Sámediggeráđđi lea juolludan birrasiid 21 millijovnna ruvnno sámegielat oahpponeavvuid vuođđoskuvlla váste ovdánahttimii. Juolludeamit fátmmastit prošeavttaid guovddáš fágain nugo giellafágat, servvodatfága, ROEE ja luonddufága. Dasa lassin leat earenoamážit heivehuvvon oahpponeavvut ohppiide geain lea dárbu liige čuovvoleapmái vuoruhuvvon.

Doarjjaortnegii lea leamaš stuora beroštupmi. Sámediggái ledje boahtán ohccámat badjel 73 millijovnna ruvnna ovddas oktiibuot, mii čájeha mearkkašáhtti dárbbu sámegielat oahpponeavvuid ovdánahttimii skuvllain.

– Olu ohccámat čájehit ahte ohcciid gaskkas lea stuora áŋgiruššan ovdánahttit oahpponeavvuid mat lea áššáiguoskevaččat, áigeguovdilat ja heivehuvvon sámi mánáid gielalaš ja kultuvrralaš duogážii, dadjá sámediggeráđđi Ann-Elise Finbog.

Viiddis fágalaš áŋgiruššan

Okta dain prošeavttain mii oažžu doarjaga lea lulli-, julev-, ja davvisámegielat fáddávuođđuduvvon oahpponeavvu jorgaleapmi ja heiveheapmi. Oahpponeavvu sisdoallu galgá leat máŋggabealálaš ja galgá heivet ohppiid árgabeaivái, sihke duohtamáilmmis ja digitálalaččat. Dat boahtá guoskat iešguđet áigeguovdilis fáttáide nu movt earret eará gullevašvuohta, gaskavuohta, gorut, veahkaváldin ja veagalváldin, sohkabealit, seksualitehta ja rájit, rievttit, ja digitála árvvoštallannákca.

Dás deattuhuvvo ovdánahttit oahpponeavvuid maid oahppit vásihit áigeguovdilin dálá digitála duohtavuođa ja ohppiid iežaset vásáhusaid ektui. Dat galgá váikkuhit eambbo fátmmasteaddji ja realisttalaš oahpahussii buohkaide.

– Dá lea okta máŋga dehálaš prošeavttain maid mii leat dorjon, ja mii boahtá leat stuora ávkin buot ohppiide vuođđoskuvllas. Dat ahte resursa ovdánahttojuvvo golmma sámegillii lea mielde gielaid dahkat eambbo olámuddui ja seailluhit ja ovddidit daid, dadjá Finbog

Vuoruhit heivehuvvon oahpponeavvuid 

Sámediggeráđđi juolluda maid doarjaga viđa prošektii erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvut vuoruheami vuolde. Golbma dáin prošeavttain gusket álkes lohkangirjjiid hábmemii ohppiide 8. ceahkis ja bajás, dan dásis lea ain stuorra váilevašvuohta heivehuvvon oahpporesurssain.

Dasa lassin lea addojuvvon doarjja ovddidit ja viiddidit Skuvllačála, digitála oahpporesursa davvi-, julev- ja lullisámegillii. Resursa galgá doarjut árra lohkan- ja čállinoahpahusa visuálalaš, auditiiva ja interaktiiva osiid bokte.

- Heivehuvvon oahpponeavvut leat mearrideaddjin sihkkarastit fátmmasteaddji oahpahusfálaldaga mas buot oahppit ožžot duohta vejolašvuođaid lihkostuvvat, ja mii dávista Sámedikki mihttomearrái váikkuhit dásseárvosaš oahpahusfálaldahkii ja áimmahuššat sámegiela ja sámi perspektiivvaid skuvllas, dadjá Finbog.

Áimmahuššá giela ja kultuvrra 

Seammás lea addon doarjja prošeavttaide mat eai gula váldovuoruhemiide, muhto mat gokčet duođaštuvvon dárbbuid skuvllain. Skuvlaeiseválddiid máhcaheamit leat vuođđun dáid prošeavttain.

- Midjiide lea dehálaš guldalit dárbbuid mat leat skuvllain. Oahpaheddjiid ja ohppiid oaivilat leat dehálaččat sihkkarastin dihte ahte ruđat geavahuvvojit masa lea eanemus dárbu, dadjá Finbog.

Earret eará lea addon doarjja ođđahutki digitála oahpponeavvu ovdánahttimii musihkkafágas mas lea dovdnen guovddážis. Prošeavtta ulbmil lea ahte oahppit galget beassat oahppat juoigat bagadallojuvvon ja pedagogalaš heivehuvvon proseassa bokte.

Nubbi gelddolaš doaibmabidju maid Sámediggi lea vuoruhan doarjut, lea spealloapplikašuvnna New Amigos viidáseappot ovddidit speallanoahpponeavvun lullisámegiella nubbingillii. Oahppit ožžot sierra geavaheaddjivuogádaga mas sii buoridit njálmmálaš ja čálalaš gálggaid aktiivvalaš giellageavaheami bokte, ja oahpaheaddji beassá oahpaheaddjiportálas čuovvut ohppiid ovdáneami, juohkit bargobihtáid ja heivehit čuovvoleami sihke luohkkálanjas ja gáiddusoahpahusas.

– Dákkár prošeavttat čájehit movt mii sáhttit ovttastahttit pedagogihka, teknologiija ja árbevirolaš máhtu dakkár vugiin mat áŋgiruššet ohppiid. Dat čájehit movt giellagelbbolašvuohta, árbevirolaš máhttu ja kulturipmárdus sáhttá nannejuvvot ja dahkkot eanet olámuddui innovatiivvalaš vugiiguin, dadjá Finbog.

Garra vuoruheamit

Áŋgiruššan mii dál lea meannuduvvon, lea deaŧalaš vuođđu sámi oahpponeavvuid viidáset ovddideapmái, ja doarju barggu mii galgá sihkkarastit boahttevaš buolvvaide vejolašvuođa oahpahussii iežaset gillii.

– Dát leat dehálaš prošeavttat mat bohtet olles vuođđoskuvlla ohppiide buorrin. Go resurssat ovddiduvvojit máŋgga sámegillii, de dat nanne sihke olahahttivuođa, ja barggu gáhttet ja ovddidit gielaid, dadjá Finbog.

Stuorra beroštumi geažil lea Sámediggi ferten čavgadit vuoruhit ollu gelbbolaš ja deaŧalaš prošeavttaid gaskka. Sámediggi áigu bargat viidáseappot nannet sámi oahpponeavvuid ruhtadeami boahttevaš jagiid, earret eará stuorát rámmajuolludemiid bokte.

– Sámediggi áigu joatkit bargat nannet ruhtadeami dán suorggis, vai eanet deaŧalaš doaibmabijut ja dárbbašlaš oahpponeavvut sáhttet čađahuvvot boahttevaš jagiin, dadjá Finbog.