Ohcanáigemearri

Rabas ohcanáigemearri 01.11.2024 dii. 16.00.

Ohccit fertejit logget sisa ID-porten bokte.

Ohcanskovvi (gáibida sisaloggema)

Dán ortnega njuolggadusat 

1 Doarjjaortnega mihttomearri ja vuoruheamit

1.1 Doarjjaortnega mihttomearri

• Juotnaskuvllaoahppit geain lea sámegieloahpahus ja doaimmat čatnon sámi árbevirolaš máhtui.

1.2 Vuoruheamit

• Doaibmabijut mat váikkuhit dasa ahte sámi árbevirolaš máhttu geavahuvvo eanet skuvladoaimmahagas ja ahte máhttu fievrriduvvo buolvvas bulvii dáiguin deattuhemiiguin:
  • Birgen/meahcásteapmi
  • Duodji/duodje/duedtie
  • Eanadoallu
  • Bivdu/Guolásteapmi
  • Biebmoárbevieruid
  • Báikkálaš historjá
  • Njálmmálaš muitalanárbevierru
  • Juoigan
  • Boazodoallu
  • Eará báikkálaš doaibmabijut mat čatnasit sámi árbevieruide

1.3 Ulbmilolahusa eavttut

• Árbevirolaš máhttu ja doaibmabijut main lea sámi sisdoallu geavaheapmi vuođđoskuvllas lassána, mas fáttat čiekŋuduvvojit ja geavahuvvojit fágaid rastá ja oahppit oassálastet praktihkalaš bargguid olis:
  • Movt lea prošeakta implementeren sámi árbevirolaš máhtu oahpahussii
  • Guđelágan árbevirolaš doaibmabidjui lea čađahuvvon prošeavttas
  • Guđe fágii lea doaibmabidju/prošeakta ruohtastuvvon ja guđe dássái/luohkái
  • Galle sámi oahppi leat oassálastán ja ovddidan iežaset máhtu sámi árbevirolaš bargguin
  • Dárbbašlaš árbediehtu prošeavttas, vižžojuvvon olggobealde
  • Árvvoštallan movt prošeavtta bohtosiid sáhttá geavahit/doalvut viidáseappot siskkáldasat skuvllas, ja movt prošeavtta bohtosiid sáhttá gaskkustit eará skuvllaide/oahppoásahusaide

2 Ohcama hápmi ja sisdoallu

2.1 Doarjjaoažžu / Gii sáhttá ohcat

• Vuođđoskuvllat ja joatkkaskuvllat gos leat oahppit geain lea sámegiel oahpahus.

2.2 Ohcanáigemearri

• Sámediggeráđđi mearrida ohcanáigemeari.

2.3 Gáibádusat ohcamii

• Ohcan galgá sáddejuvvot Sámedikki doarjjaportála bokte.
• Ohcamat mat eai deavdde ohcaneavttuid sáhttit ohcat hilgojuvvojit.
• Ohcan galgá leat Sámedikki doarjjaortnega vuoruhemiid siskkobealde.
• Prošeavtta/doaimma ohcama galgá ollislaš prošeaktačilgehus, ruhtadanplána ja eará ruhtadeapmi čuovvut.
• Golut ollislaš gollogeahčastagas galget dokumenterejuvvot haddefálaldagaiguin.
• Go sádde ohcama galgá skuvlla váldoorganisašuvdnanummar geavahuvvot.
• Ohcan galgá sisttisdoallat čilgehusa movt guoddevašvuohta/birgejupmi lea áimmahuššon.
• Sus guhte vuolláičállá ohcama, ferte leat fápmudus geatnegahttit fitnodaga/ásahusa.
• Ohcan ferte sáddejuvvon Sámedikki doarjjaportálii ovdalgo prošeakta/doaibma lea álggahuvvon.
• Ohcci berre addit buot dieđuid sámediggái mat leat dehálaččat áššemeannudeapmái.

3 Ohcamiid meannudeapmi

3.1 Ohcamiid meannudeapmi

• Ohcamat árvvoštallojuvvojit guoddevašvuođa, ekonomalaš, márkaniidguoski, teknihkalaš, servodatlaš ávkki, ehtalaš, fágalaš ja eará guoskevaš beliid vuođul. Sámediggi deattuha erenomážit dásseárvo- ja máŋggabealatvuođaperspektiivva áššemeannudettiin.
• Sámediggi viežžá kredihttadieđuid ohcci birra.
• Váilevaš raporteremat ja gárvvisteami maŋŋoneamit ovddeš doarjjaáššiin sáhttet váikkuhit ohcama meannudeapmái.
• Doarjjaortnegat main lea ohcanáigemearri meannuduvvojit golmma mánu sisa dan rájes go ohcan lea joavdan.
• Ohcamat meannuduvvojit dađistaga ja golmma mánu sisa dan rájes go ohcan lea sáddejuvvon.
• Sámediggi sáhttá jearrat eanet duođaštusa dahje dieđuid.
• Sámediggi váldá várašumi das ahte prošeavtta ohcansubmi ja viidodat sáhttá muddejuvvot oassin doarjjaruđaid ollislaš rámma árvvoštallamis.

3.2 Mearrádus ja dohkkeheapmi

• Doarjjaoažžu galgá ovdal go lea gollan 3 vahku doarjjareivve dáhtona rájes dohkkehit doarjjaeavttuid Sámedikki doarjjaportála bokte. Jus Sámediggi ii oaččo eavttuid dohkkeheami, sáhttá doarjja sihkkojuvvot duođi eanet dieđitkeahttá.
• Sus guhte vuolláičállá doarjjaeavttuid, ferte leat fápmudus geatnegahttit fitnodaga/ásahusa.

3.3 Eavttut doarjjaoažžui

• Doarjjaoažžu galgá leat registrerejuvvon norgga ovttadatregistaris.
• Doarjjaoažžu galgá almmuhit ahte Sámediggi lea dorjon prošeavtta/doaibmabiju.
• Seamma prošeakta/doaibmabidju ii sáhte oažžut doarjaga máŋga doarjjaortnega bokte Sámedikkis.
• Maŋŋá doarjjamearrádusa ii addojuvvo eanet doarjja seamma prošektii/doaibmabidjui.

3.4 Gárvvistanáigemearri

• Prošeavtta gárvvistanáigemearri lea jagi maŋŋá go doarjjareivve lea sáddejuvvon.
• Erenoamáš ákkaid vuođul sáhttá doarjjaoažžu čálalaččat ohcat guhkit áigemeari prošeavtta/doaibmabiju gárvvisteapmái, gitta guovtti jahkái. Ohcan galgá vuođustuvvot.

3.5 Rievdadusat doarjjaeavttuin

• Doarjjaoažžu ii sáhte čađahit mearkkašahtti rievdadusaid guoskevaš prošeavttas dahje doaibmabijus ovdalgo lea čálalaččat dieđihan Sámediggái ja ožžon Sámedikki čálalaš dohkkeheami. Dohkkehuvvon ruhtadanplána ja investerenplána rievdadusat lohkkojuvvojit álo stuorábuš rievdadussan.

3.6 Máksineavttut

• 50 % doarjagis máksojuvvo dalle go prošeakta/doaibmabidju álggahuvvo ja 50 % dalle go prošeakta lea loahpahuvvon ja Sámediggi lea dohkkehan raporta ja rehketdoalu.
• Jos ohcci ovdal lea ožžon doarjaga Sámedikkis ja doarjjaoažžu lea rihkkon doarjjaeavttuid, de sáhttá dat dagahit dan ahte máksimat bissehuvvojit dassážiigo eavttuid rihkkun lea nohkan.

4 Meroštallannjuolggadusat, Definišuvnnat ja EEO-njuolggadusat

4.1 Meroštallannjuolggadusat

• Ohcamat meroštallojuvvojit ohcama ja prošeavtta vuođusteami ektui.
• Doarjaga vuolit ráddji lea 10 000 ru. Bajit ráddjimearri lea 150 000 ru.
• Investeremiidda 20 000 ru ráddjái mat leat dehálažžan prošeavtta čađaheapmái.
• Ollislaš almmolaš doarjja ii sáhte leat badjel 100 % prošeavtta/doaimma rehketdoalofievrreduvvon goluin.

Dat ii addo doarjja:

• Ovdaprošektii
• Lohkan-/joavkomátkkiide ja guhkit vánddardeapmái.
• Biebmu resursaolbmuide/ohppiide prošeavtta čađahettiin, jus dat ii leat oassi konseapttas.
• Divvumiidda, dárkilmeahttun goluide ja goluide mat leat čatnon doaimma beaivválaš jođiheapmái, Sosiala goluide, doaibmabijuide mat botnje gilvvohallama, laigovisttiide, rádjovisttiide, eana oastimiid, leasingii, fievrruide, investeremiidda ja njuolggo lonuhemiide. Eará olggosgolut maid Sámediggi ii árvvoštala dárbbašlažžan doaimma čađaheapmái.

4.2 Definišuvnnat

• Duodji lea sámi čoahkkedoaba buot buvttadeaddji doaimmain maid duojár dahká. Dása gullet giehtaduodji, atnudáidda ja muohkaduvvon ávdnasat mat vuolget sámi kultuvrras ja árbevieruin. Duddjomii gullá ráhkadit iežasbuvttaduvvon kvalitehtadiŋggaid, atnudiŋggaid, áđaid ja biktasiid mat čájehit sámi eallinmálle ja kulturárbevieruid sihke vuođđoávdnasiid válljema ja muohkadeami bokte, ja maid čábbudahttima viidodaga hábmemis ja buvttamálles. (Sámediggedieđáhus Duoji birra ealáhussan, 2018, s 4.)
• Árbediehtu lea min máhttu dohkálaš luondduresursahálddašeamis, ja das makkár sadji olbmos lea luonddus. Dán leat mii geavahan ceavzimii áiggiid čađa. Dát máhttu lea gaskkustuvvon buolvvas bulvii min ávkkástallanguovlluid oktilis geavaheami bokte, ja muitalusaid ja meanuid bokte. Nissonolbmot leat leamaš ja leat deaŧalaččat árbedieđu gaskkusteamis mánáid bajásgeassima bokte. Árbediehtu lea áibbas deaŧalaš dasa ahte mii galgat sáhttit gaskkustit min kultuvrra ja áddejumiid boahtte buolvvaide. (Sámedikki diđáhus areála ja birrasa birra, 2016, s 20).
• Doaibmagollun lohkkojuvvojit: rehketdoallo- ja revišuvdnabálkkát, reantogolut, divadat, eará finánsagolut, vearro- ja divatgolut, elrávdnji, lokálagolut, dáhkádusat, penšuvdnagolut, sosiálagolut, eará bargiidgolut, stivrabálkkát, stivragolut, fitnodatčoahkkin- ja váldočoahkkingolut, árvonjeaidimat ja -geahpedeamit.
• Sosiálagollun lohkkojuvvojit: bargiid skeaŋkkat, bargiid kurssat, friija kantiidna ja eará sullasaš.
• Investeremiin oaivvilduvvo opmodat mii lea bistevaš go das vurdojuvvo 3 jagi geavahanáigi ja ahte gollohaddi lea 15 000 ru dahje eanet earret momssa (sidjiide geat leat momsageatnegahttojuvvon).
• Vuodjinfievrruin oaivvilduvvo: Vuodjinfievru mii lea mohtorfievroláhkaásahusa nuppi kapihttala mielde (FOR-1994-10-04-918 Láhka teknihkalaš gáibádusaid ja fievrruid, osiid ja biergasiid dohkkeheami birra).

4.3 EEO-njuolggadusat

• Sámedikki doarjjaortnegat fertejit leat EEO-šiehtadusa njuolggadusaid rámmaid siskkobealde stáhta doarjaga ektui. Sámediggái gusket EEO-šiehtadusa mearrádusat seamma láhkai go stáhta- gieldda- ja fylkkahálddašeapmái dan ektui movt almmolaš doarjagat galget juolluduvvot.
• Doarjja juolluduvvo EEO-šiehtadusa njuolggadusaid vuođul binnánaš doarjagiid birra. Njuolggadusat binnánaš doarjagiid birra čuvvot skábmamánu 14. b. 2008 láhkaásahusa nr 1213. Dáid njuolggadusaid mielde ii sáhte doarjjaoažžu vuostáiváldit binnánaš doarjaga eanet go oktiibuot 200 000 Euro 3 jagi rehketdoallojagi áigodagas.
• Ovdalgo doarjaga sáhttá máksit ferte doarjjaoažžu duođaštit Sámediggái ahte ii oaččo binnánaš doarjaga eará sajis máksinjagi dahje guovtti ovddit jagiin mat oktiibuot Sámedikki doarjagiin gaskamearálaččat eai leat eanet go 600 000 Norgga ruvnnu. Vejolaš ođđa almmolaš doarjjaohcamiid oktavuođas (beroškeahttá gos oažžu doarjaga) lea doarjjaoažžus geatnegasvuohta dieđihit dán doarjaga birra. Dieđihangeasku gusto 3 rehketdoallojagi fálaldatáigemeari rájes.
• ESA sáhttá geatnegahttit norgga eiseválddiid, maiddái Sámedikki, gáibidit doarjaga ruovttoluotta doarjjaoažžus jos doarjja ii leat addojuvvon njuolggadusaid mielde dahje doarjjaoažžu ii geavat doarjaga dan ulbmilii masa lea addojuvvon.

5 Raporteren

5.1 Ulbmilolahusa raporteren

• Doarjjaoažžu raportere bohtosiid prošeavtta/doaibmabiju mihttomeari ektui.
• Árbevirolaš máhttu ja doaibmabijut main lea sámi sisdoallu geavahuvvo eanet vuođđoskuvllas, mas fáttat čiekŋuduvvojit ja geavahuvvojit fágaid rastá ja oahppit oassálastet praktihkalaš bargguid olis.
  • Movt doarjaoažžu lea implementeren sámi árbevirolaš bargguid ohppui?
  • Guđe doaibmabijut váikkuhit ja čielgadit sámegiel sisdoalu siera fágain?
  • Dárbbašlaš árbevierrodiehtu prošeavttas vižžon olggobealde.
  • Man ollu oahppit leat searvan prošektii?
  • Árvvoštallan movt prošeavtta bohtosiid sáhttá geavahit/doalvut viidáseappot siskkáldasat skuvllas, ja movt prošeavtta bohtosiid sáhttá gaskkustit eará skuvllaide/oahppoásahusaide.
• Raporteren galgá dahkkot sámedikki doarjjaportála bokte.

5.2 Rehketdoalu raporteren

• Rehketdoalu raporteren galgá dahkkot Sámedikki doarjjaportála bokte.
• Rehketdoallu ruđaid geavaheamis galgá čájehit ollislaš goluid ja dietnasa Dasa gullet prošeavtta/ doaibmabiju eará vejolaš doarjagat ja dietnasat. Rehketdollui galgá váldit mielde dušše dakkár goluid ja dietnasiid mat njuolga leat čadnojuvvon prošeavtta/doaibmabiju čađaheapmái.
• Dalle go lea dohkkehuvvon gollomeroštus, galgá rehketdoallu leat bardojuvvon nu ahte dan sáhttá buohtastahttit gollomeroštusain. Stuorra spiehkastagaid dohkkehuvvon gollomeroštusa ja rehketdoalu gaskka galgá kommenteret.
  • Jos loahpalaš golut prošeavtta/doaibmabiju rehketdoalus leat unnit go dohkkehuvvon gollomeroštus mii boahtá ovdan mearrádusas, de unnida Sámediggi doarjaga vásttolaččat.
  • Rehketdoallu ruhtageavaheapmi galgá duođaštuvvot:
    • Vuollel 50 000 ruvdnosaš doarjaga ruhtageavaheapmi galgá duođaštuvvot dohkkehuvvon rehkegiin ja báŋkoduođaštusain ahte rehket lea mákson.
    • Badjel 50 000 ruvdnosaš doarjaga ruhtageavaheami rehketdoalu galgá stáhtaautoriserejuvvon dahje registrerejuvvon revisora/rehketdoalli duođaštit.
• Revišuvdnagáibádus ii guoskka ásahusaide maid suohkanrevišuvdna ja Riikarevišuvdna reviderejit.
• Doarjjaoažžu gii leat registrerejuvvon lassiárvodivatregistarii, galgá rehketdoalus čájehit goluid ja dietnasiid lassiárvodivada haga. Dát ii guoskka sidjiide geat leat luvvejuvvon lassiárvodivadis dahje ožžot spiehkastit lassiárvodivada rehkenastimis.
• Iežas barggu raporterema oktavuođas gáibiduvvo vuolláičállon diibmolistu. Diibmolistu devdojuvvo Sámedikki doarjjaportálii.

5.3 Bearráigeahččan ja čuovvuleapmi

• Sámediggi sáhttá dárkkistit geavahuvvojit go ruđat eavttuid mielde.
• Sámediggi sáhttá bivdit eanet dieđuid. Dát guoská dieđuide mat galget geavahuvvot statistihkkii ja eará raporteremii.

5.4 Doarjaga ruovttoluotta máksin ja sihkkun

• Prošeavtta gárvvisteami oktavuođas galget geavatkeahtes doarjjaruđat máksot ruovttoluotta Sámediggái.
• Sámediggi gáibidit doarjaga ruovttoluotta máksot jos dat lea máksojuvvon menddo ollu.
• Sámediggi geassá doarjjalohpádusa ruovttoluotta, dolle doarjaga dahje gáibida ahte doarjja máksojuvvo ruovttoluotta jos:
  • Doarjjaoažžu lea rihkkon dieđihangeaskku.
  • Doarjjaoažžu lea rihkkon dáid njuolggadusaid mearrádusaid.
  • Doarjja ii geavahuvvo doarjaga ulbmila mielde ja daid eavttuid mielde mat leat mearriduvvon doarjjareivves.
  • Lea gáibiduvvon heaittiheapmi, ovddiduvvon reastaluvvangohčus, priváhta dahje almmolaš vealgešiehtadallamat leat rahppojuvvon doarjjaoažžu ektui dahje doarjjaoažžu heaitá máksimis máksámušaidis.
  • Doarjjaoažžu lea vuovdán iežas investeremiid ovdal go vihtta jagi lea gollan. Dát guoská investeremiidda maidda Sámediggi lea juolludan doarjaga.
• Jos doarjjaoažžu dákkár oktavuođain ii mávsse ruovttoluotta, de sáhttá Sámediggi rievtti bokte gáibidit máksojuvvot dan mii lea buorrin. Jos ruđat eai máksojuvvo ruovttoluotta dan áigemeari sisa mii lea biddjojuvvon, de sáhttá gáibidit maŋŋoneami ovddas reanttuid vel lassin, gč. juovlamánu 17. b. 1976 mannosaš lága nr. 100 reanttuid birra maŋŋonan máksima oktavuođas jna.