«Jahki ii leat jagi viellja», lea sámi sátnevájas mii oaivvilda ahte buot jagit eai leat ovttaláganat. Midjiide buohkaide báhcá jahki 2020 muitui. Ollugat vásihit stuorra eahpesihkarvuođa, sii ballet iežaset lagamuččaid beales ja dávddas. Ollu olbmuin lea ballu boahtteáiggi ja ekonomiija ektui geat leat ožžon permiterendieđu ja lea várra ahte fertejit dieđihit fitnodaga reastaluvvama.  

Boazodoalus lea maiddái heahtejahki dál, ja ollu boazodoallit bibmet bohccuideaset vai dat ceavzzášedje dálvvi badjel go lea issoras ollu muohta ja lohkkašuvvan guohtumat. Muhtun guovlluin ii leat dadjat dal juo oppage guohtun ollu muohttaga ja temperatuvrra rievdamiid geažil. Finnmárkkus, Romssas ja Norlándda lea guohtonroassu, dasto lea heajos guohtondilli Trøndelágas máttás guvlui. Nu čuohcá ge guohtonroassu stuorra osiide sámi boazodoalus.  

Sámediggi lea ollu jagiid cealkámušas boazodoallošiehtadallamiidda Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta (EBD) ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvi (NBR) gaskka dadjan ahte dárbbašuvvo heahtefoanda ja eanet ruhta boazodollui ja eará vuođđoealáhusaide molsašuddi dálkkádathástalusaid geažil.

Dán jagi lasihuvvui heahtefondii váile 13 miljon ru. Dát lea deaŧalaš dahku maid mii doarjut ollásit. Sámediggi lea registreren ahte šiehtadusbealit EBD ja NBR galget deaivvadit ja dađistaga árvvoštallat roasu váikkuhusaid ja ruđaid mat leat biddjojuvvon dasa.

Dán vahkus máksojuvvojit vuosttaš doarjagat heahtefoanddas. Go dan juogada iešguđege orohagaid gaskka, de lea šállošahtti go submi juollu dušše unna oassái goluin mat boazodolliin leat šaddan. Eahpesihkar lea guhkká guohtonroassu bistá, muhto mii diehtit juo dál ahte dálvi ja giđđa šaddá leat váttis boazodollui.

Maiddái boazodoallu oaidná Coronavirusa váikkuhusaid dan ektui movt boazodoallit sáhttet ovttasdoaibmat duoddaris. Coronavirus addá stuorra dávdariskka boazodolliid gaskkas ja buktá stuorát noađi juo gáibideaddji áiggis boazodollui.

Go sihkkarastá ekonomalaš dili Norggas, de sihkkarastá maiddái čálggu boahtteáigái. Dalle ferte ráđđehus sihkkarastit ahte márkanstruktuvrrain mat leat doaibman guhkkit áiggi, ja mat leat doallan čálgostáhta, lea dáidu veahkehit maŋŋá heahtedili. Sáhka lea dárbbašlaš struktuvrraid sihkkarastimis márkanis – ja lea sáhka min iežamet biebmosihkarvuođa birra.

Boazodoallit geat leat vásihan heahtedili leat juo álggahan doaibmabijuid. Sihke boazodoallit, fylkkamannit ja boazodoallošiehtadusa oasebealit galget oažžut rámi go leat identifiseren heahtedili ja leat álggahan doaibmabijuid árrat. Ovdamearkka dihtii leat vuojihan lassebiebmu nugo suinniid ja fuođđariid bohccuide, eastadan dihtii elliid jápmimis ja ealuid hágganeames. Boazodoallit leat ieža eanemusat gillán dáid goluid, ja muhtun boazodoallit leat geavahan hui ollu ruđa lassefuođđariidda. Dát čuohcá boazodolliid persovnnalaš ekonomiijai ja bearraša čálgui. Erenoamážit lea mus fuolla man ollu bargu unnit siiddain lea, ja erenoamážit jurddašan mun boazodoallobearrašiid ja mánáid geaidda šaddá hui ollu fuolla.

Sámediggi áigu čujuhit ahte NBR bargá oktilaččat sihkkarastin dihtii ahte váikkuhangaskaoamit mat sáhttet váikkuhit dan ahte ožžot doarvái fuođđariid elliide nu johtilit go vejolaš, leat fidnemis ealáhusas. Dat čájeha ahte mii dárbbašat nana NBR mii dovdá ealáhusa ja mas lea vejolašvuohta ovttasdoaibmat buot eiseválddiiguin ja priváhta aktevrraiguin oažžun dihtii buot doaibmat dán hui gáibideaddji áiggis midjiide buohkaide.

Njukčamánu 11. b. válddii sámediggeráđđi ovdan guohtonroasu sámeministariin Linda Hofstad Hellelandain. Mii leat bivdán maiddái hoahppočoahkkima eanadoallo- ja biebmoministariin Olaug Bollestadain. Sámediggi fuomášuhttá ahte guohtonroassu sáhttá viidut njukča- ja cuoŋománus, ja ahte heahtedilli liikká váikkuha guottetáiggi ja dieinna lágiin boahtteáiggi biebmobuvttadusa ja sisaboađu.

Sámediggepresideantan háliidan mun ahte nu ollugat go vejolaš áddejit ahte lea heahtejahki maiddái boazodoalus, ja ahte nu ollugat go vejolaš addet bohccuide dárbbašlaš ráfi.

Mii sáhttit oaidnit ahte skohterláhtut giddejuvvojit vai bohccot bállejit ráfis guohtut. Jos šattaš guhkes giđđa, ja ollu muohta, de geassádit bohccot vuollelii ohcat guohtuma. Mii diehtit ahte dát sáhttá lasihit giččuid. Dalle lea deaŧalaš atnit fuola nubbi nuppis, ja ahte mii guohkat geahččalit veahkehit nu bures go sáhttit amas heahtedilli šat vearránit olmmošlaš huša geažil. Mii bivdit olbmui gudnejahttin dan ahte elliin lea leamaš garra dálvi, ja ahte bohccot bállešedje ráfis fas ahtanuššat geassit.

Mun ádden bures ahte boazodoallu duššástuvvá dál. Mii diehtit juo dál ahte ohcamat heahtefoanddas leat eanet go foandda sturrodat. Sámediggi vuordá dál ahte ráđđehus várre eanet ruđaid heahtefondii ja ahte sii maiddái oidnet beaktilis čovdosiid veahkehit ovttaskas boazodoalli. Lea vealtameahttun deaŧalaš ahte stáhta iežas boazodoallohálddašeapmi galgá sáhttit veahkehit guohtonroasus mii dál čuohcá boazodolliide.