Go Oljo- ja energiijadepartemeantta olggobealde ledje akšuvnnat, de sosiála mediain ja servodatdigaštallamiin jorahedje sága áibbas vuorddekeahtes guvlui: «Sámediggi bisseha buot ealáhusovdáneami», ja go Fovsenis dáhpáhuvvá olmmošvuoigatvuođarihkkun, de vástida politihkalaš veahka: «nabai movt minguin Finnmárkkus?». Jurddašala mat dán birra: go dáhpáhuvvá olmmošvuoigatvuođarihkkun, de muhtimat válljejit searvat nationála tv-sáddagii ja jearrat «nabai movt minguin earáiguin?».
Mu ain suhttada dat, ahte jus dahká dan mii ferte dahkkot, namalassii bissehit olmmošvuoigatvuođarihkkuma mii dál dáhpáhuvvá, de dat mearkkašivččii ahte “buot ovdáneapmi Finnmárkkus bisána”. Leago Finnmárkku ovdáneapmi dan duohken ahte ferte bisuhit olmmošvuoigatvuođarihkkuma ja ođđasit rihkkut olmmošvuoigatvuođaid? Dainna lágiin lea garrasit ja duođalaččat duvdimin eret duohtavuođa. Dál fertejit buohkat jurddašit riektesuodjalusaset birra jus fal dakkár dilli šaddá Finnmárkkus.
Fuomášuhtán ahte bieggafápmorusttegat Fovsenis leat 1000 kilomehtera eret Finnmárkkus. Go vállje geavahit olmmošvuoigatvuođarihkkuma iežas ja iežas áššiid birra hupmamii, de dat dagaha ahte boazodoallu gillá ain eambbo cielaheami. Vuorddán ahte Finnmárkku politihkkárat leat ovttaoaivilis das, ahte olmmošvuoigatvuođarihkkun ii sáhte leat vuođđun Finnmárkku ássamii. Dat galggašii leat diehttelas.
Dás ii leat sáhka dušše Finnmárkku politihkkáriin. Olgešbellodaga Bård Ludvig Thorheim lea medias ovddidan dieđu man duogážin lea čuovvovaš: davvin gopmána buot jus eat gierdda «veahá» olmmošvuoigatvuođarihkkumiid. Dan oaidnit ovttatládje - boazodoalu govvidit stuora áittan ealáhusovdáneapmái. Ii leat boazodoallu mii lea bálkestan mearrasámiid gáddái. Ii leat boazodoallu mii áitá sámegiela ja sámi kultuvrra. Ii leat boazodoallu mii hábme dáža politihka. Ii leat boazodoallu mii dagaha ahte mis lea olmmošvuoigatvuođarihkkun Norggas dál.
Boazodoallu lea hearkkes ealáhus mii 150 jagis lea ollu iešguđet diggeáššiin leamaš. Boazodoallu lea ealáhus, mas eai leat stuora lobbysearvvit iežas bealde, ja mas eai leat stuora nationála konferánssat ge main politihkkárat ja ealáhusdoaimmat ovttas digaštallet boazodoalu hástalusaid. Duohtavuohta lea ahte boazodoallu ja boazoeaiggádat dávjá leat akto.
Boazodoalus ii leat stuora hálddahus mii fuolaha ealáhusa beaivválaš hástalusaid. Boazodoallit fertejit leat ealo luhtte seammás go čuovvulit iešguđet areálaplánaid iežaset guohtunguovlluin, deaivvadit huksejeddjiiguin, servet digaštallamiidda, vástidit cielahemiide ja media boastu čuoččuhusaide, ja njulgestaga bealuštit sin gávdnoma. Boazodoallu vásiha nu ollu gulaskuddangáibádusaid beaivválaččat, iige oktage leat rusten sin gelbbolašvuođa ja vejolašvuođa searvat guhkes ja hui gáibideaddji huksenáššiide. Fovsenis leat maŋemuš jagiid leamaš 20 iešguđet aktevrra geat leat plánen bieggafápmorusttegiid ja geaidda boazodoallu lea šaddan heivehit ja doallat oktavuođa. Dás oaidná stuora fápmoerohusaid.
Oallugat leat maŋemus áiggiid gullan ráđđehusa ja iešguđet kommentáhtoriid ákkastallame ahte 40 proseanta Norgga eanaareálain leat boazodoalloareálat. Dat orru oalle ollu, jurddašit máŋggas. Manne boazodoallu váidala? Duohtavuohta lea, ahte dán 40 proseanttas lea dušše 10 proseanta mii ii leat vel duohtaduvvon, mas eai leat sisabahkkemat ja iešguđetlágan huksemat, luottat, čoahkkebáikkit, bartaguovllut, vuoiŋŋastanbáikkit jna.
Ii boazodoallu bisset ealáhusovdáneami. Fovsen Njaarkes leat dál čieža bieggafápmorusttega mat leat doaimmas. Ollu sámit leat cealkán ahte dál lea doarvái, dainna vissisvuođain, ahte boazodoallu lea juo addán stuora areálaid ja ahte boazodoalloealáhus dainna lágiin lea juo čájehan dáhtu gávdnat čovdosiid. Muhto, gávdnat čovdosiid ii mearkkaš ahte sámi álbmot dohkkeha olmmošvuoigatvuođarihkkumiid.
Nordkalottfolket ja Ulf Tore Johansen vigget govvidit boazodoalu dakkárin mii sáhttá lága bokte bissehit buot ovdáneami. Iige son čujut makkárge láhkaparagráfii mii doarju su čuoččuhusaid. Jus boazodoalus livččii dakkár fápmu, de jáhkkimis eai livčče gal vásihan olmmošvuoigatvuođarihkkumiid. Ii, duohtavuohta lea ahte suohkanat main leat buorit areálaproseassat, gávdnet čovdosiid fárrolaga buot sámi beroštumiiguin, sihke boazodoaluin ja mearrasámi ealáhusaiguin.
Mii álo gullat ahte fertet ovddidit ealáhuseallima davvin. Mu vástádus dasa lea ahte dan mii leat juo guhká dahkan. Dál berrešeimmet geahčadit boazodoalu ovdánahttindárbbuid ja potensiála mii ii leat geavahuvvon. Mii leat vásihan ahte iešguđet áŋgiruššamat leat boahtán ja mannan guoros lohpádusaiguin bistevaš bargobáikkiid birra – ja boazodoallu fas lea bisson áiggiid čađa ja leamaš dehálaš árvohuksejeaddji bargobáiki ja sámi kulturguoddi. Goas Norga duostá jurddašišgoahtit boazodoalu ovdánahttima birra? Vai leago boazodoallu ealáhus mii álo šaddá vuollánit ja vuoittáhallat kapitalisttalaš olgoriikalaš fámuide? Dieđátgo gii rievtti mielde eaiggáda bieggafápmorusttegiid mat leat Norggas?