Boazodoallu lea sirkumplolára ealáhus, ja leat badjel 20 iešguđet etnalaš álbmotjoavkkut geat barget boazodoaluin. Boazodoallu gávdno Norggas, Ruoŧas, Suomas, Ruoššas, Mongolias, Kiinnás,Alaskas, Kanadas ja Ruonaeatnamis.  Sámi boazodoallu lea Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Guoladatnjárggas Ruoššas. 

Sámi boazodoallu Norggas ávkkástalla birrasii 40 proseantta Norgga eananareálas, ja gávdno Finnmárkku rájes gitta Engerdálai Hedmárkkus. Lea maiddái sámi boazodoallu Trollheimenis sierra rievttalaš vuođuin.Lullinorgga duottarguovlluin barget boazosearvvit boazodoaluin, láigošiehtadusaid bokte.

Leat birrasii 3200 olbmo boazodoalus, ja ealáhusas leat birrasii 215 000 bohcco.

Boazodoallu lea organiserejuvvon siiddaide, dat sáhttet leat smávit bearašjoavkkut dahje bargoovttastumit, mat ovttasbarget boazodoalu iesguđetlágan bargguid. Lea ealát ja jahkodat mii mearrida galle olbmo leat ovtta siiddas.

Siida lea gullevaš orohagaide, gos juohke orohagas boazosápmelaččat válljejit orohatstivrra orohaga miellahtuid searvvis. Loahpa 1800-logu orohagat vuođđuduvvojedje lága bokte, ja orohagat ožžo sierra geográfalaš rájiid.        

Norggas leat guhtta boazodoalloguovllu, gos dát regionála hálddašeapmi lea dain golmma davimus stáhtahálddašeddjiin, mat leat Romssa ja Finnmárkku stáhtahálddašeaddji, Nordlándda stáhtahálddašeaddji ja Trööndelagen staatehaaltoje.

Sámedikkis ii leat formálalaš ovddasvástádus boazodollui Norggas. Boazodoallu hálddašuvvo nášunála dásis Eanandoallodirektoráhtas, mii lea Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta vuolde. Eanandoallodirektoráhta lea čállingoddi boazodoallostivrii.

Sámediggi nammada 3 lahtu 7 lahtus boazodoallostivrii. Sámediggi nammada guokte lahtu guđa lahtus golmma davimus riegionála borasspirelávdegottiide Finnmárkkus/Romssas, Nordlánddas ja Trøndelágas. Sámediggi nammada vihtta lahtu borasspirelávdegoddái Hedmárkkus.