Silje Karine Muotka Kenneth Hætta Sametingsrådet legger fram en sametingsmelding om laksefiske i elv og sjø - Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi. Sametingets plenum skal behandle saken neste uke, 15. juni.

Sametinget har i ulike sammenhenger behandlet laks i enkelte saker, men ikke i form av en egen melding der laksefiske både i elv og sjø er med. Det er nødvendig å ha en overordna langsiktig politikk om hvordan Sametingets politikk skal være i forvaltningen av laks.

– For Sametinget er det viktig å se hele livssyklusen for laks når Sametingets laksepolitikk skal stakes ut for de neste årene, sier sametingsråd Silje Karine Muotka (NSR).

Det som skjer med laksen i elvene, i fjordene og ut på det åpne hav henger sammen. Om innsiget av laks fra havet er lite så vil det ha betydning for det skjer i fjordene og i elvene.

– Vi kan ikke se bare på isolerte deler av laksens liv uten å vurdere konsekvenser for resten av laksens livssyklus, sier Muotka.

Det er ting som tyder på at lite lodde i havet har hatt betydning for laksebestandene i elvene de siste årene. Muotka sier at Sametinget venter i spenning på resultater fra Havforskningsinstituttet om dette – og disse funnene skal presenteres i løpet av høsten.

Tradisjonell kunnskap er ikke godt nok implementert

I meldingen har Sametinget lagt stor vekt på forholdene i Norges største lakseelv – nemlig Tanavassdraget.

Laksebestandene i vassdraget er ikke i god nok forfatning og det Sametinget vil prioritere er å se på hvordan forvaltningen av Tanalaksen har vært fra det er i vassdraget, til laksen vandrer ut i havet og kommer tilbake igjen.

– En konklusjon i sametingsmeldingen er at den forvaltningen som har vært de siste 20-30 årene ikke har maktet å sikre bærekraftige laksestammer i Tanavassdraget, sier Muotka.

I dag tar verken miljøforvaltningen eller forskningen hensyn til árbediehtu eller tradisjonell kunnskap. Sametinget registrerer at laksen er forvaltet på en bærekraftig måte i samiske områder.

Birgejupmi og birgen er sentrale begreper i samisk kultur som betyr det å klare seg. Bærekraftig utvikling innebærer at høsting av fornybare ressurser skjer på en slik måte at nye generasjoner skal kunne dra nytte av den samme ressursen.

– Jeg har tro på at det å innarbeide tradisjonell kunnskap i forvaltningen og styrke den lokale forvaltningen vil sikre bærekraftige laksestammer, sier Muotka.  

Laksen og laksefiske har til sammen over 1000 samiske ord

Det er rundt 1000 samiske ord og uttrykk som beskriver laksefiske i Tanavassdraget. Det at samisk fortsatt brukes viser at språket er levende og utvikles etter hvert som nye teknikker, redskaper etc. tas i bruk. Terminologien er samtidig presis siden noen av begrepene i liten grad brukes i andre sammenhenger enn i laksefiske. Tittelen på laksemeldingen er Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi. Det er benevnelser på laks etter størrelse og kjønn. Foruten disse benevnelsene så kan de beskrive om laksen har overvintret i elv eller om den skal opp i elva om høsten. Diddi er smålaks som er mellom 1-3 kg, luosjuolgi 3-6 kg, goadjin er voksen hannlaks og duovvi er voksen hunnlaks. Ingen av disse benevnelsene brukes om andre fiskeslag, og det viser hvor sterkt det samiske språket står innen laksekulturen og hvor godt utviklet begrepsbruken er innen laksefisket.

– Sametinget foreslår også at prioritering av de lokale rettighetshaverne er viktig når laksebestanden tar seg opp igjen, sier Muotka.

Plenumssak 22/21 Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi - Sametingsmelding om laks blir behandlet i plenum tirsdag 15. juni kl. 15. Plenumsmøtet sendes direkte på Sametingets nett-TV.

Sakslista, sakspapirer og programmet for Sametingets plenumsmøte 14. -18. juni

For spørsmål eller intervju, kontakt sametingsråd Silje Karine Muotka (NSR), mob. +47 984 87 576, silje.karine.muotka@samediggi.no

Artikkelen på finsk:

Perinteisen tiedon avulla voidaan vahvistaa lohikantoja tulevaisuutta varten

Saamelaiskäräjät haluavat arvion siitä, miten lohen hoito on toiminut viimeisen 30 vuoden aikana. Kestävien lohikantojen palauttaminen edellyttää, että paikallishallintoon on sisällytettävä myös perinteistä tietoutta. Tämä on yksi toimenpiteistä, jotka esitellään Saamelaiskäräjien lohta käsittelevässä mietinnössä.

Saamelaiskäräjien neuvosto esittelee Saamelaiskäräjien mietinnön lohenkalastuksesta joella ja meressä - Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi. Saamelaiskäräjien täysistunto käsittelee asiaa ensi viikolla, 15. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjät ovat käsitelleet lohen tilannetta eri asiayhteyksissä, mutta ei erillisen mietinnön muodossa, joka käsittelee lohestusta sekä joella että merellä.

On välttämätöntä, että meillä on yleinen, pitkän aikavälin politiikka, josta käy ilmi, mikä on saamelaiskäräjien kanta lohen hoidon suhteen.

– Saamelaiskäräjien mielestä on tärkeä ottaa lähtökohdaksi lohen koko elinkaari, kun nyt muotoilemme Saamelaiskäräjien lähivuosien lohipolitiikkaa, sanoo saamelaiskäräjien neuvoston jäsen Silje Karine Muotka.

Lohen tilanne joissa, vuonoissa ja avomerellä on kytköksissä toinen toiseensa. Jos lohta nousee vähänlaisesti merestä, se vaikuttaa vuonoihin ja jokiin.

– Emme voi tarkastella vain yksittäisiä osia lohen elämästä ottamatta huomioon seurauksia lohen koko elinkaarelle, Muotka sanoo.

On tullut esille, että villakuoreen vähäiset määrät meressä ovat vaikuttaneet jokien lohikantoihin viime vuosina. Muotka kertoo, että Saamelaiskäräjillä odotetaan innolla Merentutkimuslaitoksen tuloksia, jotka esitetään syksyn aikana.

Perinteistä tietoa ei riittävissä määrin käytetä

Raportissa saamelaiskäräjät ovat painottaneet suuresti Norjan suurimman lohijoen - Tenojoen - tilannetta.

Vesistön lohikannat eivät ole riittävän hyvässä kunnossa, ja saamelaiskäräjien näkökulmasta on keskeistä tarkastella, miten Tenojoen lohta kokonaisuudessaan hallinnoidaan, siitä lähtien kun lohi nousee joen latvoille – ja taas palaa mereen.

– Saamelaiskäräjien mietinnön johtopäätös on, että viimeisten 20-30 vuoden hallinnolla ei olla kyetty varmistamaan kestäviä lohikantoja Tenojoen vesistöön, Muotka sanoo.

Tutkimuksessa ja ympäristönsuojelussa ei oteta riittävissä määrin huomioon perinteistä tietämystä. Saamelaiskäräjät näkevät miten hyvin saamelaisalueilla on kyetty suojelemaan lohikantoja.

Birgejupmi ja birgen ovat keskeisiä käsitteitä saamelaiskulttuurissa. Ne merkitsevät pärjäämistä ja selviytymistä. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että luonnonvaroja korjatessa seurataan esivanhempien tietämystä, jotta seuraavat sukupolvet voivat hyötyä samoista luonnonvaroista.

– Jos perinteinen tietämys sisällytetään hallintoon, se edesauttaa kestäviä lohikantoja, Muotka sanoo.

Saamessa on yli 1000 sanaa lohelle ja lohen pyynnille

Saamen kielessä on noin 1000 sanaa ja ilmaisua, jotka kuvaavat Tenojoen lohikalastusta. Kielenkäytöstä tulee esille, miten tarkasti kalastajat käyttävät perinteisiä sanoja, ja kehittävät uuttaa sanastoa sitä mukaa kun otetaan käyttöön uusia tekniikoita, työkaluja jne. Tarkka terminologia kertoo myös lohen pyynnin tärkeydestä kulttuurin kantajana.

Lohimietinnön nimeksi on pantu Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi. Ne ovat lohen nimityksiä, jotka ilmaisevat kokoa ja sukupuolta. Toiset nimitykset kuvaavat onko lohi talvehtinut joessa vai nouseeko se jokeen vasta syksyllä. Diddi on pieni lohi, joka painaa 1-3 kg, luosjuolgi (lohijalka) 3-6 kg, goadjin (kojamo) on aikuinen uroslohi ja duovvi on aikuinen naaraslohi. Mitään näistä termeistä ei käytetä muiden kalalajien yhteydessä, mikä osoittaa kuinka vahva saamenkieli on lohikulttuurissa ja kuinka kehittynyt lohestuksen terminologia on.

– Saamelaiskäräjät ehdottavat myös, että paikallisia oikeudenhaltijoita priorisoidaan, kun lohikanta elpyy ja lohta saa taas kalastaa, Muotka sanoo.

Saamelaiskäräjien neuvoston ehdotus komitealle

Täysistunnon asiasta 22/21 Diddi, luosjuolgi, goadjin ja duovvi – Saamelaiskäräjien lohta käsittelevä mietintö – keskustellaan tiistaina kesäkuun 15. päivänä. Täysistuntoa voi seurata Saamelaiskäräjien virtuaalilähetyksen kautta: https://sametinget.kommunetv.no/

Haastatteluita varten voi ottaa yhteyttä Saamelaiskäräjien neuvoston Silje Karine Muotkaan (NSR), puh. +47 984 87576, sähköposti: silje.karine.muotka@samediggi.no

Tai Liv Inger Somby, viestintäjohtaja, puh +47 900 56995, sähköposti: liv.inger.somby@samediggi.no