– Movttiidahttá go nu oallugat barget sámi kulturmuittuiguin. Duođaštit ja gaskkustit min kulturmuittuid, soaitá leat deháleamos vuohki oainnusmahttit sámi historjjá ja gávdnoma. Mun lean giitevaš go Sámediggi beassá doarjut nu oallugiid geat barget hirbmat dehálaš barggu, dadjá Myrnes Balto.
Njeallje iešguđet prošeavtta galget registreret lullisámi kulturmuittuid. Kulturmuittut kártejuvvojit sámi lulimus guovllus. Okta prošeakta Innlandet suohkanis lea ožžon doarjaga, ja okta eará prošeakta fas lea ožžon doarjaga čohkket ja systematiseret árbedieđuid mat gullet Telemárkku boazodollui.
Máŋga vistegáhttenprošeavtta leat ožžon doarjaga. Vistehivvodat Gahpervákkis, Sáččá suohkanis, lea dehálaš sámi kulturbiras. Ássanbáikkis leat goađit, návetgoađit, goahtesajit ja eará kulturmuittut. Sámediggi lea máŋgii addán doarjaga Gaska-Romssa museai divodan ja buoridan dihtii visttiid ja kultureanadaga. Dán jagi lea juolluduvvon 250 000 ruvdno divodit gáicanáveha mas lea vel suoidneláhtu.
Bihtánsámi guovllus lea addojuvvon doarjja láđu divodeapmái mii huksejuvvui 1939. Láhtu lea Solheimas, Bådådjo suohkanis, ja lea dábálaš márkosámiid ássanbáikkiin bihtánsámi guovllus. Edvard guovttos Mariain, guđet huksiiga ja ásaiga doppe, birgiiga bohccuiguin, vuovddis ja eatnamis.
Okta eará prošeakta Nordlánddas, mii lea fatnasiid birra, lea maid ožžon doarjaga. Ii gávdno ollislaš govva sámi fatnasiin. Danne lea sámediggeráđđi ilus go dát prošeakta áigu dokumenteret sámiid historjjálaš rolla fanashuksemis Sáltos, Nordlánddas.
– Barggu boađus sáhttá leat dehálaš sámi fanasárbbi hálddašeapmái, loahpaha Balto.
Dá lea geahčastat dain iešguđetge kulturmuitodoarjagiin: