Loga dievasčoahkkinášši: Duohtavuohta ja soabadeapmi - Pilára 4: Riidduid eastadeapmi
Meannuduvvon Ealáhus- ja kulturlávdegottis.
Ovddasvástideaddji: Silje Karine Muotka
Mearrádus Sámedikki dievasčoahkkimis njukčamánu 7. beaivvi
Sámedikki bajitdási oppalaš kommentárat
Sámediggi lea ovttaoaivilis Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnain das ahte riidduid/vuostálasvuođaid/konflivttaid eastadeapmi lea boahttevaš seanadeami eaktun, ja vuordá ahte eastadeapmi ferte dáhpáhuvvat olmmošvuoigatvuođaid deavdima ja dakkár servodatstruktuvrraid rievdadeami bokte mat leat dáruiduhttima olis báhcán.
Sámediggi doarju Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna árvvoštallamiid das ahte deaddu árbevirolaš ealáhusaid vuostá ja areálaid ja luondduriggodagaid ávkkástallan lea agálaš fáddán ja vuđolaš sivvan daid vuostálasvuođaide mat leat dáčča ja sámi álbmoga gaskka. Oallut huksemat maŋemus jagiid leat ásahuvvon árbevirolaš geavahanguovlluide sihke nannámis ja mearas. Buot dáin sisabahkkemiin leat mearkkašahtti váikkuhusat sámi servodahkii.
Sámediggi mieđiha ahte gávdnojit vuostálasvuođat vuoigatvuođaid hárrái eatnamiidda ja čáziide. Sihke kárten ja buori hálddašeami lágideapmi lea hui deaŧalaš kommišuvnna raportta čuovvoleamis ja doaibmabijuid evttoheami dáfus. Stuoraservodaga otná stuora ja dađistaga lassáneaddji dárbbut váldit árbevirolaš geavahusguovlluid iežaset atnui buktá stuora váikkuhusaid sámi ealáhusdoibmii ja kommišuvdna oaidná ahte vejolaš ja čoavddekeahtes vuostálasvuođat soames báikkálaš servodagain leat heađuštan gulahallama ja lasihan konfliktadási. Sámediggi doarju kommišuvnna das ahte vejolaš ja čoavddekeahtes vuostálasvuođat soames báikkálaš servodagain leat heađuštan gulahallama ja lasihan konfliktadási, ja ahte dát lea servodatváttisvuohta ja ahte álgoálbmogat ja minoritehtat leat erenoamáš hearkkes dilis.
Sámediggi deattuha ahte sámepolitihkka lea vuođđuduvvon sápmelaččaid rahčamušaid nala oažžut min oktagaslaš ja oktasaš vuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid álbmogin ja álgoálbmogin dohkkehuvvot, ja ahte dát vuoigatvuođat buori muddui eai vel ge doahttaluvvo.
Sámediggi čujuha dán oktavuođas Fovse-áššái ja lea seamma ládje go Norgga duopmársearvi fuolas dainna ahte luohttámuš riektestáhtii sáhttá hedjonit. Sámediggi deattuha ahte bisti olmmošvuoigatvuođarihkkun Fovses farggamusat ferte loahpahuvvot, ja ahte áššis ferte álggahuvvot sorjjasmeahttun guorahallan.
Sámedikki kommentárat kommišuvnna evttohan doaibmabijuide 4. pilára vuolde: Vuostálasvuođaid eastadeapmi
Doaibmabidju 4.1
Kommišuvdna doarju Ytringsfrihetskommisjonen (Sátnefriddjavuođakommišuvnna) (NOU 2022: 9) evttohan doaibmabijuid álgoálbmogiid ja minoritehtaid vealaheami ja vašuheami vuostá.
Dát doaibmabidju lea gieđahallojuvvon dievasčoahkkináššis «Duohtavuohta ja soabadeapmi – váikkuhusat olbmuide»
Doaibmabidju 4.2
Berre ásahuvvot bistevaš ráđđeaddi orgána ráđđehussii veahkkin áššiin mat gusket našuvnnalaš minoritehtaide, dás maiddái iešguđetlágan dási iešmearrideami hárrái.
Sámediggi oaivvilda ahte dán doaibmabiju fertejit našuvnnalaš minoritehtat árvvoštallat.
Doaibmabidju 4.3
Kommišuvdna ávžžuha čađahit oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid kártema guovlluin olggobealde Finnmárkku álbmotrievtti mearrádusaid olis. Dát ferte fátmmastit vuoigatvuođa boazoguohtumiidda olggobealde otná boazoguohtunguovlluid ja našuvnnalaš minoritehtaid geavahanvuoigatvuođaid, sajáiduvvan vieruid ja dološ áiggi rájes geavaheami vuođul.
Sámediggi doarju Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna evttohusa oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid kártema hárrái.
Sámediggi háliida ahte dát kártenbargu farggamusat joatkašuvvá ja atná hui vahágin go Sámevuoigatvuođalávdegotti II (SRU II) evttohusaid čuovvoleapmi lea nu guhká ádjánan. Dán seammás lassánit areálasisabahkkenáigumušat ja boares máhttu njálmmálaš muitalanárbevieruid mielde jávká boarráset sámi buolvva mielde.
Sámediggi atná dohkketmeahttumin ahte okta nubbi ráđđehus lea láhkaevttohusaid coggan lođái ja deattuha ahte dál lea gollan nu guhkes áigi ahte dát nollan iešalddis sáhttá adnojuvvot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid rihkkumin.
Doaibmabidju 4.4
Kommišuvdna čujuha Norgga almmolaš čielggademiide NOU 2007: 13 Den nye sameretten ja NOU 2008: 5 Retten til fiske i havet utenfor Finnmark ja ávžžuha ahte dáid čielggademiid evttohusat čuovvoluvvojit.
Sámediggi doarju Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna evttohusa das ahte NOU 2007: 13 Den nye sameretten ja NOU 2008: 5 Retten til fiske i havet utenfor Finnmark čuovvoluvvojit.
Sámediggi čujuha ahte jagis 2024 lea 17 jagi áigi go Sámevuoigatvuođalávdegoddi II geigii iežas čielggadeami NOU 2007: 13 Den nye sameretten.
Sámediggi čujuha dasa ahte Sámevuoigatvuođalávdegotti II deaŧaleamos ávžžuhusat lei láhkaevttohus eatnamiid ja luondduriggodagaid kártema ja dohkkeheami birra olggobealde Finnmárkku, ođđa hálddašanortnet dáid guovlluide ja konsultašuvdnavuoigatvuođa láhkareguleren.
Sámediggi oaidná ahte áidna čuokkis man Norgga eiseválddit leat čuovvolan, lea konsultašuvdnavuoigatvuođa láhkanannen. Eatnamiid ja čáziid riektekártema ja dohkkeheami evttohusaid čuovvoleapmi ja ođđa hálddašanortnet Romssa fylkkas ja das lulás lea ain eahpečielggas vaikko Sámediggi lea máŋgga geardde hobehan iešguđetge ráđđehusaid.
Sámediggi lea máŋgga oktavuođas gáibidan ahte mearrasámiid vuoigatvuohta guolásteapmái ferte lága bokte sihkkarastojuvvot buorebut go mii odne dahkko. Norgga olmmošvuoigatvuođaid institušuvnna (NIM) lea dorjon Sámedikki gáibádusa.
Doaibmabidju 4.5
Kommišuvdna evttoha ahte čađahuvvo ollislaš guorahallan boazodoalu areáladili hárrái ja boazodoalu mearkkašumis sámi kultuvrii.
Sámediggi doarju dán evttohusa. Álggahuvvo vuđolaš ja ollislaš guorahallan boazodoalu areáladili birra ja dan mearrideaddji mearkkašumi sámi kultuvrii. Dát mielddisbuktá guorahallat sihke historjjálaš ja dálá areálageavahanvugiid, ja árvvoštallat mo iešguđet hálddašanstivrrat leat váikkuhan ja hábmen boazodoallo servodagaid beassama eatnamiidda ja daid geavaheami. Dákkár guorahallan ii galgga dušše deattuhit juridihkalaš ja ekonomalaš beliid, muhto maiddái kultuvrralaš ja sosiála beliid boazodoalloealáhusas, ja movt dat váikkuha sámi identitehta ja kultuvrra bisuheami ja nannema. Dán guorahallama bohtosat berrejit leat vuođđun dakkár politihkalaš ja hálddahuslaš doaibmabijuid ovddideapmái, mat sihkkarastet boazodoalloservodagaid vuoigatvuođaid, nannejit sin iešstivrejumi ja leat mielde seailluheamen ja ovddideamen sámi kulturárbbi ja árbevieruid.
Sámediggi lasiha ahte diekkár guorahallan maiddái ferte fátmmastit eará sámi ealáhusaid.
Pilára 4 sihke čilge ja deattuha movt areáladili váilevaš guorahallan dagaha sámi ealáhusdolliid vuostálasvuođaid sisa, sihke boazodolliid, eanandolliid, meahcásteddjiid ja riddoguolásteddjiid.
Sámediggi deattuha ahte vuoigatvuođaid váilevaš čielggadeapmi ii leat dušše sápmelaččaid ja Norgga stáhta gaskasaš vuostálasvuođaid fáddá. Dat buktá maiddái hástalusaid mat ásahit siskkáldas vuostálasvuođaid sámi servodagas.
Sámediggi deattuha ahte vástideaddji ollislaš guorahallan sáhttá leat relevánta maiddái eará surggiin, nu go ovdamearkka dihte luossabivddu dáfus Deanus. Norgga ja Suoma bivdosoahpamuš Deanu-čázádaga hárrái oktan guoskevaš bivdonjuolggadusaiguin lea riidduvuloš ášši ja stáhtat leat dan mearridan beroškeahttá Norgga ja Suoma beale Sámedikkiid, báikkálaš vuoigatvuođalaččaid ja báikkálaš servodagaid garra vuostehágus.
Sámediggi lea juo mearridan ahte dáhttot Deanu-čázádaga luossahálddašeami ođasmahttojuvvot ja oaivvilda dat sáhtášii leat oassi diekkár dievasmahtti proseassas.
Dasa lassin čujuha kommišuvdna dasa ahte lea dárbbašlaš árvvoštallat ovdalgihtii mieđiheami geavada oreigningsloven nammasaš lágas (eksproprierenlágas). Sámediggi doarju dán doaibmabiju ja oaivvilda ahte ovdalgihtii mieđiheapmi ii berre leat lohpi.
Kommišuvdna ávžžuha ahte ásahuvvo kultur- ja giellagelbbolaš gearggusvuođačoavddus fáhkka, psykososiála doarjjan rávisolbmuide.
Dát doaibmabidju lea gieđahallojuvvon áššis «Duohtavuohta ja soabadeapmi – váikkuhusat olbmuide».
Kommišuvdna ávžžuha báikkálaš eiseválddiid gávnnahit man muddui seanadeapmi sániid, kvenaid, vuovdesuopmelaččaid ja dáččaid gaskka lea dárbbašlaš.
Dát doaibmabidju lea gieđahallojuvvon áššis “Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta – Sámedikki bajitdási árvvoštallamat”, ja gieđahallojuvvo dasa lassin sierra áššin báikkálaš doaibmabijuid dárbbu birra.
Sámediggi evttoha ieš čuovvovaš doaibmabiju 4. pilárii: Riidduid eastadeapmi
Doaibmabidju 4.6
Lea dárbbašlaš sihkkarastit guoskevaš beliide buriid mekanismmaid, doarvái resurssaid ja kapasitehta proseassaide resurssaid ja areáladisponerema oktavuođas.
Sámediggi deattuha ahte jus galgá sáhttit čađahit riidduid eastadeaddji proseassaid, de lea áibbas dárbbašlaš addit beliide nu ovttalágan rámmaid ja resurssaid go vejolaš. Dat guoská sihke almmolaš ásahusaide ja sidjiide geat leat sin vuostebealit, sihke konsultašuvnnain ja eará proseassain. Doaibmabijut 4. pilára vuolde lea sihke deaŧalaččat ja riekta, muhto jus ii leat eanemus lági mielde ovtta meari fápmu ja diehtobalánsa, de ii leat doaibmabijuin ollislaš ávki.
Sámediggi doarju muđui sámediggeráđi árvalusa.