Kronihkka: Sámiid riektesihkarvuohta ferte nannejuvvot

Kronihkka: Sámiid riektesihkarvuohta ferte nannejuvvot

Sámi riektesihkarvuođadárbu lea stuoris ja sámiid riektesihkarvuohta ferte nannejuvvot. Danne lea mearrideaddji deaŧalaš ahte ođđa riekteveahkkeláhka duste sámi riekteveahkkedárbbu. Duopmostuoluin ferte leat nana gelbbolašvuohta sámi diliin ja sámi vuoigatvuođat fertejit dohkkehuvvot.

Kronihkka sámediggepresideantta Aili Keskitalo (NSR) ja sámediggeráđi Silje Karine Muotka (NSR) bokte

Riektevuogádagas lea hui deaŧalaš rolla sámiid vuoigatvuođaid goziheamis. Buresdoaibmi riektevuogádat lea sorjavaš das ahte maiddái sámiin lea luohttámuš duopmostuoluide. Danne ferte riektemearrádusain leat legitimitehta sámiid gaskkas, ja dat fertejit leat rievttalaččat ja bealátkeahtes. Historjjálaččat leat duopmostuolut leamaš oassin heivetmeahttun dáruiduhttinpolitihka vuogádagas, main sámit eai adnojuvvon ovttaárvosažžan. Duopmostuolut leat dahkan mearrádusaid áddekeahttá sámi kultuvrra, servodateallima ja riekteáddejumiid ja daid gudnejahttima haga.
 
Vaikko dáruiduhttinpolitihkka lea guđđojuvvon dál, de eallit mii dan maŋŋáváikkuhusaiguin. Riektevuogádat lea unnán vuođđuduvvon sámi riekteáddejupmái dahje njuolggadusaide mat vulget sámi servodagas. Ain gávdnojit sápmelaččat, geat deaivvadit riektevuogádagain mii ii ádde sámi giela, kultuvrra iige servodaga. Mii oaidnit ain ahte duopmostuoluin váilu áddejupmi sámi boaresvieruin ja riekteáddejumiin. Ovdamearkkat leat ollu, muhto mii sáhttit namuhit áššiid nugo giđđalodden, luossabivdu, eana- ja čáhcevuoigatvuođat, sisabahkkemat sámi ealáhusguovlluide ja boazologu unnideapmi. Ja mii diehtit ahte ollu áššit hárve mannet duopmostuoluide, ovdamearkka dihtii go mánát eai oaččo oahpahusa masa sis lea riekti.
 
Riektesihkarvuohta lea eanet go dušše vuoigatvuođat báhpira alde ja duopmostuoluid geavaheapmi. Seamma ollu lea sáhka das ahte vuoigatvuođat duođai dohkkehuvvojit ja ollašuhttojuvvojit. Dál lea erohus dálá riektevuogádaga rolla ovttaárvosašvuođa ja rievttalašvuođa sihkkarastima gaskka, ja dan gaskka maid eiseválddit barget sámiid vuoigatvuođaid dohkkeheami sihkkarastimis láhkaaddimis. Duopmostuoluin maid ii leat doarvái buorre gelbbolašvuohta sámi áššiin. Ollu sámit vásihit ahte sis ii leat duohta vejolašvuohta oažžut áššiid rievttalaččat geahččaluvvot go váilu riekteveahkki. Sámit galget sáhttit bealuštit sin riektedili. Ollu ođđaset áššiin leat sámi bealit vuoittáhallan duopmostuoluin, maid ollugat sámi servodagas ja sáme- ja álgoálbmotrievttálaš fágabirrasiin leat cuiggodan. Dás eai leat váikkuhusat dušše guoskevaš olbmuide, muhto dat sáhttá fuonidit sámiid oppalaš luohttámuša riektevuogádahkii.
 
Sámediggeráđđi lea ovddidan ášši Sámedikki dievasčoahkkimii sámiid riektesihkarvuođa birra mii galgá meannuduvvot árrat njukčamánus. Áššis geahčadit mii movt Sámediggi sáhttá veahkehit sámi vuoigatvuođaoamasteddjiid riekteproseassain, earret eará ekonomalaš doarjaga addimiin prinsihppaáššiide dahje ahte ieža searvat riekteproseassaide čálalaš cealkámušain dahje oasálašveahkkin. Dasto geahčadit mii movt riekteveahkkedárbu sámiide sáhttá nannejuvvot. Mii oaivvildat ahte sámi riekteveahkkedárbbu ferte čielggadit ja ahte ođđa riekteveahkkelágas ferte maiddái vuhtii váldojuvvot sámi riekteveahkkedárbu. Maŋŋá dán jagi áigut mii ovddidit áššiid duopmostuoluid, sámi boaresvieruid ja riekteáddejumiid birra.
 
Sámedikki doibmii galgá ain leat deaŧalaš politihkalaš čovdosiid ohcan. Muhto Sámediggi ferte maiddái fuolahit ahte sámi vuoigatvuođat árvvus adnojuvvojit eaige dulbmojuvvo, dalle go earáin váilu dáhttu ja máhttu. Sámit geat guddet noađi min kultuvrra gádjumis, eai dáistal dušše iežaset ovddas, muhto olles sámi oktasašvuođa ovddas. Muhtumat čuoččuhit ahte mii eat galgga nu ollu bargat vuoigatvuođaiguin. Dákkár cealkámušat bohtet measta dego autopilohtas almmá smiehtakeahttá man birra rievtti mielde lea sáhka. Mánáin galgá leat vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Sámit galget beassat deaivvadit dearvvašvuođadoaimmahagain mas lea gelbbolašvuohta sámi kultuvrras ja gielas. Eana- ja resursavuoigatvuođat galget dohkkehuvvot. Ii lea ohpihii fas seamma ja seamma ášši sámiid vuoigatvuođaid birra. Dát leat olmmošvuoigatvuođat, eai ge juoga mas mii min oasis máilmmis muđui leat pragmáhtalaččat mielde.