– Mun lean ilus go mii reviderejuvvon bušeahtas sáhttit ovddidit dehálaš loktema sámi gielaide, kultuvrii, ealáhusaide ja servodahkii. Dát leat ruđat mat buvttihit doaimmaid miehtá Sámi, dadjá sámediggeráđđi Maren Benedicte Nystad Storslett (NSR).

Eambbo ruđat njuolga servodahkii 

Maren Benedicte Nystad Storslett Ørjan Marakatt Bertelsen

Sámediggeráđđi evttoha lasihit ohcanvuđot doarjjaortnegiid giela, kultuvrra, ealáhusaid, dearvvašvuođa ja ásahusovddideami 4,3 millijovnna ruvnnuin. 

– Dát leat ruđat mat mannet njuolga sámi servodahkii. Lassáneapmi dagaha ahte eanet buorit doaibmabijut ja prošeavttat sáhttet álggahuvvot, dadjá sámediggeráđđi. 

Historjjálaš čalmmusteapmi ja ásahusaid nannen

Eanet sámi ásahusat ožžot lassánemiid, earret eará Åarjelhsaemien Teatere, RiddoDuottarMuseat, Skoltebyen, Saemien Sijte, Duottar Studio ja Sámi museasearvi.

– Mis leat ollu dehálaš dehálaš sámi ásahusat mat ovddidit sámi kultuvrra ja giela, seammás go dat leat dehálaš bargosajit sámis, dadjá Nystad Storslett.

Sámediggeráđđi evttoha maiddái ahte Ä´vv nuortasápmelaččaid musea oažžu ovddasvástádusa čalmmustahttit Nuortasápmelaččaid kulturjagi. 

– Dát čájeha ahte lea vássán 200 jagi dan rájes go Norgga ja Ruošša rádjá gessojuvvui, ja makkár stuorra váikkuhusat das ledje nuortalaččaide. Midjiide lea deaŧalaš ovddidit dán historjjá, dadjá Nystad Storslett. 

Nannen dihte ovttasbarggu gaskal sámi museaid evttohuvvo maiddái 300 000 ruvnno Sámi museasearvái.

Oahpponeavvuid ja rekruteren áŋgiruššan 

Okta dain stuorámus vuoruhemiin lea oahppu. Árvaluvvo juolludit 2,3 millijovnna ruvnnu eanet oahpponeavvuide vuođđooahpahussii ja pedagogalaš ávdnasiidda mánáidgárddiide. 

– Dat sihkkarastá vihtta ođđa diŋgojumi prentejuvvon oahpponeavvuide davvi-, lulli- ja julevsámegillii, seammás go mii vuoruhit mánáidgárddiid pedagogalaš ávdnasiid ovddideami. Dát lea dehálaš lávki sihke mánáidgárdemánáide ja ohppiide, dadjá Nystad Storslett. 

Seammás biddjo Sámedikki rekrutterenprošeakta ohcanvuđot ortnegii. Dát galgá movttiidahttit oahppoásahusaid váldit aktiivvalaš rolla rekruteremis eanet fágaolbmuid geain lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta sámi servodahkii. 

Ávvudit ođđa giellahálddašansuohkana 

Jagis 2026 fátmmastuvvui Sálat suohkan sámegiela hálddašanguovlun giellamovttiidahttinsuohkaniin. Sámediggeráđđi evttoha ahte dat čalmmustahttojuvvo.

– Lea illudahtti beassat sávvat ođđa suohkaniidda buresboahtima sámegiela hálddašanguovlun. Mii ávžžuhit eambbogiid ohcat, go dat nanne ássiid gielalaš vuoigatvuođaid ja addá suohkaniidda ruđaid aktiiva báikkálaš giellaovddideapmái, lohká Nystad Storslett. 

Dievasčoahkkima mearrádusa vuođul ásahit demokráhtalaš lávdegotti ja válgaortnega lávdegotti árvala ráđđi várret 4 millijovnna reviderejuvvon bušeahtas dán barggu čuovvuleapmái.

Bajilgovva buot bušeahttalasáhusain: