Energiijadepartemeanta lea odne almmuhan Norsk institutt for bioøkonomi (NIBIO) raportta vejolaš lassi- ja buhtadusareálaid birra Sør-Fosen Sijte ja Nord-Fosen Sijte dálveguohtumiidda. Raporta árvvoštallá 12 guovllu, ja ávžžuha Håmmålsfjellet-Såleskinna-guovllu, mii lea Tolga, Os ja Engerdal suohkaniin.

– Mun sávan ahte gielddat ja meahccegeavaheaddjit geaidda guoská dat go guovllu fállet boazodollui lasse- ja buhtadusareálan, leat mielas ja barget čovdosiid gávdnat vai boazodoallu sáhttá ávkkástallat dáid guovlluid buori vuogi mielde, dadjá sámediggepresideanta.

Barggu duogážin lea soahpamuš maid sijtet leat dahkan bieggafápmorusttetfitnodagaiguin Fovses, mas stáhta lea váldán badjelasas ovddasvástádusa čađahit proseassa dainna áigumušain ahte háhkat lassieatnama.

Ávžžuhuvvon lasse- ja buhtadusareála guovlu lea historjjálaččat geavahuvvon boazodollui ja lea guovlu maid boazodoallu ii beassan geavahit juogo Alimusrievtti duomuid dihte dahje gielddalaš mearrádusaid bokte Alimusrievttis 1800-logu loahpageahčen ja 1900-logu álggus. Buot dát duomut ja mearrádusat dahkkojuvvojedje dan áiggis go sápmelaččat vásihedje garra dáruiduhttima ja go juridihkalaš oaidnu lei ahte boazodoalus lei dušše girdojuvvon geavaheapmi ii ge rábiduvvon vuoigatvuohta.

– Seammás lea mu mielas deaŧalaš ahte departemeanta dat ferte váldit váldoovddasvástádusa vai jođánit bohtet áigái buorit ortnegat, ja ahte dát dáhpáhuvvá historjjálaš áddejumi vuođul ahte dát leat ovdalaš boazodoalloguovllut mat dál rahppojuvvojit fas boazodollui. Mun vuorddán ahte energiijadepartemeanta konsultere min raportta čuovvolanbarggu oktavuođas, dadjá sámediggepresideanta Muotka.

Loga NIBIO-raportta dás: Utredning av mulig tilleggsareal - NIBIO