Ráhkis oasseváldit,
Sámedikki bealis lea stuora gudni sávvat didjiide bures boahtima Máistui – Sámedikki vuosttaš sámi biebmokonferánsii!
Lea hui somá oaidnit go ná ollu áŋgiris olbmot leat čoahkkanan digaštallat ja guorahallat álgoálbmogiid biebmovuogádagaid. Álgoálbmogiid biebmovuogádagat lea viiddis fáddá. Dasa gullá biebmosihkarvuohta, beaktilis biebmoárbevierut ja vuoigatvuođat. Das maiddái lea sáhka árbevieruin ja birgejumis - bivddus, guolásteamis, boazodoalus, eanandoalus ja luonddu ávkkástallamis ja meahcásteamis.
Dá lea fáddá mii guoská midjiide buohkaide.
Sámediggepresideantta, Silje Karine Muotka, bealis cealkkan váimmolaš dearvvuođaid didjiide buohkaide. Son lea juste dál Oslo diggegottis – bealušteame min vuoigatvuođaid – go Sámediggi lea stevdnen stáda go lea rihkkon konsultašuvdnageatnegasvuođa Muolkkuid áššis.
Stuora sisabahkkenáššit ja luonddu rievideapmi váikkuhit maid min biebmovuogádagaide.
Álgoálbmogiid biebmovuogádagat leat dehálaš vuoruheapmi Sámedikki bealis, ja sámediggepresideantta lea lokten dan ja čalmmustahttán fáttá sihke ruovttus ja riikkaidgaskasaččat.
Lea dehálaš sihkkarastit ahte mis leat nanus biebmovuogádagat ja birgejupmi, áiggis gos leat stuora rievdadusat - sihke servodagas ja dálkkádagas.
Dán barggus lea guovddáš oassi biebmosihkarvuohta ja biebmogearggusvuohta.
Biebmosihkarvuođas lea sáhka das leago biebmu beaivválaččat dábuheamis, ja biepmu kvalitehtas, biebmohivvodagas ja biebmodilis. Dán oktavuođas heive čujuhit Sámedikki áŋgiruššamii mas báikkálaš borramušat, smávvaskála biebmobuvttadeaddjit ja iešbirgejumi deattuhuvvo.
Biebmogearggusvuođas lea ges sáhka das ahte mii leat ráhkkanan heahtediliide mat sáhttet čuohcat biebmodillái, ovdamearkka dihte dálkkádatrievdamat, ráfehisvuohta ja luondduroasut. Álgoálbmogat leat dávjá sii geat maŋemusat ožžot veahki dakkár heahtediliin, ja danne leat báikkálaš borramušat dehálaččat.
Min biebmovuogádagat leat dehálaččat sihke fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii. Danne go min borramušat leat mávssolaš biebmogáldut, muhto maiddái danne go mii borramušaid háhkama bokte doalahit iežamet čanastagaid eatnamiidda, čáziide, máttuide ja árbevieruide.
Mii fertet sihkkarastit min biebmoárbevieruid boahtteáigái.
Lodden lea dehálaš sámi árbevierru. Báikkálaččat leat eaŋkilolbmot ja searvvit guhkes áiggi bargan dan ovddas ahte min bivdoárbevierru – lodden – dohkkehuvvo ja suodjaluvvo. Sámediggi lea leamaš mielde proseassas nannet min vuoigatvuođa doalahit bivdoárbevieruid, nu mo loddema. Lean ilus go eiseválddit viimmat leat dohkkehan dan sámi árbevierrun, ja nannen dan lága bokte.
Go sámi biebmovuogádat nannemis lea maid sáhka heivehit regulerema ja hálddašeami vai min árbevierut sihkarastojuvvet. Dás maid lea sáhka oažžut min oamasteami ja hálddašeami iežamet guovlluide dohkkehuvvon.
Álgoálbmotmáhttu ferte leat guovddážis biebmovuogádatbargguin. Biebmoháhkamis ja visot mii dasa gullá lea olu máhttu, filosofiija ja gelbbolašvuohta. Dan oaidnit maid min rikkis gielas – mii govvida min eallinvuogi ja máilmmioainnu.
Vai mii sáhttit hábmet beaktilis strategiijaid ja doaimmaid mat nannejit min barggu biebmovuogádagaiguin, de lea dárbbašlaš háhkat eambbo dieđuid ja máhtu, erenoamážit álgoálbmogiid gaskkas Árktalaš guovlluin.
Sámediggi lea čađahan ovdadutkama oažžun dihte eambbo dieđuid álgoálbmogiid biebmovuogádagaid birra. Sámediggi lea dán áigodaga vuoruhan sierra ruhtadeami dán bargui. Duogáš lei ahte lei dárbu nannet barggu álgoálbmogiid biebmovuogádagaiguin. Ovdadutkan lea dál jotkojuvvon ovdaprošeaktan. In áiggo dál dárkileappot dasa vuodjut, go dan birra šaddá sáhka maŋŋelis prográmmas.
Mii leat hábmen miellagiddevaš prográmma didjiide. Logaldallamiin, paneladigaštallamiin ja bargobájiin mii guorahallat álgoálbmogiid biebmovuogádagaid iešguđet beliid. Mii digaštallat movt mii áimmahuššat ja ovddidit iežamet biebmovuogádagaid guoddevaš vuogi mielde. Mii maiddái dárkileappot geahčadit movt mii sáhttit fuolahit ahte luondduresurssat leat dábuheamis ja movt doarjut bivddu, guolásteami, meahcásteapmi, boazodoalu ja eanandoalu.
Fágalaš prográmmii lassin, de mii maiddái doallat bottožiid gos beassabehtet máistit árbevirolaš sámi herskkuid. Min čeahpes goahkat leat ráhkadan máŋggalágan sámi borramušaid maid dii beassabehtet máistit, ja mat addet duohta vásáhusa min biebmokultuvrras. Dá lea erenoamáš vejolašvuohta máistit borramuša mii lea ráhkaduvvon dainna lágiin ahte min árbevierut ja luondduresurssat leat adnojuvvon árvvus.
Háliidan ovdagihtii giitit buot oasseváldiid din áŋgirvuođa ja beroštumi ovddas. Ovttas mii sáhttit duddjot buoret ipmárdusa álgoálbmogiid biebmovuogádagaide, ja hábmet strategiijaid mat nannejit min barggu biebmosihkarvuođa, bistevašvuođa ja biebmoárbevieruid dáfus.
Mun sávan ahte konferánsa lea movttiidahtti ja ahte buktá inspirašuvnna, ja sávan ahte návddašehpet sámi herskkuid. Ovttas mii hukset nanu fierpmádagaid ja juogadeatnot máhtu ja vásáhusaid.
Bures boahtin Máistui!