Gudnejahtton Majestehta gonagas Harald, gonagaslaš allavuohta ruvdnaprinsa Haakon, Norgga Sámedikki áirasat ja bargit, Ruoŧa Sámedikki ovddasteaddji, Norgga ráđđehusa ovddasteaddjit ja buorit árvoguossit!

Giittán bovdejumi ovddas Sámedikki rahpandoaluide. Munnje lea illu ja gudni beassat buktit didjiide Suoma Sámedikki dearvvuođaid ja sávvat lihku ođđa sámediggeáirasiidda válljejumi ovddas jo nuppes iežan eallimis doaibmi sátnejođiheaddjin.

Mii leat Sámi álbmogin áiggiid čađat eallán ráfis ovttas earáiguin ja sitkat huksen birgejumi Sámi ruovttuguovlluin dain árktalaš čáppa luonddu duovdagiin. Min mátki lea leamaš guhki ja min vásáhusat guovlluineamet eará álbmogiiguin máŋggabealat, nu positiiva go hástaleaddji. Otná beaivve mii oaidnit máilmmi rievdadusaid siste. Dálkkádatrievdadeapmi hástala min árbevirolaš eallinvugiid ja vuogáiduvvan lea bákkolaš ođđa diliide. Mu sávaldat lea, ahte mii ovttas nagodivččiimet hutkat buriid áigumušaid, mot vuogáiduvvat ja ahte stáhtalaš struktuvrrat roahkadit doarjule min dárbbuid nu resurssaiguin, muhto maiddai politihkalaš dáhtuin. Min kultuvra seailluheami dihtii, lea earenomáš dehálaš, ahte mii ain bastit eallit boazodoalus, loddebivddus, guolásteamis, meahcásteamis, duojis ja eará árbevirolaš sámi ealáhusain. Jus mii eat beasa buođu hukset Deanus ja iskat mot dat nagoda stivret luosa rievtteslahkkái fierbmái luossabivddu varas dehe čila ráhkadit ja oahpat dovdat rievttes lottiid ieš loddebivddu dilis, de mii eat baste seamma láhkai sirdit máhtu ja kultuvrra min mánáide ja kultuvrra riggodat geaffu. Seammás mii leat vásihan eará doaimmaid lassáneami min eatnamiin, leago de sáhka bieggamilluid huksemis, ođđa ruvkkiid álggaheames ja infrastrukturoktavuođaid huksemis. Visot dát hástalit ja unnidit min kultuvrii ja ealáhusaide guoski saji. Dát ii sáhte leat nu, ahte min kultuvra ja ealáhusat šaddet álot sirdašuvvat.

Ráffi min lagas guovlluin lea rievdan ja okta oassi Sámis lea soađi váikkuhusaid vuolde, earenomážit váikko mii buohkat vásihit Ukraina soađi váikkuhusaid. Dakkár dilli ii leat sávahahtti goassege ja sávvamis riikkat min birrasis ipmirdit váikkuhusaid Sámiide ja earenomážit fuolahit Sámiin geat orrot dálá Ruošša rájiid siskkobealde. Váikkuhusat leat maiddai davviriikkaid siste. NATO stuorrun buktá gažaldagaid, mot oktasaš hárjehusain ja eará doaimmain militearafámut ipmirdit Sámi dárbbuid. Mis Suoma beale Sámis álgovásáhusat leat leamaš hástaleaddjit, muhto sávvat ahte Norgga beale guhkes áigge vásáhusat ja máhttu livčče maiddai váldot atnui Suoma beale. Lean ieš maiddai fitnan Brysselis NATO váldovisttis ja árvalan eamiálbmotpolitihkalaš rávvaga miellahttoriikkaide, vuoi ovttasbargu minguin livččii buoret.

Mii leat Suoma beale Sámis eitto bastan ođastit Sámediggelága, badjel 50 jagi lea Suoma bealde doaibman Sámi álbmoga parlamentáralaš ovddasteaddjeorgána. Dál mii geahččalit ovdánit gullanorgána sajádagas albma ráđđádallangeatnegasvuođa guvlui. Leage earenomáš oaidnit, mot mii lihkostuvvat ođđalahkkái duohtan dahkat Sámi iešmearrideami.

Stuorra sámiide guoski gažaldagat gusket midjiide sápmelaččaide rastá riikkarájáid, ja danin ovttasbargu dáid áššiid ovdii buot golmma Sámedikki gaskka lea duođaid dehálaš. Dán rádjai ovttasbargu lea doaibman bures Sámi parlamentáralaš ráđi olis ja maiddái iešguđetge Sámedikkiid gaskka. Háliidange giitit ovddit válgabaji Sámedikki presideantta Silje Karine Muotka ja eará sámediggeáirasiid dán ovttasbarggus, ja sávan dieđusge, ahte buorre ovttasbargu joatkašuvvá maiddái dán válgabajis.

Sávan didjiide, dál válljejuvvon sámediggeáirasiidda návccaid, roahkkatvuođa ja erenomážit viisodaga ođđa válgabaji bargguide.

Giitu!