Sámediggi lea mariidnaealáhusaid doarjjaortnega bokte juolludan 1 140 000 ruvnno doarjaga viđa ohccái, geat iešguđet ládje ovddidit ja nannejit guolástusealáhusa.

– Sámediggi háliida veahkehit ovddidit báikkálaš árvoháhkama, sihkkarastit mearrasámi kultuvrra ja láhčit diliid guolástusealáhusa guoddevaš ovdáneapmái. Guolásteapmi lea hui dehálaš ealáhus, ja maiddái árvoháhkama ja ássama vuođđu. Guolástusprošeavttat nuoraid várás maiddái leat dehálaččat ja hui mávssolaččat earret eará suohkaniidda main guolásteapmi lea birgenláhki, dadjá sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR).

SUFI AS oažžu gitta 300 000 ruvnno rádjái doarjaga govdukáija ja bálvalusrusttega ásaheapmái guolásteddjiid várás Beasfearddas, Láhpi suohkanis, mas galgá leat sadji 18 fatnasii. Rusttegis galgá leat vejolašvuohta oažžut elrávnnji ja vejolašvuohta basadit. Ohcci háliida buoridit fálaldagaid danne go guolástandoaimmat lassánit.

Bare Tang AS oažžu 350 000 ruvnno doarjaga oastit bivdofatnasa mii lea dohkkehuvvon bivdimii, ja mii lea heivehuvvon nu ahte das sáhttá bivdit firpmiin, merddiin ja liinnain. Ohcci háliida ásahit sihkkaris bargosajiid, ja guolástanguovlu lea vuosttažettiin Nuorta-Finnmárkkus, muhto maiddái muđui fylkkas.

Stian Aleksandersen oažžu 300 000 ruvnno bivdofatnasa ja reaidduid oastimii. Son áigu ásahit ja ovddidit nana ja mearrasámi, guoddevaš riddoguolástusdoaimma. Guolástanguovlu lea vuosttažettiin Álttás, gos doalvu sállaša báikkálaš guolleostiide.

Gáŋgaviikka gielda oažžu 100 000 ruvnno gieldda guolástusprošektii mii lea oaivvilduvvon nuoraide. Ulbmil lea earret eará oččodit nuoraid guolástusealáhussii ja fállat mávssolaš geassebarggu. Gielda láigoha fatnasa ja sis lea bargi fatnasis gii oahpaha nuoraid nu ahte sii besset leat mielde guolásteamis ja maiddái bivdit iežaset eriid.

Muosáid gielda oaččui 90 000 ruvnno guolástusdoibmii man gielda lágidii nuoraid várás jagis 2025. Ulbmil lei oččodit eambbo nissonolbmuid guolástusealáhussii, buoridit ássanmovtta ja unnidit eretfárrema.