Sámediggi addá doarjaga prošeavttaide Mii-Met-Vi 2025 ja Lys mellom husan/Čuovga viesuid gaskkas.

Mii-Met-Vi 2025 prošeakta oažžu 400 000 ruvnnu. Prošeakta lea dan áŋgiruššama joatkka mii álggahuvai 2024:s, dainna ulbmilin nannet sápmelaččaid, kvenaid ja norgalaččaid oktavuođaid.

Mii-Met-Vi háliida bargat rasisma, vealaheami ja vaššicealkámušaid vuostá, ja čađahuvvo báikkálaččat Finnmárkku spáppačiekčanjoavkkuiguin.

Sametingspresident Silje Karine Muotka Ørjan Marakatt Bertelsen

Mihttu Mii-Met-Vi 2025:s lea bargat spáppačiekčanšillju siskkobealde mii guoská sihke spáppačikčiide, joavkojođiheddjiide, duopmáriidda ja gehččiide. Dasa lassin leat válljejuvvon skuvllat Finnmárkkus mat šaddet Mii-Met-Vi skuvlan.

– Dát lea hui deaŧalaš bargu ja arena gos sáhttá ovddidit árvvusatnima, searvevuođa ja máŋggabealatvuođa. Sámediggi doarju dán deaŧalaš barggu rasismma ja vealaheami vuostá, ja dasa lassin nannet sápmelaččaid, kvenaid ja norgalaččaid identitehta báikegottiin, dadjá sámediggepresideantta Silje Karine Muotka (NSR).

Čuovga viesuid gaskkas prošeakta oažžu 250 000 ruvnnu. Prošeakta lea ožžon doarjaga Sámedikkis áigodagas 2021-2024, ja galgá loahpahuvvot 2025:s ja čađahuvvot Unjárggas, Báhcavuonas ja Bearalvákkis.

Prošeavtta ulbmil lea hukset šalddi sápmelaččaid, kvenaid ja norgalaččaid identitehta gaskka buolvvaidgaskasaš aktivitehtaiguin, spáppačiekčaniluin ja gelbbolašvuođaloktema bokte báikegottiin Finnmárkkus.

– Go iešguđet buolvvat deaivvadit doaimmaid ja ságastallamiid bokte, de nanusmuvvet báikegottiid čanastagat. Čuovga viesuid gaskkas lea liekkus ja deaŧalaš doaibmabidju maid mii leat rámis doarjumis, loahpaha sámediggepresideantta Muotka (NSR).