Juolluduvvo doarjja oktiibuot 635 200 ruvnnu ovcci sierra prošektii. Juolludeamit gusket prošeavttaide maidda lea juolluduvvon doarjja áigodagas ođđajagimánus gitta geassái 2025.

Investeremat ja ovdánahttindoaimmat, HMS ja álggahandoarjja

Golbma prošeavtta mat gullet doarjjaortnegii Investeremat ja ovdánahttindoaimmat, HMS ja álggahandoarjja ožžot doarjaga iežaset fitnodaga ovdánahttimii. Juolluduvvo oktiibuot 354 000 ruvnnu doarjja dáidda prošeavttaide:

• Nygård Lyd og Bilde oažžu 92 200 ruvnnu rádjai ásahit fitnodaga mii ollesáiggis galgá buvttadit boahkániid, čikŋaboahkániid, niibeboahkániid ja diŋgoma duohkin boahkániid.
• Artic Eira Duodjii oažžu álggahandoarjaga 96 800 ruvnnu rádjai fitnodahkii mii dáhttu ásahit duodjefitnodaga mii doaimmaha báikkálaš duoji.

Sámediggepresideantta / Sametingspresident Silje Karine Muotka Åse M. P. Pulk/Sámediggi

• SAIVO – Nilsens Sjøsamiske Kulturverksted oažžu 165 000 ruvnnu rádjai fitnodaga álggaheapmái mii galgá váldit ruovttoluotta mearrasámi kultuvrra ja ealáskahttit dan.

– Mii oaivvildat ahte lea dehálaš doarjut fitnodatásahemiid, erenoamážit duodjefitnodagaid mat fuolahit praktiseret ja joatkkit dan rikkis duodjehistorjjá. Dákkár prošeaktadoarjaga addima bokte leat mii mielde duohtandahkamin duojáriid jurdagiid ja addimin sidjiide vejolašvuođa ásahit iežaset bargosaji, dadjá sámediggepresideanta Muotka (NSR).

Gelbbolašvuohta, oahpahus ja kurssat

Doarjjaortnega Gelbbolašvuohta, oahpahus ja kurssat bokte ožžot guhtta prošeavtta doarjaga doallat duodjekurssaid. Sidjiide juolluduvvo oktiibuot 281 200 ruvnnu:

• Duodje Nordlándda oažžu 50 000 ruvnnu rádjai doallat goarrunkurssaid 2025 čavčča gos kursaoassaváldit ohppet goarrut boares Váhtjer-/Jiellevárregáppte. Sii dáhttot seailluhit ja viidásat fievrridit árbevirolaš julevsámi gávtti birra.
• Maadtoje Sijte oažžu 31 700 ruvnnu rádjai doallat kurssa gákteminsttarráhkadeamis, gos oasseváldit ohppet ráhkadit vuođđominstara persovnnalaš mihtuid mielde, ja ohppet mo rupmaša mielde heivehit vuođđominstara.
• Oarje-Finnmárkku Sámiid Duodji oažžu 50 000 ruvnnu rádjai doallat duodjekurssa buohkaide geain lea beroštupmi goarrut árbevirolaš vuogi mielde.
• Láhppi Sámiid Searvi oažžu 50 000 ruvnnu rádjai doallat duodjekurssa nuoraide Lahppi suohkanis. Sii dáhttot buvttihit duoji illun nuoraide.
• Sami Siida AS oažžu 50 000 ruvnnu rádjai lágidit guokte duodjekurssa ollesolbmuide, gos oasseváldit ožžot oahppat goarrut árbevirolaš sámi náhkkegahpira ja geassegávtti. Kurssaid ráhkkanit doallat Álttás čakčat 2025 ja giđđat 2026. Mihttu lea viidáset fievrridit sámi giehtaduodjeárbevieruid ja nannet čeavlli iežas kultuvrra hárrái.
• Gaska Tromssa Duodji ja Kultursearvi oažžu 49 500 ruvnnu rádjai lágidit duodjekurssaid nuoraide ja ollesolbmuide, gos oasseváldit ohppet goarrut náhkkeveaskku ja čikŋaseahkohiid.

– Duodji guoddá sámi gullevašvuođa ja kultuvrra, ja mii oaivvildat ahte lea hirbmat dehálaš doarjut duodjeoahpuid ja kurssaid. Mii dáhttut doarjut árbevirolaš máhtu fievrrideami ođđa buolvvaide ja mii seammás heivehuvvo ođđaáigásaš vuohkái, dadjá sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR).