Politihkas mii hábmejuvvo davviguovlluid várás lea sáhka olbmuin geat ásset davvin ja geat ain áigot ássat davvin boahtteáiggis. Go ráđđehus dál bargá ođđa stuorradiggedieđáhusain davviguovlluid birra, de das ferte deattuhit eavttuid duohta nannema dáláš ássama várás davvin ja sidjiide geat sáhttet jurddašit ássat davviguovlluin.
Dan rájes go vuosttaš davviguovlodieđáhus 2011:s bođii leat mii gullan sierra ráđđehusaid báibmamin Rolf Jakobsena divtta «Se mot nord» iežaset sáhkavuoruin go galledit davvin. Midjiide geat ássat dáppe ii dárbbaš muittuhit ahte mii fertet geahččat dávjjit davás guvlui. Mii diehtit ahte riika lea guhkki ja ahte eanaš lea davvi. Mii leat namalassii davvi. Positiiva ja ceavzilis ahtanuššan ferte mearkkašit nana fokusa strategiijaide mat gozihit ja sihkkarastet ođasmuvvi resursavuođu, vai sidjiide geat ásset lahka luondduriggodagaid sáhttá sihkkarastojuvvot resurssaiguin birgen. Ferte leat sáhka davviguovllu birra, iige sin birra geat háliidit viežžat resurssaid.
Davviguovlodieđáhusas 2011- 2012 deattuhuvvui ahte davviguovllut leat vejolašvuođaid regiovdna. Davviguovllut galge mannat boaittobealde geopolitihkalaš guovddážii. Norga galggai leat jođiheaddji máhtus ja leat ovddasvástideaddji aktevra ja oasebealli vejolašvuođa realiseremis davvin. Olgoriikkapolitihkalaš dimenšuvdna davviguovlopolitihkas politihkalaš šáŋŋerin čielggasmahttojuvvui. Ráđđehusa raporttas Nordkloden 2014:s deattuhuvvui garraset davvi regiovdna ja rolla mii davviguovllus lea árvoháhkamis davvin. Jagi 2017 Davviguovlostrategiijas jorahuvvo fas olgoriikapolitihkkii.
Lassi resurssat davvin leat leamaš strategiijan oažžun dihtii buoret árvoháhkama vejolašvuođaid. Vaikko politihkas leat innovašuvdnaambišuvnnat, de ii dat leat leamaš distrikta- iige guovlopolitihkka, ja vaikko kapasitehta huksen davvin manná čađa dego ruskes árpu, de lea deattuhuvvon ahte das ii leat sáhka eallindillepolitihkas. Ahtanuššan lea sirdásan eret nana ja čielga álgoálbmotfokusis 2011 – 2012 stuorradiggedieđáhusas dasa ahte dokumeanttat maŋŋá dan váldet eanet deskriptiivvalaš hámi ja leat unnán konkluderejeaddji dan ektui movt álgoálbmotdimenšuvnna sáhttá olahit davvipolitihka barggus.
Sámediggi galgá meannudit ášši davviguovlopolitihka birra maŋŋelis borgemánus. Ášši galgá bidjat vuođu Sámedikki searvamii ráđđehusa davviguovlodieđáhusas. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte davviguovlopolitihkain ferte sihkkarastit vejolašvuođaid sáhttit bisuhit birgejumi midjiide geat ássat davvin. Dat mearkkaša ahte bidjat nana fokusa ássamii, innovašuvdnii, ceavzilvuhtii, dálkkádahkii ja birrasii ja olbmuid ávkkástallanrivttiide iežaset luondduriggodagaiguin.
Okta stuorámus Norgga sirren ovdánahttimis lea ássanpolitihkka ja ásodagaid hattit. Ásaiduvvan guovlluide gos huksengolut lasket ja heajos ásodatdilli lea stuorra riska nuorra bearrašiidda. Iežaset dietnasa buorideami ja boahtteáiggi dihtii válljejit ollugat bissut gávpogis, vaikko doppe leage váttis beassat ásodatmárkaniidda, ja garvin dihtii stuorra ásodatloanaid gártadeamis mat čatnet sin eahpesihkkaris boahtteáigái. Danne dárbbašat mii áigeguovdilastojuvvon ásodatpolitihka mii sihkkarastá ahte nuorra bearrašat maiddái sáhttet válljet ásaiduvvat distrivttaide. Mii dárbbašat nana ja čeahpes máhttobirrasiid mat dutket davvin ja davviguovlluid várás main lea álgoálbmotmáhttu lávga eaktun dutkan- ja oahppoprošeavttain davvin. Álgoálbmogat váikkuhit hui ollu máhtuin riikkaidgaskasaš servodahkii, sihke dálkkádat- ja birasáššiin ja eará áššiin, muhto ferte ain eanet buoridit kapasitehta ja eanet beassat arenaide máhtu gaskkusteami dihtii.
Sámi perspektiivvas ferte davviguovlopolitihka geahččat nu ahte dat lea gaskaoapmi sámi kultuvrra ja leahkima sihkkarastimis ja nannemis davvin. Duohta ovddideamis ferte válljet nu ahte ii goazat muhto baicce nanne ja goziha vuođđoeavttuid masa ássan lea vuođđuduvvon. Leat go sámedikkit ja sámi siviilaservodat aktevran eiseválddiid politihka ovddideamis ovttas ja dan várás, vai adnojuvvo go ahte sámi beroštumit leat daid ovddas geat áigot hábmet ođđa resursakoloniijapolitihka maidda davviguovllut addet varas ávdnasiid? Davviguovlopolitihka váldobargun lea sihkkarastit ahte álgoálbmogiid beroštumiide ii bahkkejuvvo olggobealde, muhto ahte ahtanuššan sáhttá dáhpáhuvvat álgoálbmogiid iežaset eavttuid vuođul ja mii nanne álgoálbmogiid boahtteáiggi sin iežaset ruovttuguovllus. Sámepolitihkka lea namalassii maiddái máilmmiviidosaš álgoálbmotpolitihkka. Olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmotrivttiid sihkkarastin lea politihka ovddideamis vealtameahttun deaŧalaš mii hábmejuvvo davviguovlluid fokusis, ja mii gohčoduvvo juogo davviguovlopolitihkkan dahje manin nu earán. Eará álgoálbmogiidda máilmmis ja eará guovlluide gos lea vásttolaš dynamihkka lea vuogis, mainna mii lihkostuvvat sihkkarastit davviguovlopolitihka ja ovdánahttit álgoálbmotdimenšuvnna sirdinárvu.
Buori ja ceavzilis ovdáneami oktavuođas lea sáhka politihka hábmemis mii ceavzá ollu jagiid. Dán lágan ovdáneami oktavuođas lea sáhka ceavzilis válljemis máŋgga sohkabuolvva perspektiivvas ja dan kulturriggodaga goziheamis ja árvvus atnimis mii davviguovlluin lea. Davviguovlopolitihkas ferte sihkkarastit álgoálbmoga eallinvuođu vejolašvuođaid guovllus. Dat mearkkaša dan ahte bidjat nana fokusa olmmošvuoigatvuođaide, ássamii, ceavzilvuhtii, dálkkádahkii ja birrasii, ekonomalaš ceavzilvuhtii ja álbmoga riektái ávkkástallat iežas luondduriggodagaiguin.