Kronihkka: Ráđđehusas leat ekonomalaš geatnegasvuođat sápmelaččaide

Kronihkka: Ráđđehusas leat ekonomalaš geatnegasvuođat sápmelaččaide

Čálli: Runar Myrnes Balto (NSR), sámediggeráđđi geas lea bušeahttaovddasvástádus.

Sámi servodagas leat máŋga hástalusa maid sáhttá guorrat ruovttoluotta dan áigái go dáruiduhttin váikkuhii norgga politihka guhkit go beannot čuođi jagi čađa. 2023:s šaddá dát čielggas go Stuoradikki Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna ovdanbuktá iežas guorahallama stáhtalaš dáruiduhttinpolitihkas ja dan váikkuhusain. Dat dahká ahte boahtte jagi stáhtabušeahtta lea ráđđehussii buorre liiba duohtandahkat iežas ekonomalaš geatnegasvuođaid sápmelaččaide.

Lea sáhka gielaid birra mat measta jávkaduvvojedje; kultuvra mii galggai vajálduvvat; ealáhusat maid atne heajubun ja main eai lean vuoigatvuođat; ja heahpatvuohta maid derpe álbmogii almmolaš linjás, muhto maiddái givssideamit ja cápmahallamat báikkálašservodagain. Boađus lea eaŋkilolbmuid ja olles báikkálašservodagaid giela ja kultuvrra massimat, traumat, dearvvašvuođaváttisvuođat, sosiála hástalusat ja gutnálašvuođa massin. Sámevašši ja negatiiva guottut sápmelaččaid vuostá otná servodagas leat maid čielga váikkuhusat dáruiduhttináiggis.

Norggas leat eará sániiguin daddjon muhtin čielga morálalaš geatnegasvuođat sápmelaččaide. Dahkat midjiide vejolažžan addit iežamet gielaide, ealáhusaide, báikkálašservodagaide ja kultuvrii boahtteáiggi. Dahkat midjiide vejolažžan gieđahallat dearvvašvuođalaš ja sosiálalaš hástalusaid. Olahit duohta ovttaárvosašvuođa ja gutnálašvuođa.

Muhto eai leat dušše morálalaš geatnegasvuođat, leat maiddái juridihkalaš geatnegasvuođat. Vuođđoláhka bidjá ovdan bargojuogu stáhta ja Sámedikki gaskkas. Stáhta galgá láhčit dili ahte sápmelaččat besse sihkkarastit ja ovddidit iežaset gielaid, kultuvrra ja servodateallima. Ráđđehus ja Stuoradiggi galget nappo ordnet doarvái rámmaid, nu ahte sápmelaččat ieža sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežas kultuvrra.

Maiddái ILO-konvenšuvnna 169 ja ON álgoálbmotjulggaštusa bokte lea Norga geatnegahttán iežas ruhtadit sápmelaččaid autonoma funkšuvnnaid, namalassii Sámedikki. Ahte sápmelaččain leat Sámedikki bokte doarvái ekonomalaš rámmat, lea maiddái rašuvnnalaš. Min čuoččuhus lea ahte Sámediggi oažžu eanet juohke ruvnno ovddas sámi ulbmiliidda go dan maid stáhta livččii nagodan.

Go stáhta beahttá iežas ovddasvástádusas njulget dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid, de čájeha dat sihke morálalaš, juridihkalaš ja politihkalaš maŋosmannama. Dát leat rubrihkat ja stuora sánit, muhto dat leat áddehahtti sánit go lea sáhka ekonomalaš rámmaeavttuin maid Stuoradiggi rievddadeaddji eanetloguin udno sápmelaččaide.

Bušeahtas mii lea unnit go Norgga Opera bušeahtta, galgá Sámediggi addit máŋgga sámi gillii boahtteáiggi; ruhtadit oahpponeavvuid, mánáidgárddiid ja buot sámi kultuvrra (mii fátmmasta maid museaid, teáhteriid, festiválaid, girjjálašvuođa ja dáiddáriid); hálddašit kulturmuittuid; arvvosmahttit ealáhusdoaimmaid, ja ovddastit sápmelaččaid buot áššiin mat gusket sidjiide našuvnnalaš, regionála ja báikkálaš dásis.

Heivvolaš vuogi mielde lea Sámediggái dađis sirdojuvvon ovddasvástádus almmá duohta lassi ruhtademiin. Kulturmuittut, sámi oahpponeavvut, museat, kultuvra ja giella leat muhtin ovdamearkkat. Go eai oba heahpange go oidnet movt lea dilli go sámi mánáin ain váilot oahpaheaddjit, mánáidgárddit, giellaarenat, skuvlagirjjit ja digitála oahpponeavvut. Movt lea dilli sámi ásahusain ja museain – go buohtastahttá vástideaddji norgga ásahusaiguin. Dahje movt eai leat boahtán johtui ealáskahttit giela ja kultuvrra muhtin guovlluin.

Ráđđehus lea maid dahkan politihkalaš geatnegasvuohtan dahkat Sámediggái vejolažžan doaimmahit iežas rolla. Hurdal-julggaštusas leat earret eará lohpidan ražastit sámi gielaid ovddas ja sámi kultuvrra loktet, juoga mii sáhtášii dagahit ahte álgit duohpat gokko leat bázahallan morálalaš ja juridihkalaš beahttima dihte. Muhto de fertejit doaimmahišgoahtit bohtosiid.

Boahtte jagi bušeahtta livččii heivvolaš jahki dasa, go Stuoradikki Duohtavuođa- ja soabahankommišuvdna bidjá ovdan iežas gávdnosiid ja ávžžuhusaid. Ii sáhte oainnat šaddat seanadeapmi jus stáhta ii duođas váldde ovddasvástádusa vearrivuhtii, ja dahká sápmelaččaide vejolažžan beaktilit dáruiduhttináiggi mekanismmaid vuosttildit.

Lea sáhka ruđas, ruvnnuin ja evrriin, ja stáhtabušeahta vuođul dat árvvoštallojuvvo dán ráđđehusa eamiálbmotpolitihkka. Stuora bušeahttaoktavuođas lea sáhka smávvaruđain, ja vejolaš ákkat inflašuvnna ja energiijahattiid birra orrot dan dihte guoros sánit. Vaikko orru álki diktit sápmelaččaid fas okte vuordit - de ii gierdda sámi giella ja kultuvra dan.

Golggotmánu 6. beaivvi lea sámi servodat gealdagasas ja čuovvu finánsaministara bušeahttaovdanbuktima. De beassat dalle oaidnit váldá go ráđđehus iežas geatnegasvuođaid duođas.