Jagiid mielde lea šaddan buorren vierrun ahte Sámediggi ja Norges Bondelag čoahkkinastet jahkásaččat. Čoahkkimat leat hui mávssolaččat Sámediggái, ja addet Sámediggái vejolašvuođa digaštallat áigeguovdilis áššiid mat gusket sámi eanandollui ja eanandollui sámi guovlluin.

Dehálaš fáttát áššelisttus ledje gearggusvuohta ja biebmosihkarvuohta, ja man dehálaš rolla eanandoalus lea ássamii ja ealli servodagaide davvin. Sámediggái lea hui dehálaš suodjalit ja ovdánahttit eanandoalu, sihke kultuvra- ja árbevierroguoddin, muhto maiddái dehálaš oassin davviguovloáŋgiruššamis. Ráđđehus almmuhii ođđajagimánus Oppskrift for mer lokalmat og lokal drikke, man ulbmil lea lasihit báikkálaš borramušaid ja juhkamušaid gávpejođu 25 miljárdda ruvdnui ovdal jagi 2023.

– Lea dehálaš ahte áŋgiruššan lea buorrin sámi vuođđoealáhusaide, ja ahte hálddašeamis láhčet sámi buvttadeddjiide vejolašvuođa leat mielde dán gávpemárkanis daiguin erenoamáš vuođđoávdnasiiguin mat mis lea davvin, dadjá Erke.

Erke deattuhii man dehálaš árvvuid sirdin lea sámi eanandoalus, ja ahte dološ árvvuid ferte ovddidit ja áimmahuššat earret eará doarjjaortnegiid bokte. Meahcásteapmi, birgejupmi ja verddevuohta leat ovdamearkkat dasa.

Norges Bondelag lei movttet go Sámediggi deattuha sámi eanandoalu nu go dahká, ja deattuha ahte boazodoallu, guolásteapmi ja eanandoallu leat dehálaš sámi ealáhusat. Lea dehálaš ovttasbargat ealáhusaid ovdánahttimis.

Eanandoallošiehtadallamiid birra lei maid sáhka čoahkkimis, ja lea ovttaoaivilvuohta das ahte lea dehálaš buvttadit iešguđetlágan biepmuid, ja dál oaidnit maiddái ahte davviguovlluide šaddá eanet ahte eanet fuomášupmi. Muhto dárbbašuvvo eambbo go dušše buorre eanandoallošiehtadus jorgalahttin dihte dan dili mii eanandoalus davvin dál lea. Dasa ferte leat industriija ja ferte bargat dan ovdii ahte vuođđu stuora buvttademiide bisuhuvvo.

Sámediggi dajai ahte lea dárbu áŋgiruššat buđet- ja ruonasbuvttademiin, ja boanddaidsearvi deattuhii ahte lea gáibideaddji oažžut buktagiid biebmogálvogávppiid dábálaš gálvojohtui. Dárbbašuvvojit doarjjaortnegat stuora investeremiidda oažžun dihte sadjái sajiid gos sáhttá lágidit gálvvuid sádden ládje ja vurkkodit daid.

Bealit maiddái digaštalle boraspireváttisvuođaid, erenoamážit goaskimiid hárrái. Sámediggi vuordá ahte barggus maid áššedovdilávdegoddi bargá energiija ja boazodoalu doaibmabidjopáhka oktavuođas, leat buorit váikkuhusat olles guođohanealáhussii.

Maiddái váttisvuođat dan oktavuođas go bohccot guhtot gilvojuvvon dahje bargojuvvon eatnamiin digaštallojuvvui, ja Sámediggi ja boanddaidsearvi leat ovtta oaivilis das ahte buorre gulahallan ealáhusaid gaskkas lea dehálaš. Boanddaidsearvi oaidná ahte muhtun guovlluin leat erenoamáš ollu vuostálasvuođat, ja searvi dadjá ahte háliida veahki buoridit gulahallama dain guovlluin.