Buorre beaivi buohkaide.
Giitu bovdejumis dán dehálaš boazodoallokonferánsii. Lean buorre oaidnit go ná ollugat leat čoahkkanan dál deike Diehtosiidii.
Odne leat dál iđđes maid almmuhan ođđa dutkanbohtosiid ja dákkár dutkamiidda lea dárbu. Mun sávan lihkku dan logi dutkái geat odne leat almmuhan daid ođđaseamos dutkanbohtosiid Rievdan-prošeavttas mat čilgejit boazodoalu hástalusaid, gelbbolašvuođa ja maiddái vejolašvuođaid.
Mii dárbbašat nannet sámi dutkama. Sámi gelbbolašvuođa ferte nannet ja ovdánahttit, erenoamážit dan suorggis mii guoská árbevirolaš máhtui ja sámi árvvuide.
Dál skábman leat alimus barggut boazodoalus, ja liikká lea buorre oaidnit go ná ollugat leat čoahkkanan deike.
Árbevirolaš máhttu lea vuođđun olles min sámi kultuvrras ja birgejumis, leaš dal sáhka boazodoalus ja buot dan doaimmain, luoddus birget, duddjomis, borramuša háhkamis, borramuša rádjamis ja gieđahallamis, dahje eará osiin sámi kultuvrras. Árbevirolaš máhttu lea nuppiin sániin vuođđu min rivttiin maid.
Árbevirolaš máhttu lea unnán oidnosis servodatvuogádagain, leaš dal lágain, hálddahusorgánain, dutkamis, dahje sisabahkkenáššiid váikkuhusguorahallamiin. Mii dárbbašat rievdadusa dás, go dát lea njulgestaga vealaheapmi min kultuvrras ja máhttovuođus.
Boazodoallu lea eallinvuohki ja ealáhus mas lea ealli kultuvra, giella ja danne maid nana árbevirolaš máhttu.
Ovdal go eanet hálan dan birra, de háliidan vuos veahá jitnosit smiehttat boazodoalu dilálašvuođa birra maŋimuš áiggiin. Dađi bahábut leat váttes áššit maid boazodoallu vásiha.
Boazodoalus leat ollu hástalusat. Maŋimuš áiggiid leat mii vásihan dávjjit ja dávjjit goavvejagiid. Dálkkádat lea rievdamin, ja dat buktá máŋggaid hástalusaid boazodollui. Boazosámit leat vásihan garra ekonomalaš váikkuhemiid goavvejagiid ektui, ja váikkuhusat sáhttet vel bistit guhkká maŋŋil guohtunroasuid. Erenomážit lea dát váikkuhan ekonomiija garrasit go boaldámušain, nugo bensiidna ja diesel, lea divrun hirbmosit.
Dáid roasuin ii leat dušše ruhtabursa mii gillá. Dat váikkuha sihke bohccuid ja olmmošlaš beliid maid. Bohccos ja boazosápmelaččas lea lágas čanasteapmi. Jus boazu gillá, de gillá boazosápmelaš ge.
Go buot dát váikkuhusat gevvet oktan, de dat váikkuha fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođa maid. Olbmot váibet, ja dainna lea stuorát várra ahte gevvet lihkohisvuođat, ja ruđalaš dilli sáhttá vuorjašuhttit ja deaddit olbmo.
Dán dilálašvuođa váldit mii Sámedikkis hui duođalažžan, ja min ovddasvástádus lea veahkehit boazosápmelaččaid, erenomážit dákkár heahtedilis. Sámedikkis mii earret eará gaskkustit viidásit eiseválddiide mo dilli duođai lea, ja gáibidat sis veahki čoavdit heahtedili.
Dasa lassin vásihit vel boazosápmelaččat sisabahkkemiid ja stuorra váttisvuođaid boraspiriiguin. Dát guokte oasi leat maid áššit mainna mii Sámedikkis bargat aktiivvalaččat.
Lea duođai hástaleaddji dilli, ja ferten dadjat ahte dii lehpet nana olbmot. Sámi servodat ii dáidde leat doarvái čeahppi rámidit din, muhto dan rámi dii ánssášehpet.
Dutkan maid Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus– psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilli (SÁNAG/SANKS) almmuhii 2017 čájehii ge ahte boazosápmelaččat loktet hui bures boazodoalus. Dát lea mearkkašahtti, ja sávan ahte ain joatkibehtet leat rámis din iežadet kultuvrras ja eallinvuogis.
Boazodoallu lea ge guovddáš kulturguoddi – go kultuvra ja giella lea ealas, ja nu lea maid árbevirolaš máhttu seilon buolvvas bulvii. Árbevirolaš máhttu lea erenomáš ja dehálaš máhttu mii lea gaskkustuvvon njálmmálaččat ja doaimmaid bokte buolvvas bulvii. Dá lea máhttu maid min máttut leat oahppan ja fievrredan viidásit otná buolvvaide. Dá lea árbi min máttuin midjiide – min ovddasvástádus lea láhččit saji dán árbái, oahppat dan ja oahpahit dan ain viidásit boahttevaš buolvvaide.
Lihkká vaikke boazodoallu vásiha ollu hástalusaid ja váttisvuođaid, de dat lihkká geasuha nuoraid eallit boazodoaluin. Máŋggas mearridit jo mánnávuođas dahje árra nuorravuođas dán geainnu. Dat lea duođaid dehálaš, ja mii Sámedikkis joatkit ain bargat maiddái nuoraid ovddas boazodoalus. Ođđa návccat leat dehálačča, ja danne mii Sámedikkis bargat nu bures go sáhttit sisabahkkemiid boazoguohtuneatnamiid vuostá, boraspire náli doalahit vuollin, ja konsulteret iešguđetge láhkarievdan-áššiin jnv. Boazodoalus fertejit maid leamen buori eavttut.
Danne Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi (NBR) mearridedje 2018 nammadit boazodoalloláhkalávdegotti. Lea dehálaš ahte sii geat dovdet boazodoalu ja daid hástalusaid leat mielde hábmemin iežaset boahtteáiggi. Láhkalávdegottis leat ge boazosápmelaččat ja guovddáš sámi- ja álbmotrievttálaš professorat leamaš mielde. Ihttin ovdanbuktá láhkalávdegotti jođiheaddji Øyvind Ravna láhkaárvalusa.
Go dál leat čoahkkanan deike Guovdageidnui ná olusat, de ferten ge deattuhit man dehálaš lea ahte dii sáddebehtet gulaskuddancealkámušaid Sámediggái. Dál lea dis erenomáš buorre vejolašvuohta váikkuhit láhkabarggu. Gulaskuddanáigemearri lea juovlamánu 22. beaivvi, ja gulaskuddancealkámuša sáddebehtet samediggi@samediggi.no
Láhkaproseassa birra boahtibehtet gullat eanet ihttin, muhto sáhtán oanehaččat muitalit ahte Sámedikki dievasčoahkkin galgá gieđahallat ášši njukčamánus ja dan maŋŋil sáddejuvvo Eanandoallo- ja biebmodepartementii. Mo sii gieđahallet dán evttohusa eat sáhte mii vástidit go dan eat dieđe. Dat lea departemeanta duohkin mearridit. Mii goitge sávvat ahte departemeanta váldá vuhtii láhkaárvalusa ja bargá dainna ollislaččat viidásit.
Háliidan de sávvat lihkku ain viidásit konferánssain. Lea dehálaš bargu mii dál bargo.
Giitu mu ovddas!