Loga dievasčoahkkinášši: Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporta - Sámedikki bajitdási árvvoštallamat

Meannuduvvon Plána- ja finánsalávdegottis.

Ovddasvástideaddji ráđđelahttu: Runar Myrnes Balto

Mearrádus Sámedikki dievasčoahkkimis njukčamánu 6. beaivvi 2024

Raporta Duohtavuohta ja soabadeapmi – vuođđu čielggadit dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa sápmelaččaid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja vuovdesuopmelaččaid vuostá addá vuđolaš gova dáruiduhttinhistorjjás. Raporta ii čájet ollislaččat ja oppalaččat buot vearrivuođa mii leat dahkkon. Das eai leat mielde buot persovnnalaš vásáhusat dáruiduhttimis ja dáruiduhttima váikkuhusain, eai buot geográfalaš guovllut leat seamma dárkilit govviduvvon ja muhtun čilgehusat leat váilevaččat. Sámediggi vuordá ahte boahtteáiggis bohtet eambbo dieđut. Dattetge raporta bures duođašta dáruiduhttima ja dan váikkuhusaid. Lea dokumenterejuvvon ahte eiseválddit geavahedje ollu váikkuhangaskaomiid ja arenaid, maiddái koloniserema, dahkan dihte min dáččan. Kommišuvdna lea sárgon čielga gova das ahte min oktasaš historjjás Norggas, ja maiddái dálá áiggis, lea duođalaš vearrivuohta dáhpáhuvvan. Sámediggi háliida giitit kommišuvnna duođalaš ja dehálaš barggu ovddas.

Raporta addá nanu vuođu Norgga eiseválddiide ja earáide čielggadit ja loahpahit dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa maid leat čađahan. Sámediggi vuordá ahte dat dahkko.

Doarjja kvenaide/norggasuopmelaččaide ja vuovdesuopmelaččaide 

Raporta muitala dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa birra mii lea dahkkon sápmelaččaid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja vuovdesuopmelaččaid vuostá. Sámiid álbmotválljejuvvon orgánan Sámediggi háliida dovddahit nanu ja čielga doarjaga kvenaid/norggasuopmelaččaid ja vuovdesuopmelaččaid soabadanproseassaide ja sin vuoigatvuhtii njulget dan maid leat massán, ja ávžžuha Stuoradikki sihkkarastit resurssaid dasa. Go kvenat/norggasuopmelaččat ja vuovdesuopmelaččat leat čađahan iežaset proseassaid raportta sisdoalu ja evttohuvvon doaibmabijuid árvvoštallamiin, de áigu Sámediggeráđđi gulahallat singuin mot mii buoremusat sáhttit čájehit viidásit solidaritehta singuin. 

Sámediggi háliida maiddái dovddahit solidaritehta tataralaččaide/romaniálbmogii geain lei sierra almmolaš čielggadus "NOU 2015: 7 assimilering og motstand - Norsk politikk overfor taterne/romanifolket fra 1850 til i dag". Dát čielggadeapmi čájehii ahte maiddái tatarat/romaniálbmot 1900-logus gillájedje garra assimilerenpolitihka Norgga eiseválddiin. Taterat/romaniálbmot lea dovddahan stuorra duhtameahttunvuođa dasa mo eiseválddit leat čuovvolan dán. Sámediggi ávžžuha Norgga čuovvulit maiddái dán čielggadusa albma láhkai.

Persovnnalaš muitalusat

Sámediggi dovddaha ahte dáruiduhttinpolitihka ja dan váikkuhusaid birra leat seamma olu muitalusat ja vásáhusat, go leat olbmot geaidda dát politihkka njuolggut dahje eahpenjuolggut lea čuohcan. Sámediggi dovddaha ahte badjel 700 persovnnalaš muitalusa ja eará duođaštusa dán fáttá birra leat dál čohkkejuvvon, analyserejuvvon ja almmuhuvvon, muhto dovddaha maiddái ahte dat oktiibuot dagahit dušše oasáža dain olu muitalusain ja vásáhusain maid min álbmot lea šaddan vásihit. Sámediggi dovddaha ahte muhtun muitalusat ja duođaštusat leat láhppon agibeaivái maid mii eat goasse boađe diehtit, ja ahte leat guovllut Sámis mat eai leat namuhuvvon dahje váldon mielde Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportii. Danne Sámediggi dovddaha kommišuvnna barggu vuolggasadjin viidásit bargui. Sámediggi dovddaha maiddái ahte oallugat eai háliit juogadit iežaset vásáhusaid ja muitalusaid iešguđetge sivaid geažil ja dan mii fertet doahttalit. Sámediggi giitá buohkaid geat leat juogadan ja geat boahtteáiggis sáhttet juogadit iežaset muitalusaid, vásáhusaid ja máhtu dáruiduhttima birra, ja ahte sin muitalusat sáhttet mielddisbuktit boahttevaš dutkama dán suorggis mii buvtteha ođđa máhtu min historjjá birra.  

Kommišuvnna materiála hálddašeapmi

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čohkkejuvvon materiálas lea stuora árvu boahttevaš dutkamii. Materiálas leat persovdnasensitiiva dieđut maid ferte dohkálaččat suodjalit. Sámediggi háliida konsulteret Arkiivadoaimmahagain materiála hálddašeami njuolggadusaid birra ja earenoamážit dutkigeahčadeami rámmaid birra.

Sámedikki mielas lea buorre go kommišuvdna, kommišuvnna geahčadannjuolggadusain, čujuha Sámedikki etihkalaš njuolggadusaide dearvvašvuođadutkama várás, mii mearriduvvui dievasčoahkkimis 2019:s (ášši 23/19), mat galget vuhtiiváldit sámiid kollektiiva rievtti iešmearrideapmái. Sámediggi vuordá ahte Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna arkiivamateriála hálddašeapmi lea bures siskkobealde álbmotrievtti, vai sihkkarastá ahte materiála, mii guoská árbedihtui ja sámi servodahkii, dulkojuvvo riekta, ipmirduvvo, adno ja juogaduvvo gutnálaččat, seammás go doahttala ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid iežas persovnnalaš muitalusaide. 

Sámediggi bivdá ahte ii addo geahčadanlohpi Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna arkiivii ovdalgo Stuoradiggi lea meannudan ášši, ja čađahan konsultašuvnnaid Sámedikkiin arkiivamateriála geahčadannjuolggadusaid birra.

Dárbu viidásit duođašteapmái ja guorahallamii

Sámediggi dovddaha ahte eai buohkaid mielas leat sin muitalusat muitaluvvon doarvái bures raporttas, ja ahte eai buot bealit dáruiduhttimis ja dan váikkuhusain leat doarvái bures duođaštuvvon. Viidásit Sámediggi čujuha dasa ahte kommišuvdna ieš almmuha máŋga dutkandárbbu. Sámediggi čujuha konkrehta dutkan- ja máhttodárbbuide máŋgga eará dievasčoahkkináššis raportta birra. Sámediggi ávžžuha Stuoradikki juolludit ollu ruđa viidásit duođaštanbargui ja dutkamii dáruiduhttima ja vearrivuođa birra. 

Kommišuvdna lea kárten ahte dáruiduhttinpolitihkka, earret eará eanandoallokoloniserema ja mearrasámiid guolástusrivttiid goarideami bokte, lea mielddisbuktán eatnamiid ja resurssaid bistevaš massima. Maiddái nubbi máilmmisoahti ja Finnmárkku bággoevakueren čuzii garrasit sámi álbmogii. Danne bivdá Sámediggi ahte nammaduvvo lávdegoddi mii galgá kártet makkár ekonomalaš váikkuhusaid dáruiduhttin ja vearrivuohta lea dagahan sámi álbmogii.

Sámedikki lahkoneapmi soabadeapmái

Sámediggái lea soabadeapmi bajitdási višuvdna. Soabadeapmi sáhttá dáhpáhuvvat máŋgga dásis, ovttaskas olbmuid, olbmuid, joavkkuid, ásahusaid ja bajit servodatdási gaskkas. Sámedikki rolla lea váikkuhit soabadeapmái buot dáin dásiin. 

Nugo dáruiduhttin fátmmastii buot, nu ferte maiddái soabadeapmi fátmmastit buot ja vuhtiiváldit eahpesymmetralaš váldegaskavuođaid ja fápmostruktuvrraid. Servodatdási soabadeami sisdoallu ferte leat vuoiggalašvuohta mii sihke buhtada ja rievdada vuogádaga, ja Sámediggi oaivvilda ahte kommišuvnna raportta ferte čuovvulit ovdalaš vearrivuođa njulgema, dáláš vearrivuođa heaittiheami ja boahttevaš vearrivuođa eastadeami bokte. Sámediggi ávžžuha danne Stuoradikki mearridit njulgendoaibmabijuid main mihttun lea olahit vuoiggalašvuođa, ja rievdadit struktuvrraid, lágaid ja guottuid maid dáruiduhttin lea dagahan. 

Oassin njulgenproseassas ávžžuha Sámediggi nationála eiseválddiid, almmolaš ásahusaid ja buohkaid, geat leat sivalaččat vearrivuođas, dovddastit dan vearrivuođa. Sámediggi ávžžuha eambbogiid átnut ándagassii sis geat leat gillán dán vearrivuođa. Sámediggi oaivvilda ahte ándagassii átnun, njulgen- ja rievdadandáhttu leat konstruktiivvalaš buorit mat rahpet geainnuid soabadeapmái, muhto ahte eai sáhte gal vuordit nuvttá ándagassii addojumi ruovttoluotta.

Sámediggi oaidná ahte váilevaš luohttámuš dávjá namuhuvvo raporttas, ja deattuha ahte luohttámuša ferte njulget vuoigatvuođavuđot lahkoneami bokte. Stáhta ferte doahttalit, suodjalit ja ollašuhttit sámiid vuoigatvuođaid. ON julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ferte leat soabadallama rámman buot dásiin ja buot surggiid rastá.

Kommišuvdna deattuha ahte dáruiduhttima, diehtemeahttunvuođa, vaši, cielaheami ja vealaheami dihte ii leat diehttelas ahte olmmoš gohčoda iežas sápmelažžan dál. Dat ahte dan dahkat, muitala garra vuostálastinnávcca birra, dat ahte birget. Sámediggi guorrasa kommišuvnna ávžžuhussii atnit dán vuoimmi dihtomielalažžan raporta čuovvoleamis.

Sámediggi deattuha ahte dárbbahuvvojit njulgendoaimmat maiddái eará surggiin go dat mat leat definerejuvvon piláraide. Dan vihtta pilára ferte danne atnit unnimusdássin das mii ferte dahkkot, iige bidjat gáržžidemiid njulgenbargui.

Sámediggi eaktuda ahte leažžá go vejolaš olahit oktagaslaš ja kollektiiva soabadeami, ja mii gáibiduvvo joksan dihte dan, lea gažaldat mii boahtá digaštallot guhkit áiggi ovddasguvlui.

Njulgemat ovttaskas olbmuide

Sámediggeráđđi oaivvilda ahte kommišuvdna duođašta ahte dáruiduhttin ja vearrivuohta ollislaččat lea dagahan dáruiduhttinvahágiid sámi álbmogii. Ovttaskasolbmuide dat mearkkaša olmmošlaš goluid ja masson gullevašvuođa sámi kultuvrii, ealáhusaide ja sámegielaide. Sámediggi oaivvilda ahte oassin njulgenbarggus fertejit buot sámit oažžut vejolašvuođa lahkonit sápmelašvuhtii iežaset eavttuid vuođul. Dat mearkkaša ahte fertejit gávdnot fálaldagat, main sáhttá oahppat juoidá das maid lea massán. Dat ahte beassat leat oassin sámi searvevuođas beroškeahttá makkár vuolggasaji sii leat ožžon dáruiduhttima maŋŋel, lea guovddáš mihttu. Sámediggi deattuha ahte juohke sápmelaččas galgá leat vejolašvuohta hálddašit iežas sápmelašvuođa. Juohke sápmelaš, guhte deavdá eavttuid, lea maiddái bures boahtin Sámedikki jienastuslohkui. 

Sámediggi oaidná ahte sáhttá šaddat dárbu buhtadussii ovttaskas olbmuide dáruiduhttima geažil, ja bivdá Stuoradikki fuolahit ahte dat dát čielggaduvvo viidáseappot.

Stuoradikki ovddasvástádus

Sámediggi guorrasa kommišuvnna vuordámuššii ahte Stuoradiggi ferte sihkkarastit systemáhtalaš čuovvoleami doaibmabijuin, mat biddjojit johtui, ja soabadanbarggu ođasmahttimis. Iešguđetge servodataktevrrat fertejit ollislaččat áŋgiruššat, muhto nationála eiseválddiin lea bajitdási ovddasvástádus. Sámediggi eaktuda ahte raportta ii sáhte čuovvulit dušše ovtta ovttaskas meannudeami dahje ovttaskas mearrádusa bokte.  

Sámediggi čujuha dasa ahte Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lei parlamentáralaš guorahallankommišuvdna, maid Stuoradiggi nammadii oassin sin bearráigeahččandoaimmas. Danne Sámediggi ávžžuha Stuoradikki ásahit olgguldas orgána váikkuhangaskaoapmin mii bearráigeahččá mot Ráđđehus ja hálddašeapmi čuovvulit Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta. Dat berre leat friddja orgána njuolga Stuoradikki vuolde, nugo Stuoradikki eará bearráigeahččanorgánat. Sámediggi eaktuda beassat searvat orgána nammadeapmái ja dan mandáhta hábmemis. Lassin berre Stuoradiggi bivdit Ráđđehusa jahkásaččat raporteret raportta čuovvoleami birra. Ulbmilin livččii ahte Stuoradikkis lea vuođđu árvvoštallat njulgendoaimmaid čađaheami, ja vejolašvuohta álggahit ođđa doaimmaid. 

Dasto Sámediggi bivdá Stuoradikki geavahit iežas váikkuhangaskaomiid juolludeaddji ja láhkaaddi eiseváldin. Stáhta ferte gozihit iežas juridihkalaš geatnegasvuođaid láhčit dili vai sápmelaččat besset sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima, ILO-konvenšuvnna 169 ja ON álgoálbmotjulggaštusa mielde. Oassin divodanbarggus maŋŋel dáruiduhttima Sámediggi bivdá Stuoradikki, juolludeaddji eiseváldin, láhčit Sámediggái vejolašvuođa čađahit iežas rolla.  

Sámediggi oaidná ahte hui ollu das mii boahtá ovdan raporttas, sihke fáttáid ja doaibmaevttohusaid hámis, leat áššit maid Sámediggi ovdal lea meannudan. Sámedikki viiddis doaimma máŋgga fágasuorggi siskkobealde sáhttá dulkot njulgendoaibman, ovdamearkka dihte Sámedikki áŋgiruššan giela, kultuvrra ja ealáhusaid ovddas. Dasto lea Sámediggi váldoruhtadeaddji eanas doaibmabijuide sámi servodagas, mat veahkkin njulgejit dáruiduhttima vahágiid. Dat muitala ahte dáruiduhttima ja vearrivuođa divodeapmi ferte mielddisbuktit Sámedikki nannema. Norgga eiseválddit fertejit guldalit Sámedikki, mii lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon orgána ja čájeha sámiid iešmearridanrievtti. Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš návccaid ferte nannet, vai dat sáhttá čoavdit buot daid bargguid maid sámi servodat dárbbaša. 

Sámediggi eaktuda ahte Sámedikki dievasčoahkkinmearrádusat raportta meannudemiin leat láidesteaddjin Stuoradikki boahttevaš meannudeamis, ja lea gearggus konsulteret Stuoradikkiin dan birra. Viidásit lea Sámediggi gearggus váldit guovddáš rolla doaibmabijuid čađaheamis, muhto bidjá eaktun ahte stáhta, ovddasvástideaddji beallin, guoddá goluid. Geahča dievasčoahkkinášši Duohtavuohta ja soabadeapmi – Pilára 5: Njuolggadusaid implementeren Stuoradikki geatnegasvuođa hárrái konsulteret sámi beroštumiid.

Sámediggi čujuha kommišuvnna govvideapmái das mot olu almmolaš doaimmat ja hálddašeamit leat dagahan dáruiduhttima ja vearrivuođa, dego skuvladoaimmahat, alit oahpahusásahusat, hálddašanorgánat, dearvvašvuođa- ja čálgobálvalusat, Mánáidsuodjalus ja rihkusfuolahus. Stuoradiggi ferte bidjat láidestusaid viiddis searvamii raportta čuovvoleapmái ja čielga vuordámušaid dasa ahte sihke almmolaš ásahusat ja siviilaservodat čuovvulit raportta dainna lágiin ahte dovddastit dan vearrivuođa mii lea dahkkon ja álggahit buorideaddji doaibmabijuid. 

Sámediggi bivdá Stuoradikki čalmmustahttit álbmogii Norgga eiseválddiid ovdáneami ja áŋgiruššama, ovdamearkka dihte sierra neahttasiiddu bokte, mas oaidná njulgendoaibmabijuid ja mot daid čađahit. Das berre maid ávžžuhit fylkkasuohkaniid, suohkaniid, siviilaservodaga ja earáid juogadit iežaset čuovvolanbarggu raportta hárrái, ja nu oažžut movttiideami guhtet guimmiineaset.   

Suohkaniid ja fylkasuohkaniid ovddasvástádus

Sámediggi dovddasta ahte geografiijas lei dadjamuš dáruiduhttinpolitihka ja dáruiduhttinproseassaid hábmemis ja čađaheamis. Danne leatge maid geográfalaš erohusat dáruiduhttima váikkuhusain, ja das makkár buorideaddji doaibmabijut dárbbahuvvojit. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu dárkileabbo kártet báikkálaš dárbbuid, ja áigu danne geahčadit dáruiduhttinvahágiid ja divodandárbbuid sámi báikegottiin.

Sámediggi deattuha ahte suohkaniid ja fylkasuohkaniid áŋgiruššan divodit ja boahtteáiggis soabadit lea dehálaš, ja guorrasa kommišuvnna ávžžuhussii ahte suohkanat ja fylkasuohkanat fertejit bidjat johtui báikkálaš proseassaid čuovvulan dihte raportta. Juohke sámi guovllu suohkan berre sierra analyseret mot dáruiduhttin lea váikkuhan sin suohkana álbmogii, ja bidjat johtui divodandoaimmaid.

Sámediggi čujuha eará dievasčoahkkinmearrádusaide duohtavuođa ja soabadeami birra, gos suohkaniid ja fylkkaid rolla čilgejuvvo vuđoleappot, ja gos sámi báikegottiid dáruiduhttinvahágiid ja divodandárbbuid boahttevaš geahčadeapmi čilgejuvvo. Stuoradiggi ferte fuolahit ahte suohkaniidda ja fylkasuohkaniidda juolluduvvojit doarvái resurssat raportta čuovvoleapmái.

Buohkat fertejit veahkkin

Sámediggi čujuha dasa ahte máŋggas sámi servodagas leat mielde nanneme ja ealáskahttime sámegiela, sámi kultuvrra ja eallinvuogi, ja huksemin šalddiid stuoraservodahkii. Stuoradikkis lea ovddasvástádus nannet sámi siviilaservodaga doarvái resurssaiguin, vai dat sáhttet joatkit iežaset buori barggu ja searvat divodanbargui ovddasguvlui.

Sámediggi guorrasa kommišuvnna ávžžuhussii viidát searvat soabadanprosessii, ja bovde viidát olu sámi ja ii-sámi aktevrraid eaktodáhtolašvuođa, dáidaga, kultuvrra, oskku ja vuoiŋŋalašvuođa, dutkama ja oahpahusa siskkobealde searvat. Ii-sámi aktevrrat berrejit gullat sámi miellahtuid ja sámi jienaid dárbbuid ja oaiviliid iežaset surggiid siskkobealde, ja seammás dovdat iežaset ovddasvástádusa álggahit ja nannet divodandoaimmaid. Sámi servodat lea unni ja das leat unnán resurssat, ja dárbbaša buriid ovttasbargoguimmiid.

Eanetloguálbmoga vahágat

Sámediggi oaivvilda ahte máŋggabealat servodat lea maiddái rikkis servodat. Dat mearkkaša ahte dáruiduhttin lea váikkuhan negatiivvalaččat maiddái eanetloguálbmogii, geain váldui eret oktavuohta sámi kultuvrii ja sámegillii, ja máhttu daid birra. Sámediggi čujuha ahte dološáiggi lei sápmelaččaid ja dáččaid gaskavuohta nu ahte sii dárbbašedje ja veahkehedje nubbi nuppi ja ledje verddet. Dat ovttadássásašvuohta lea láhppon earret eará dáruiduhttinpolitihka dihte. Dat lea maid vahágin eanetloguálbmogii.   

Sámediggi oaivvilda ahte eanetloguálbmoga massima earret eará ferte divvut máhtolašvuođain ja diđolašvuođain. Dat ii guoskka dušše historjámáhtolašvuhtii, muhto maiddái diđolašvuohta dáruiduhttinpolitihka struktuvrralaš váikkuhusaid hárrái. Sihke dáčča ja sámi álbmot ferte oažžut máhtolašvuođa ipmirdit dáid struktuvrraid duogáža, vai máhttet identifiseret daid seamma struktuvrraid dálá servodagas.

Stáhtarájiid rolla

Sámi álbmot lea njealji riikka álbmot, ja sii leat vásihan assimilašuvnna ja vealaheami buot riikkain. Sámediggi dovddaha ahte Norgga dáruiduhttinpolitihkka ja vearrivuohta lea čuohcan maiddái Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sápmelaččaide, earret eará go máŋggas leat massán vuoigatvuođaid, eatnamiidda ja resurssaide beassama Norggas ja go bearrašat leat háddjejuvvon ja verddevuohta billašuvvan.

Dáruiduhttima divodeapmi ferte maiddái mielddisbuktit divodeami dain váikkuhusain maid rádjegeassimat dahke. Sámediggi guorrasa kommišuvnna rávvagiidda geahčadit Ruoŧa ja Suoma proseassaid, ja ávžžuha Stuoradikki fuolahit oktasaš davviriikkalaš čuovvolanproseassa lagas ovttasbargguin buot golmma riikka sámedikkiiguin. Sámediggi čujuha maiddái dievasčoahkkináššái 10/22 Rájáid njeaidin Sámis. 

Lassi buorideaddji doaibmabidju nannen dihtii ovttasdoaibmama stáhtaid rájáid rastá, sáhttá leat ásahit Sámi Parlamentáralaš Ráđi bistevaš hálddahusa.

Min oktasaš dáruiduhttin- ja vearrivuođahistorjjá gaskkusteapmi

Doaibmabidju 4.1 Kommišuvdna evttoha ásahit nationála gelbbolašvuođaguovddáža dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa birra, mas lea ovddasvástádus dutkamis, duođašteamis, gaskkusteamis ja soabadanbarggus.

Sámedikki mielas lea dat evttohus buorre, ja doarju kommišuvnna árvvoštallama ahte eanetlogu máhtu lokten dáruiduhttima ja dan váikkuhusaid birra lea eaktun boahttevaš soabadeapmái. Sámediggi háliida deattuhit ahte gaskkusteapmi sápmelaččaid, sámegielaid, sámi kultuvrra ja servodateallima birra ferte leat oassin das, ja ahte dat gaskkusteapmi ferte čájehit ahte sápmelaččat leat okta álbmot njealji riikkas, ja ahte mii leat vásihan assimilašuvnna ja vealaheami buot riikkain.

Sámediggi deattuha ahte dát máhttu ferte leat olámuttus olles riikka álbmogii, ja oaivvilda danne ahte digitála gaskkusteapmi ferte leat gelbbolašvuođaguovddáža váldodoaibma.

Sámediggi deattuha viidáseappot ahte sidjiide, geaidda dáruiduhttin lea guoskan, lea dehálaš fállat vejolašvuođa oahpásnuvvat iežaset historjái, sin iežaset gillii. Miehtá Sámi dárbbašuvvojit maiddái báikkit, gos sáhttá muitit ja reflekteret dáruiduhttima, dikšun dihtii morraša ja massima. Sámediggi háliida dan oktavuođas deattuhit dan máhtu ja vásáhusa mii sámi ásahusain juo lea dáruiduhttima ja sámi fáttáid birra dutkamis, duođašteamis ja gaskkusteamis.

Sámediggi oaivvilda ahte nationála gelbbolašvuođaguovddáža ásaheapmi dáruiduhttima ja vearrivuođa birra ferte čuovuhit dálá sámi ásahusaid duohta nannema ja doaibmabijuid ásahushuksema dain guovlluin gos dál eai leat sámi ásahusat.

Ferte maid cegget ođđa doarjjaortnega man vuođul nuorat miehtá riikka ožžot vejolašvuođa mátkkoštit skuvlamátkkiide ja oahppat dáruiduhttima birra.

Sámediggi čujuha kommišuvnna evttohussii ahte gelbbolašvuođaguovddáš berre ovttasbargat Arkiivadoaimmahagain persovnnalaš muitalusaid gaskkustemiin, maid kommišuvdna lea ožžon, ja oaivvilda ahte Sámi arkiivvas ja Digitálaarkiivvas berre leat guovddáš rolla dan barggus. Sámediggeráđđi guorrasa kommišuvnna evttohussii ahte guovddáš galgá hálddašit dáidagiid maid kommišuvdna geigii Stuoradiggái.

Sámediggi ávžžuha Stuoradikki juolludit dárbbašlaš resurssaid dasa, ja fuolahit viidásit guorahallama das mot doaibmabiju sáhttá duohtandahkat buoremus lágiin. Čielggadeamis ferte vuhtiiváldit dárbbu gaskkusteapmái miehtá riikka. Dat ferte dahkkot lagas ovttasbargguin Sámedikkiin.

Sámediggi doarju muđui Sámediggeráđi árvalusa.