddet dieđuid seamma láhkai go ožžot daid.

Sámediggi dáhttu du nannet identitehtat dahje addit eanet dieđuid ovdal go diktit du geavahit dáid vuoigatvuođaid min luhtte. Mii dahkat ná vai diehtit vissásit ahte addit dušše dutnje lobi beassat oaidnit ja geavahit persovdnadieđuidat eatge atte geasage gii dahkaluddá leahkit don.

9. Diehtosihkarvuohta ja siskkáldas dárkkisteapmi

Persondiehtoláhka geatnegahttá meannudanovddasvástideaddji fuolahit ahte gávdno dohkálaš diehtosihkarvuohta mii goziha luhtolašvuohta, integriteahta, ja beasatlašvuođa. Dát gusto vaikko makkár persondieđuid de meannudežžet, ja vaikko makkár veahkkereaidduid de geavahežžet. Plánejuvvon ja systemáhtalaš doaimmaiguin galgat fuolahit dohkálaš diehtosihkarvuođa. Riskaárvvoštallan galgá dahkkot buot dehálaš vuogádagain jeavddalaččat dahje dárbbu mielde. Sámediggi lea hábmen sierra policy siskkáldas dárkkisteapmái, diehtosihkarvuođa prinsihpaide ja rutiinnaide mat leat vuođđun persondieđuid sihkkarastimis.

Leat ráhkaduvvon rutiinnat, plánejuvvon ja systemáhtalaš doaimmaiguin, mat leat dárbbašlaččat deavdit persondiehtolága gáibádusaid. Persondieđuid meannudeami gáibádusaid ollašuhttin galgá dokumenterejuvvot gustovaš rutiinnaid mielde. Sámedikkis lea bajilgovva mas oaidná makkár persondieđuid mii meannudat. Bajilgova galgá ođasmahttit.

Leat ásahan earenoamáš sihkkarastindoaimma ja rutiinnaid dakkár dieđuide maid lea erenoamáš dehálaš gáhttet Sámedikki arkiivvas, omd persondieđut, dieđut maidda gusto jávohisvuođageatnegasvuohta, ja graderejuvvon dieđut.

Galgá raporteret spiehkasteami, jus persondieđuid meannudeami gáibádusat leat rihkkojuvvon. Spiehkasteami galgá raporteret direktevrii, hálddahusossodaga ossodatdirektevrii, sihkarvuođaráđđeaddái, personsuodjalusáittardeaddjái, ja dahje Databearráigehččui, duođalašvuođa vuođul. 

Buot Sámedikki IKT-infrastruktuvrra geavaheapmi guođđá elektrovnnalaš luottaid. Sámediggi čohkke, analysere, ja vurke elektrovnnalaš luottaid vai sáhttá hálddašit IKT infrastruktuvrra, sihkkarastit beaktilis ja golloguoddi doaimma, ja suodjalit min IKT-infrastruktuvrra vai dat ii áitojuvvo dahje boastut geavahuvvo. Sámedikki IKT-infrastruktuvrii leat heivehuvvon čovdosat aktivitehtaid (loggen) registrerema ja sihkkarastinkopierema várás earret eará vai sáhttit duođaštit láhkarihkkuma dahje spiehkasteami siskkáldas njuolggadusain ja rutiinnain, muhto maiddái vai IKT-infrastruktuvrras sáhttit fuomášit rihkkumiid sihkarvuođa hárrái. Čoaggit, vurket ja geavahat (ja sihkkut) elektrovnnalaš luottaid gustovaš láhkamearrádusaid vuođul.

10. Meannudanovddasvástideaddji

Sámedikki direktevrras lea bajimuš ovddasvástádus meannudit Sámedikki registrerema ja persondieđuid meannudit. Meannudanovddasteaddji mearrida persovdnadieđuid meannudeami ulbmila ja guđe láhkai galgá meannudit daid.

Bajimuš meannudanovddasvástideaddji bargun lea guhkidit válddi hálddahusossodaga ossodatdirektevrii. 

Beaivválaš meannudeapmi lea bidjon ovddasvástideaddji ossodahkii dahje juhkosii mii meannuda du persondieđuid vai sáhttá doaimmahit barggus.

11. Persovdnasuodjalusáittardeaddji

Sámediggi lea ásahan persovdnasuodjalusáittardeaddji Sámediggái. Persovdnasuodjalusáittardeaddji galgá veahkehit doahttalit persovdnadieđuid meannudeami gáibádusaid, ja leahkit resursaolmmožin guhte nanne Sámedikki personsuodjalusmáhtu. Persovdnasuodjalusáittardeaddji ii leat jođihangotti bagadanválddi vuollásaš go rollas doallá. 

Persovdnasuodjalusáittardeaddji váldobarggut leat earet eará:

  • Leahkit oktavuođagaskaoapmin sidjiide geat leat registrerejuvvon, ja Databearráigeahču ja Sámedikki gaskkas.
  • Dieđuid juohkit ja rávvet sámedikki ja bargiid njuolggadusaid geatnegasvuođain.
  • Dárkkistit doahttalit go personsuddjennjuolggadusásahusa, personsuddjenlága, ja sámedikki persovdnasuddjen njuolggadusaid.
  • Rávvet ja oasálastit váikkuhančielggadus bargguin ásahusa olis.
  • Ovttasbargat Databearráigeahčuin.

Oktavuođaolmmoš: pvo@samediggi.no.

12. Diehtomeannudeaddjit

Go olggobeale olbmot meannudit bargiiddieđuid Sámedikki ovddas, de biddjojuvvojit meannudeapmái čielga gáibádusat. Gustovaš njuolggadusaid ektui dahkkojuvvojit diehtomeannudanšiehtadusat. Diehtomeannudanšiehtadusain meroštallojuvvo ahte buohkain geat meannudit dieđuid Sámedikkis lea čielga ovddasvástádus ja váldi.

Áššemeannudeami ja eará oktavuođaváldimiid oktavuođas olggobealde, geavaha Sámediggi olggobeali veahki earret eará dokumeanttaid jorgaleapmái ja rekrutterema oktavuođas.

13. Personsuddjenpolitihkka Sámedikki neahttasiidduin

Sámediggi geavaha Google Analytics analysareaiddu čohkken dihtii dieđuid vai mii oppa áiggi sáhttit buoridit neahttabáikki ja addit dutnje buoret vásihusaid. Dieđut dagahit ahte mii earret eará sáhttit oaidnit mas min geavaheaddjit eanemusat beroštit ja veahkeha min vuoruhit sisdoalu. Dieđut geavaheddjiid birra vižžojuvvojit diehtočoahkuid (cookies) geavaheami bokte min neahttasiidduin. 

Mii geavahat diehtočoahkuid dahje cookies fuolahan dihtii buriid geavaheaddjivásihusaid min neahttabáikkis. Dasa lassin lea okta oassi neahttabáikki doaimmas mii lea sorjavaš das ahte cookies doaibmá, ovdamearkka dihtii sisaloggen.

Mii geavahat diehtočoahkuid vai:

  • Oahppat geavaheaddji birra, vai mii sáhttit buoridit neahttabáikki doaimma, geavaheaddjivásihusa ja sisdoalu.
  • Mii sáhttit heivehit sisdoalu, nu ahte šaddá eanemus relevánta dutnje.
  • Neahttabáiki šaddá jođáneappot ja sihkkareappot.

Diehtočoahkut leat smávva teakstafiillat maid neahttabáiki vurke geavaheaddji dihtorii. Fiillaid sáhttá lohkat ieš geavaheaddji ja samediggi.no. Dieđut dahkkojuvvojit suollemassan ja geavahuvvojit gávdnat ahte leago geavaheaddji fitnan neahttabáikkis ovdal, goas lea fitnan ja guđe neahttabáikkis geavaheaddji bođii. Sámediggi geavaha dieđuid daid bálvalusaid maid mii fállat min neahttasiidduin buorideapmái. Mii eat geavat diehtočoahkuid persondieđuid vurkemii.  

Don sáhtát hilgut dahje dohkkehit diehtočoahkuid neahttalohkki heivehusaid bokte. Loga movt don dan dagat Nettvett.no neahttasiidduin.

Jos geavahat min neahttasiidduid almmá ahte jáddadat diehtočoahkuid doaimma du neahttalohkkis, de dohkkehat ahte Sámediggi geavaha diehtočoahkuid.

Dábálaš geavahussii dávistettiin interneahtas, registrerejuvvo geavaheaddji IP-čujuhus min neahttasiidduin. Sámediggi lea válljen bidjat skripta mii sihkku maŋimuš siffariid IP-čujuhusas ovdalgo dieđut vurkejuvvojit Google Analyticsii. Dát sihkkarastá ahte analysareaidu sáhttá árvvoštallat geavaheaddji geográfalaš saji, muhto čujuhus ii sáhte geavahuvvot ovttaskas olbmo identifiseremii. Dieđuide mat bohtet gusket Google personsuddjennjuolggadusat, ja Google buohtastahttá IP-čujuhusa eará dieđuiguin mat Googleis soitet leat du birra. Mii geavahat nu gohčoduvvon «anonymizeIP» amas du IP-čujuhus sáddejuvvot Googlei.

Google Analytics diehtočoahkut
Namma Bistin Funkšuvdna ja ulbmil
_ga 2 jagi Sirre sierra geavaheddjiid eret nubbi nuppis. Dát veahkeha min oaidnit movt sierra geavaheaddjit geavahit neahttabáikki máŋgga lágan vugiiguin.
_gid 24 diimmu Sirre sierra geavaheddjiid eret nubbi nuppis. Dát veahkeha min oaidnit movt sierra geavaheaddjit geavahit neahttabáikki máŋgga lágan vugiiguin.
_gat 1 minuvtta Ráddje jearramiid logu mat sáddejuvvojit Googlei.
_utma Jagi 2038 Lohká man gallii don leat leamaš neahttabáikkis, dagaha ahte mii sáhttit oaidnit man galle geavaheaddji leat fitnan neahttabáikkis ovdal ja geat bohtet vuosttaš gearddi.
_utmb   Sihkkojuvvo maŋŋá go leat galledan Registrere áiggi goas geavaheaddji lea boahtán neahttabáikái. _utmb ja _utmc barget ovttas ja dagaha ahte mii sáhttit oaidnit man guhká muhtun lea leamaš neahttabáikkis ja movt sii navigerejit neahttabáikkis.
_utmc 30 minuvtta maŋŋá go leat leamaš aktiiva Registrere goas geavaheaddji guođđá neahttabáikki dahje ii leat šat aktiiva. _utmb ja _utmc ovttas ja dagaha ahte mii sáhttit oaidnit man guhká muhtun lea leamaš neahttabáikkis ja movt sii navigerejit neahttabáikkis.
_utmz 6 mánu Registrere gos trafihkka neahttabáikái boahtá. Jos don bohtet neahttabáikái dan bokte go deaddilit ovtta liŋkka muhtun eará neahttabáikkis, de registrerejuvvo neahttabáiki gáldun dan galledeapmái. Dat dagaha omd. ahte mii sáhttit mihtidit kampánjja beaktilvuođa Facebookas.

Eará diehtočoahkut

Eará diehtočoahkut
Namma Bistin Funkšuvdna ja ulbmil
.ASPXANONYMOUS   Sihkkojuvvo juohke fitnama maŋŋá ASP.NET čoahkut aktiverejuvvojit jos logget sisa neahttabáikái. Čoahkku ásaha áidnalunddot ID almmá ahte don identifiserejuvvot gii don leat ja iská leatgo riekta loggen sisa. Ulbmilin lea ahte don sáhtát navigeret neahttabáikkis sisaloggejuvvon geavaheaddjin, almmá ahte don loggejuvvot fas olggos. Čoahkku «muitá» ahte don leat loggejuvvon sisa.
ASP.NET_SessionId Sihkkojuvvo juohke fitnama maŋŋá ASP.NET čoahkut geavahuvvojit dan várás ahte neahttabáiki galgá nagodit sirret geavaheddjiid eret nubbi nuppis ja muitit válljemiid maid guhte lea dahkan. Dat ii identifisere gii don leat.
__AntiXsrfToken   Suodjala neahttabáikki dihto lágan fallehemiid vuostá ja sihkkarastá neahttabáikki.
__cfduid   1 jahki Oaidná ahte boahtá go trafihkka eanet mašiinnain seamma IP-čujuhusas. Dat mearkkaša dan ahte neahttabáiki sáhttá iskat leago galledeapmi oahpes mašiinnas, vaikko don omd. čohkkášit gáfejas. Čoahkus eai leat peršuvnnalaš dieđut. Dát čoahkku sáhttá dagahit ahte neahttabáiki šaddá jođáneappo ja sihkkareappot.
lang   Diehtojuohkin giellaválljenvejolašvuođain
ReadSpeakerSettings   ReadSpeaker geavaha vai muitá du ReadSpeaker válljemiid.
mp_* 1 jahki Mixpanela čoahkku. Geavahuvvo neahttabáikki trafihka analyseremii
GodkjentCookies Geavahuvvo diehtit leago geavaheaddji dohkkehan diehtočoahkuid geavaheami.
CONSENT, 1P_JAR, APISID, DSID, HSID, IDE, NID, SAPISID, SID, SIDCC, SSID Google geavaha diehtočoahku čohkket neahttasiidostatistihka ja vurket geavaheaddjepreferánssaid ja dieđuid sin buktagiidda. Dát diehtočoahkku ii identifisere du persovnnalaččat, jus it leat loggejuvvon sisa Google:ii, jus leat de dat lea čadnon du Google-kontoi.

14. Dieđut bargiid ja bargoohcciid birra

Sámediggi meannuda maiddái dieđuid bargiid ja bargoohcciid birra. Meannudanvuođđu dasa lea personsuddjenortnega artihkal 6 nr 1 b), meannudeapmi lea dárbbašlaš deavdin dihtii šiehtadusa mas registrerejuvvon olmmoš lea oasálaš, ja dat dávista bargiidláhkii, sierrašiehtadussii bálká- ja bargiidregistara birra stáhtas, stáhta Váldotariffašiehtadussii, ja rehketdoallo- ja girjenláhkaaddimii.

Sámediggi meannuda persondieđuid bargiidis birra administreren dihtii bálkká ja personovddasvástádusa. Hálddahusossodaga ossodatdirektevrras lea das beaivválaš ovddasvástádus. Registrerejuvvojit dárbbašlaš dieđut bálkámáksima birra, ovdamearkka dihtii vuođđodieđut, bálkádássi, áigeregistreren, vearroproseanta, vearrogielda ja fágasearvái gullevašvuohta. Eará dieđut bargiid birra leat čadnojuvvon su bargoinstruksii ja su barggu láhčimii.

Muđui registrerejuvvojit čoavddahálddahusa oktavuođas dieđut sisa- ja olggosmannamis ja dieđut beassanstivremis IT-vuogádagas. Dieđut vižžojuvvojit bargiin alddiineaset. Dieđut addojuvvojit dušše bálkámáksimiid ja eará láhkageatnegahttojuvvon dieđuid oktavuođas. Persondieđuid sihkkunrutiinnain čuovvut rehketdoallolága ja arkiivalága. Dieđut nama, virggi ja bargosuorggi birra lohkkojuvvojit almmolaš diehtun ja daid sáhttit almmuhit Sámedikki neahttasiidduin.

Sámedikkis lea fágavuogádat mii meannuda buot bargoohcamiid jobbnorge.no bokte. Virgáduvvon olbmuid bargoohcamat ja eará arkiivadokumeanttat rekrutterema oktavuođas vurkejuvvojit Sámedikki elektronalaš arkiivii. Eará virgeohcamat sihkkojuvvojit automáhtalaččat jobbnorge.no:s guovtti jagi maŋŋá. Elektronalaš arkiiva lea almmolaš journála vuolggasadji, mii almmuhuvvo dađistaga min neahttasiidduin. Ohcciid namat leat almmolaš dieđut ja leat doppe maŋŋá ohcanáigemeari, almmolaš ohcciidlisttas. Journáladieđut eai sihkkojuvvo. Ohccit geat leat bivdán ja ožžon dohkkehuvvot ahte sin ohcan ii biddjojuvvo almmolažžan (gč. almmolašvuođalága § 25 vuosttaš lađđasa mielde, de sin namma čihkkojuvvo min neahttasiidduin. Dát ii guoskka dattetge buot ovddeš ja dáláš bargiid ohcamii. Sin bargoohcan arkiverejuvvo/seailluhuvvo bargiidmáhpas min arkiivavuogádagas. Bargiidmáhpat čorgejuvvojit maŋŋá go bargi lea heaitán. Bargiidmáhpat galget addojuvvot Arkiivadoaimmahahkii. Beassan lea ráddjejuvvon bálvalusdárbui.

15. Sámedikki fágavuogádagaid loggen

Sámedikkis leat dábálaš sihkarvuođaloggat fágavuogádagastis. Dás registrerejuvvojit go bargit geavahit fágavuogádaga. Dás eai addojuvvo eanet dieđut sihkarvuođa geažil min vuogádagain. Sihkarvuođaloggat leat oassin Sámedikki stivrenvuogádagas diehtosihkarvuođa várás, ja lea doaibmabidju movt sihkkarastit ásahusortnega artihkkaliid 24 ja 25.

16. Oktilaš beaivádeapmi

Dát personsuddjenjulggaštus ođasmahttojuvvo dađistaga gustovaš lágaid ja láhkaásahusaid vuođul. Personsuddjenjulggaštusa lea jođiheaddjijoavku dohkkehan 26.11.2021.