Dat go sámit oktilaččat leat geavahan ássanguovlluid dagaha ahte ollu boarráseamos kulturmuittuid gaskkas sáhttet ovddastit sámi ovdahistorjjá. Sámedikkis lea geavahusas dattetge hálddašanovddasvástádus dušše dain kulturmuittuin mat historjjálaš gálduid, njálmmálaš árbevieruid dahje dutkanbohtosiid bokte vejolaččat duođaštit sámi historjja ja ovdahistorjjá. Kulturmuitošlájaid sáhttá maiddái meroštallat gullat sámiid ovdahistorjái, d.m. dat leat fysalaš luottat mat leat láiden historjjálaččat dovddus sámi kulturmearkkaide ja viidáseappot otnáš sámi kultuvrii. 

Gitta 1900-logu rádjai ii lean sámiin iežas čállinárbevierru. Áramus čálalaš gálduid sámi historjjá birra leat čállán eanaš girku olbmot dahje stáha virgeolbmot. Sámi dološáiggi birra šattai arkeologaide sierra dutkansuorgi easkka 1980-logu álggus. Danne lea ain ollu sámi dološáiggis maid birra eat dieđe. 

1917 mannosaš dahje dan boarráset sámi kulturmuittut leat automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon. Dat leat suodjaluvvon buot doaibmabijuid vuostá nugo vahágiid, billistemiid dahje vuoiggahis vahágiid vuostá. Kulturbiras lea guovlu main kulturmuittut leat oassin viidáset ollislašvuođas dahje oktavuođas. Doaba lea kultureanadaga synonyma. Kulturbiras lea čoahkis ja topografalaččat ráddjejuvvon sadji. Doppe leat kulturmuittut main lea seamma kultuvrralaš gullevašvuohta, geavahanáigodat dahje doaibma. Das sáhttet leat maiddái kulturmuittut main lea áigeerohusat ja sierralágan suodjalanstáhtus. Kulturbiras sáhttá maiddái leat guovlu mii laktasa historjjálaš dáhpáhusaide, oskui dahje árbevieruide. 

Kulturbiras bidjá vuosttažettiin láidestusaid guovlluid hálddašeapmái, maiguin kulturmuittuid gaskasaš oktavuođa ii galggašii botket. Dáláš kulturmuitohálddašeamis deattuhuvvo ahte kulturmuittut galget seailuduvvot dan oktavuođas.