– Mun lean hirbmat duhtavaš go dán jagi juolludeamit sihkkarastet konkretiserenávdnasiid ovdánahttima, digitála oahpporesurssaid ja girjjiid mátta-, julev-, ja davvisámegillii mánáide mánáidgárddiin main lea sámi mánáidgárdefálaldat, dadjá sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR).
Čálliidlágádus AS lea ožžon 529 680,- prošektii Lávostallan matematihka mánáidgárddis.
Mihttu girjjiin lea oidnosiidahkat ja movttiidahttit mánáidgárddiid bargat matematihkain barggadettiin árbevirolaš bargguid. Muitalus Elle-áhku ja Juhan ádjá guoktá mátki birra ealuin, gos lávu ceggen lea guovddážis. Girjjis leat matematihkalaš gažaldagat, gos mánát besset bálddastahttit hámiid, sturrodagaid ja áiggiid.
Statped lea ožžon 236 957,- prošektii Govvakoarttat pedagogalaš geavahussii – sekvensakoarttat ja mii lea boastut koarttat.
Mihttun govvakoarttain lea olahanmuttolaš konkretiserenávdnasiid bokte nannet mánáid giellamáhttu. Govvakoarttain galget leat buot sámi elemeanttat, vai mánát dovdet kultuvrralaš diliid tevnnegiin. Koarttat galget leat veahkkin mánáide áddet ja organiseret dáhpáhusaid logalaš ortnetvuoru mielde. Sekvensakoarttaid bokte sáhttet mánát hárjehallat čilget dáhpáhusaid iešguđet sajis, mii ahtanuhttá sin sátneriggodaga ja cealkagiid hábmet. Sekvensakoarttat sáhttet veahkehit mánáid ahtanuhttit logalaččat smiehttat ja čuolmmaid čoavdit, lassin gulahallamii ja ovttasbargui.
Intempo AS lea ožžon 1 302 910,- prošektii Bravo-stoagus sámegillii – Systemáhtalaš pedagogalaš ávdnasat mánáidgárddiide ja skuvllaide main leat sámi sisdoallu sámegillii.
Mihttun lea movttiidahttit mánáid giellaahtanuššama, sátneáddejumi, gielalaš diđolašvuođa ja gullevašvuođa go fállat sámi mánáidgárddiide, skuvllaide ja dearvvasvuođastašuvnnaide Bravo-stohkosa sámi sisdoaluin davvi-, lulli- ja julevsámegillii. Guovddážis lea ollislaš ovdánahttin – giella, lihkadeapmi, oadjebasvuohta ja borrandáhpi. Bravo-stoagus galgá veahkehit sámegielat mánáide sátneriggodahkii, buoret sátneáddejupmái ja gielalaš diđolašvuhtii, lassin doarjut mánáidgárddiid systemáhtalaš giellamovttiidemiin dehálaš eastademiin, nuorraahkásaččaide bidjosiin.
Davvi Girji AS lea ožžon 362 766,- prošektii Geahča ja iskka-govvagirji.
Mihttun lea láhčit vai mánáide šaddet positiiva vásáhusat gulahaladettiin sámegillii, ja movttiidahttit mánáid lohkanmovtta. Dát lea veahkkeneavvu mii galgá movttiidahttit mánáid gielalaččat ja ahtanuhttit sin njálmmálaš giela. Girji lea jurddašuvvon nuoramus mánáide. Das leat oanehis teavsttat, duohta ja ivdnás govat. Muhtin govain lea tekstuvra maidda mánát besset guoskat, maid besset oaidnit ja suokkardit.
– Dán jagi juolludeapmái oaččuimet ohcamušaid 5,7 miljovnna ruvnnu ovddas, ja Sámedikkis lea dán ortnega bušeahtta 1 540 000 ru. Go ná ollugat leat ohcan, čájeha dat ahte lea stuorra beroštupmi ovdánahttit sámi pedagogalaš resurssaid mánáidgárddiide. Lean hirbmat ilus dan vejolašvuođa vuoruhit ollu buriid prošeavttaid gaskkas, ja viiddidit bušeahtarámmaid lagabui 0,9 miljovnna ruvnnuin dáid dehálaš prošeavttaid nammii, loahpaha Muotka.