Loga láhkaárvalusa (dárogillii) Reindriftslovutvalgets lovforslag (PDF, 372 kB)
Geahča boazodoalloláhkalávdegotti ovdanbuktima
– Dál leat historjjálaš beaivvit. Mii dollet bastte iežamet gihtii go mii dál álgoálbmogin buktit árvalusaid rievdademiide iežamet eallinlágis ja ealáhusas. Dát ii leat goassege ovdal dáhpáhuvvan, dadjá sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR).
Boazodoalloláhkalávdegoddi árvala nannet areálasuodjaleami sámi boazodoalloguovlluin. Galgá gáibiduvvot friddja ovdagihtii dieđihuvvon miehtan siiddas dahje orohagas, nu guhká go bággolotnunlohpi ii leat addojuvvon, jus galgá dahkkot sisabahkken. Galgá maid dasa lassin šaddat váddáseabbon oažžut bággolotnunlobi. 
Sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR)
Okta oassi dán čavgemis lea ahte árvaluvvo gielddus dan vuostá ahte bidjat johtui bággolotnunsisabahkkema (sisabahkken mii bákku bokte eretváldá vuoigatvuođaid ollislaš buhtadusa vuostá) ovdalaš sisabahkkema lobálašvuohta lea loahpalaččat mearriduvvon. Lávdegoddi árvala maiddái laktit ILO-konvenšuvnna nr. 169 olmmošvuoigatvuođaláhkii.
Viidáset árvala Boazodoalloláhkalávdegoddi rievdadusa almmolaš hálddašeamis dakko bokte ahte stáhtahálddašeaddji sadjái bohtet regionála boazodoallostivrrat ja ahte ásahuvvo boazodoalloduopmostuollu.
– Muhtin guovlluin leat stuora hástalusat boazodoalu almmolaš hálddašeamis, erenoamážit Stáhtahálddašeaddjis, ja mii oaidnit ahte lea dárbu rievdadusaide dás. Mii leat ilus go lávdegoddi lea árvvoštallan dán čuolmma ja árvalan rievdadusaid, dadjá ráđđelahttu Hans Ole Eira (Gb).
Lávdegoddi árvala rievdadusaid mearrádusain siidaoasi birra. Okta rievdadus mielddisbuktá ahte nuorra, aktiiva boazodoallis gii eaiggáduššet unnimusat 150 bohcco siiddas, galgá váldonjuolggadussan leat vuoigatvuohta siidaoassái. Nuorra, aktiiva boazodolliide geain leat unnit go 200 bohcco eai galgga viidáseappot čuohcit boazologu geahpideami njuolggadusat.
Buhtadusnjuolggadusat vahágiidda maid bohccot leat dahkan árvaluvvo rievdaduvvot nu ahte boazodoallu meannuduvvo dássidit eará guohtunealáhusaiguin. Dán vuođđun lea Sámi vuoigatvuođalávegoddi II árvalusat ja dat norpmat maid Alimusriekti gesii Femund-duomus 2018:s. Ráŋggáštannjuolggadusat árvaluvvojit maid rievdaduvvot. Biddjojit gáibádusat gorálašvuhtii ja ovttastahttimii. Dat mielddisbuktá ahte jus ášši meannuduvvo máŋggaid njuolggadusaid mielde, de fertejit dát biddjot oktavuhtii.
– Areálasisabahkken lea okta dain stuorimus hástalusain dálá boazodollui. Lávdegoddi lea bidjan stuora deattu dasa ahte oažžut sadjái buoret areálasuodjaleapmi go mii lea dál; mii maid reflektere buorebut álbmotrievtti masa Norga lea čadnon. Ii galgga šat leat vejolaš čađahit sisabahkkema ovdal dan lobálašvuohta lea loahpalaččat mearriduvvon. Fovsen-áššis oinniimet man vearrut sáhttá mannat dálá njuolggadusaiguin, mii dahká vejolažžan vuovdit náhki ovdal guovža lea bahččon. Diekkár dilli ii sáhte leat riektestáhtas, dadjá lávdegotti jođiheaddji Øyvind Ravna.
Boazodoalloláhkalávdegotti rievdadusárvalus almmuhuvvo ollislaččat fargga. Árvalus sáddejuvvo maid gulaskuddamii maŋŋel go lea almmuhuvvon.