Ovddos AS Guovdageainnus oažžu 308 000 ruvnnu ovdaprošektii maid leat gohčodan Sámi Birgejupmi. Birgejupmi-doaba lea sámi jurddašan- ja eallinvuogis guovddážis, ahte ii galgga váldit eambbo go dan maid dárbbaša, vai birge. Doahpagis lea maiddái sáhka luondduriggodagaid hálddašeamis ceavzilis vugiin.
Ovddos háliida álggahit báikkálaš ja hutkás prošeavtta, mii earret eará galgá oččodit eanet gánnáhahtti fitnodagaid mat leat huksejuvvon sámi kultuvrra ja eallinvuogi ala, ja oččodit eanet ođđa fitnodagaid Sápmái. Prošeavttas galget maiddái buoridit sámi borramuša árvoháhkama, áimmahuššat sámi borramušárbevieruid ja fievrredit viidáseappot kultuvrra ahte lea bissovaš ávkkástallan luondduriggodagain. Dasa lassin áigot sii bargat dan ala ahte nannet máhttofievrrideami buolvvaid gaskkas, nannet árbedieđu ja áimmahuššat sámi birgenvuogi ceavzilis eallinvuohkin.
– Dát lea gelddolaš prošeakta mii dávista doarjjaortnega mihttomeriide. Lea hui buorre go oččodit eanet doaimmaid ja bargosajiid báikkálaš sámi árbevieruid vuođul, dadjá sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR).
Sámediggeráđđi lea juolludan 218 000 ruvnno Davvi Siida AS:ii Deanus, mii lea sámi mátkeealáhusfitnodat mii lágida luonddu- ja kulturvásáhusaid sámi kultuvrra vuođul.
Davvi Siida AS lea ohcan doarjaga vuovdaleapmái ja gievkkanrusttegiidda, mat leat investeremat mat loktejit dietnasa ja leat dárbbašlaččat stuorát gánnáhahttivuhtii. Sii háliidit addit turisttaide duohta vásáhusa ealli sámi kultuvrras ja eallinvuogis, ja márkanastit ja guossohit borramušaid mat gaskkustit sámi kultuvrra.
Sámediggeráđđi lea juolludan 85 000 ruvnno Manndalen sjøbuer AS:ii Olmmáivákkis Gáivuona suohkanis, mii doaimmaha kafea, idjadeami, fanasláigoheami ja ofelastima. Sii leat ohcan doarjaga ráhkadit ođđa neahttasiiddu, ja ulbmil lea sáhttit olahit eanet kundariid, ja maiddái oažžut stuorát oasi dietnasis ieš go ii dárbbaš geavahit diŋgonkanálaid. Fitnodat deattuha sámi profiilla neahttasiiddus ja maiddái beaivválaš doaimmas.
Dasa lassin lea sámediggeráđđi juolludan 62 000 ruvnno Mehamn kystfiske AS:ii, mas lea čujuhus Guovdageainnus. Sii leat ohcan doarjaga stuorragievkkanrusttegiidda maid áigot geavahit johttigávpevovnnain, ja ulbmil lea oččodit barggolašvuođa olggobealde guolástusa váldoáigodaga.
Doarjjaortnega ulbmilin lea oktiičatnat, nannet ja oktiiheivehit sámi mátkeealáhusa, hutkás ealáhusaid ja sámi biebmobuvttadeddjiid/-lágideddjiid.
– Mii háliidit eanet nana ja gánnáhahtti fitnodagaid main lea sámi kulturdovddaheapmi vuođđun, buoret árvoháhkama sámi borramušain ja ahte fitnodagaid gávpejohtu ja gánnáhahttivuohta buorrána, dadjá sámediggepresideanta.