Geahča muitalusa:
Lestadianisma
Lestadialaš morráneapmi, gohčoduvvon "Sinai dolla/ilden fra Sinai", vulggii Gárasavvonis ja leavai miehtá davvikalohta 1848 rájes. Sámi sárdnideaddjit válde Læstadiusa oahppu mielde riddui. Osku leavai jođánit ja joavddai Davvi-Norgga riddoguovlluide jo seamma giđa. Lestadianisma rievdadii morálalaš, sosiálalaš ja materiála dili giliin. Dat gáibidii ahte galggai eallit suttuhisvuođas, iige juhkat buolleviinni, mii bilidii ollu sámi giliid. Dan áiggi go eiseválddit geahččaledje jávkadit sámegiela ja kultuvrra, de sárdnidedje sárdneolbmát sámegillii. Lestadianisma veahkehii danne seailluhit sámegiela.
Sinai dolla/Ilden fra Sinai
1848 giđa vulge guokte nieidda Áravuomis ja Rivttágis Ruŧŧii konfirmerejuvvot. Soai máhcaiga ruoktot lestadianismma sáttasániin. Dat okta nieida, Jerpe Gadja, máinnui dán oskku go máhcai ruoktot. Seamma ahkásaš bárdni, John Mikkelsen, gulai sáni ja morránii. Son šattai maŋŋil sárdneolmmájin.
Sárdneolmmái Anders Huika
Go boazosápmelaš ja sárdneolmmái Anders Huika bođii Áravuopmái 1849:s, de sárdnidii ja jorgalahtii máŋgasa. Anders lei vuosttaš sárdneolmmái Ofuohtas guhte bođii eatnisearvegottis. Áravuomi čoakkalmasat ledje sámegillii. Dáža álbmot Rahkas bohte dávjá čoakkálmassii, gullat Ipmila sáni. Muhto sii eai ipmirdan sámegiela, ja ipmirdedje eanaš dušše ahte Jesusa nama namuhedje. Máŋgalogi jagi golai ovdal go dáža álbmot oahpai dan mađe sámegiela ahte ipmirdedje sártni sisdoalu. Nie leavai lestadianisma maiddái dáža ássanguovlluide rittus.
Áidna duohta osku
Lestadianisma čuoččuhii ahte lei áidna duohta risttalaš ja luhteránalaš oskku. Lestadiánalaččat ledje dávjá geafes olbmot geat eai oamastan ollu. Oskkolaččaid gaskkas lei oktavuohta nanus.
Norgga girkuin lei heajos gulahallan. Girku ja báhpat gulle servodaga bajit geardái, ja bajit geardi ii bálljo servvoštallan dábálaš olbmuiguin. Báhpat rohkadalle ja átno ipmilis balvvaid gaskkas ándagassii, muhto lestadiánalaččat ánodedje guimmiineaset ándagassii. Báhpat orro báikegottiid stuorámus gárdimiin gos ledje valjis viessogálvvut ja hupme eará giela, danne go dávjá bohte lulde. Sii ovttastalle servodaga riggámusaiguin, mat ledje vearraeaiggádat ja gávpealbmát. "Álkit lea kamelii mannat nállošalmmi čađa go riggái beassat Ipmila riikii", lávejedje cealkit lestadiánalaččat servodaga bajit gearddi olbmuide. Báhpaid máhttu bođii girjjiin, oskkolaččain ges bođii máhttu váimmuineaset. Báhpaid atne guovllu olbmot seremoniija meaštárin maid eiseválddit ledje sádden.
Lagaš fuolkevuođačanastagat
Duorgga ja Áravuomi sámiid gaskkas lei lagas fuolkevuođačanastat.
Fulkkiid bokte bođii risttalaš sáttasátni Duorgai. Muhto easkka 1855:s fidnii osku coavcci.
Ole Jakobsen Nibla (1815-1893) čuoiggai Duorggas fulkkiidis lusa Girjásii (Norrkaitum) Váhčira bokte, ja máhcai nuppi jagi. Son morránii Girjásis ja lei sárdneolmmái go máhcai Duorgai. Su doaibmaguovlu lei Roabatvuonas, Hearjjagis, siskkit ja olggut Birraluovttas, Loabakáiddis ja Ballangsmarkas. Son lei vuosttaš johtti sárdneolmmái Ofuohtas. Su sárdnideami jotkkii bárdnis Lars Olsen (1844-1924), guhte maid lágidii čoakkálmasaid Ofuohtas ja Lulli-Romssas.
John Olai Elvebakk
John Olai Elvebakk riegádii borgemánus 1912. Moadde mánu ovdal go riegádii, de lei John Olai eadni galledeame lagaš fuolkki. Go son vuolgigođii ruoktot, de logai fuolki: Du čoavjjis lea Hearrá apoastal. Gulan eŋgeliid lávlumin doppe.
Lestadialaš oskkubálvaleaddji John Olai Elvebakk (1912-1984) bođii dállodoalus Čorus Duorggas. Su lagaš bearašlahtut ledje buohkat lestadialaččat, muhto ieš ii morránan ovdal mánnán ja nuorra rávisolmmožin. Easka 19-jahkásažžan morránii go Ipmil rávkkai su dahkat jorgalusa. Vuosttaš čoakkálmasa doalai 1935:s ja 23-jahkásažžan Novas Roabatvuonas, su boahttevaš vuotnáma ja vuohpa dálus.
John Olai ja su eamit Johanna oaččuiga čieža máná; ovtta bártni ja guhtta nieidda, ja sis lei šibitdállu Čorus. John Olai lei áirras dalá gielddastivrras (herredsstyret) ja lahttun searvegodderáđis máŋga áigodaga. Son lei beakkán buorideaddji ja galgá leat buoridan ollugiid Ipmilsániin. John Olaia atne hui árvvus ja son čájehii buohkaide olmmošlašvuođa, ja lei oskku njunuš gos dal de lei. Son lei hui olmmošeaddjái ja čájehii vuollegašvuođa olbmuide ja sin árvvuide. Duorggas galledii dávjá siidaguimmiid, beroškeahttá guđe oskui gulle, iskat mo sis manai. Son fuolahii erenoamážit olbmuid geain lei váttis eallin, ja jeđđii sin.
Son bálvalii eallinagi lestadianismma sárdnideaddjin. Son jođii danne ollu, sihke sisriikkas ja olgoriikkas. Son lei okta dain gii vuođđudii lestadiánalaš oskusearvvi Dánmárkkus. Muhto sámi álbmot dat lei su váimmu lagamuš. Danne go sámástii, de čanai lagaš ja nanu báttiid daiguin geaiguin ságastii. Son maid doalai lohkamiid sámegillii. Son doalai maiddái sámegiel sártniid radios.
John Olai jámii borgemánu 12. beaivvi 1984:s dan beaivvi go devddii 72 jagi. Birrasii 1200 olbmo mieđuštedje John Olaia maŋimus vuoiŋŋadansadjái.