Ráđđehus evttoha rievdadit sámelága giellanjuolggadusaid. Evttohus ovddiduvvui Gonagassii stáhtaráđis bearjadaga mannan vahkus, ja ráđđehus lea konsulteren Sámedikkiin áššis.
Okta váldodoaimmain lea juohkit dálá sámegiela hálddašanguovllu golmma iešguđet suohkankategoriijai, main suohkaniid geatnegasvuođat ja sámegielat ássiid vuoigatvuođat leat iešguđetláganat.
- Diehtit ahte giellahálddašansuohkaniid gielladiliin leat stuora erohusat, ja dusten dihte dan, de lea leamaš dehálaš oažžut láhkateavstta rievdaduvvot ja heivehuvvot. Muhto suohkankategoriijaid lágadeapmi, mat iešguđetge suohkaniid dárbbuide leat heivehuvvon, ii okto čoavdde hástalusaid iešguđet suohkaniid iešguđetlágan gielladiliid hárrái, dadjá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen (NSR).
Ruhtadili ferte maid nannet
Mikkelsen čujuha ahte ruhta, vuosttažettiin guovttegielatvuođadoarjja suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda, lea liikká mávssolaš go galgá sihkkarastit ahte iešguđet suohkanat iešguđet kategoriijain galget sáhttit ollašuhttit geatnegasvuođaideaset lága mielde. Buorit ekonomalaš rámmat maiddái leat dehálaččat vai suohkanat sáhttet álggahit buriid doaimmaid mat nannejit ja ovdánahttet sámegiela suohkanis.
Sámediggi dat juolluda guovttegielatvuođadoarjaga suohkaniidda.
- Láhkaproposišuvnnas čujuhuvvo máŋgga sajis ahte guovttegielatvuođadoarjja lea dehálaš gaskaoapmi, muhto jus guovttegielatvuođadoarjja galgá doaibmat dakkár reaidun, de dat eaktuda ahte ollislaš juolludeapmi Sámediggái stáhtabušeahta bokte lasihuvvo mealgat, dadjá son.
Sámediggi lea leamaš mielde evttoheame rievdadusaid sámelága giellanjuolggadusain, mii mearkkaša ahte dálá sámegiela hálddašanguovlu rievdaduvvo ortnegii mas leat iešguđetlágan rievttit. Dál leat buot suohkaniin mat gullet giellahálddašanguvlui seamma geatnegasvuođat.
Giellalávdegoddi man ráđđehus lea nammadan, mii almmuhii NAČ 2016: 18 Váibmogiela, ja man Sámediggi vuolggahii, dat evttohii rievdadit dán ortnega.
Ođđa doarjjamálle sámi suohkaniidda
Evttohuvvon ođđa ortnega olis áigu Sámediggi dál geahčadišgoahtit ođđa doarjjamálle sámi suohkaniidda.
- Go rievttit heivehuvvojit, de lea maid dárbu heivehit doarjjamálle, ii dušše ođđa suohkaniidda, muhto maiddái daidda suohkaniidda mat juo gullet giellahálddašanguvlui, dadjá Mikkelsen.
Gielda- ja guovloministtar Sigbjørn Gjelsvik (Gb) lea dadjan ahte suohkaniid viidáset bargu gielain nannejuvvo go njuolggadusain lea heivehanmunni. Sámediggeráđđi lea ovtta oaivilis, ja sávvá mielas eambbo suohkaniid searvat ortnegii.
- Lea vuohččan go mii leat ožžon sámelága giellanjuolggadusaid ollislaččat geahčaduvvot. Sámediggái lea leamaš dehálaš oažžut sadjái lága mas ii oktage masse giellavuoigatvuođaid, ja ahte mii beassat bovdet eambbo suohkaniid sámegiela hálddašanguvlui, earret eará Finnmárkku riddosuohkaniid, dadjá Mikkelsen.
Giela dáfus ain bargu
Sámediggi lea čielgasit dadjan ahte sámi servodat sávvá ráđđehusa ollislaččat čuovvulit NAČ 2016: 18 Váibmogiela, mas evttohuvvon láhkarievdadusat justiisa-, dearvvašvuođa-, oahpahus- ja giellasuorggis meannuduvvojit ovttas. Sámediggi ii ožžon miehtama dasa, ja danne leat rievdadusat mat leat evttohuvvon sámelága giellanjuolggadusain dušše oassin ráđđehusa giellačielggadeami Váibmogiela čuovvuleamis.
- Mii vuordit ahte doaibmabijut maid čielggadeamis evttohit čuovvuluvvojit dál go ráđđehusa beales loahpahit sámelága reviderenbarggu. Erenoamážit evttohusaid mat gusket sámi giellaáittardeaddjái, dálá váiddaortnega čuovvuleapmái, giellaresursaguovddážiidda ja sámegielat gelbbolašvuođa rekrutteremii, dadjá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen.
Fuomáš:
Vuosttaš veršuvnna preassadieđáhusas čuoččui ahte giellahálddašanguovlu dál rievdá sámi giellaguovlun, nu mo giellalávdegoddi lei evttohan. Giellalávdegotti evttohus earáhuhttit sámi giellahálddašanguovllu sámi giellaguovlun lea árvvoštallojuvvon máŋgga konsultašuvnnas. Maŋŋil gulaskuddanvuoru leat bealit gávnnahuvvon doalahit giellahálddašanguovllu, danne go sámi giellaguovllu ipmárdus maiddái dávjá lea guovllut olggobealde Norgga rájáid.