Gudnejahtton riikačoahkkin ja guossit,

Háliidan Sámedikki bealis giitit bovdejumi ovddas. Munnje lea stuora gudni ja illu beassat searvat dán deaŧaleamos boazodoallopolitihkalaš arenas. Dat maid dii digaštallabehtet ja guoskkahehpet dás, boahtá leat dehálaš ja guovddáš boahttevaš boazodoallopolitihkas.

Boazosápmelaččat leat nana ja čeahpes olbmot. Dii lehpet hirbmadis dálkkiid siste, ja mun oaivvildan sihke albma dálkkiid sis ja metaforalaččat.

Dán oktavuođas áiggun vuos fuomášuhttit Fovse-ášši. Alimusriekti lea ovttajienalaččat mearridan - guhttačuođigolbmanuppelot beaivvi áigi - ahte bieggafápmohuksen Fovses rihkku Fovsen boazosápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid. Nu go diehtibehtet de lea Oljo- ja energiijadepartemeanta ain guorahallamin ášši. Sii leat dieđihan ahte čielggadus ii gárvvistuvvo ovdal boahtte jagi.

Dat ahte olmmošvuoigatvuođat rihkkojuvvojit 2023:s - ja ahte olmmošvuoigatvuođarihkkun ii loahpahuvvo dalán maŋŋá go Alimusriekti lea cealkkan, hirpmahuhttá. Ferte beaivválaččat rahčat riektestáhta ja min vuođđovuoigatvuođaid ovddas.

Boazodoallu oažžu stuorra doarjaga - maiddái min sápmelaččaid gaskkas geat eat gula beaivválaš boazodollui. Boazodoallu lea maid dorjojuvvon stuorraservodagas ja álbmogis miehtá riikka.

Dát jurdda čuozai munnje hui garrasit go nu ollu sámi nuorat ja luonddugáhttejeaddjit leat čájehan nana oktiigullevašvuođa ja dáhtu soahtat garra olmmošvuoigatvuođaakšuvnnaiguin Oslos. Giitu min duostilis nuoraide ja buohkaide geat rahčet min riektestáhta ja olmmošvuoigatvuođaid ovddas!

Boazosápmelaččaid vuoigatvuođat galget fuolahuvvot. Dan lea stáhta ieš lohpidan, go lea vuolláičállán riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja go lea mearridan iešguđet mearrádusaid našuvnnalaš lágaide. Mii sámediggeráđi bealis gozihit sámi vuoigatvuođaid čuovvuleami - eat dušše dán áššis, muhto maiddái eará áššiin mat gusket sámiide.

Ii leat dušše Fovses ahte boazosápmelaččat vásihit garra dálkkiid. Mun dieđán nu bures ahte Fosen-ášši ii leat áidna ášši mii lea gáibideaddji boazodollui. Oktat nubbi areálaášši lea vuordimis, dat leat ollu ja dat leat lossadat, ja dat leat garra fámut jođus. Dát goarida min buohkaid.

Go Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raporta almmuhuvvui geassemánu 1. b., de čalmmustahttojuvvojedje ollu muitalusat olbmuin geat áiggiid čađa leat šaddan gillát stáhta dáruiduhttinpolitihka geažil.

Lea lossat gullat buot mii lea dáhpáhuvvan dáruiduhttimis, muhto dan lea dárbu gullat - midjiide sápmelaččaide, muhto maiddái earáide, ja erenoamážit eiseválddiide. Raporttas lea sierra kapihtal boazodoalu birra. Hástalusat nugo sisabahkkemat, boraspiret, dálkkádatrievdamat, láhkarievdadusat boazomearkuma, dearvvašvuohta ja siskkáldas riiddut leat mielde dán kapihttalis.

Vaikko dát leat ge oahpes áššit boazodolliide, de lea deaŧalaš ahte dát hástalusat bohtet ovdan dákkár raporttas. Dat addá duohta gova makkár dilis boazodoallu lea, ja de leat guovddáš eiseválddit geatnegahttojuvvon njulget boasttuvuođaid ja čađahit evttohuvvon doaibmabijuid.

Daid doaibmabijuid gaskkas maid kommišuvdna evttoha raporttas, lea čuovvoleapmi evttohusain maid nubbi Sámi vuoigatvuođalávdegotti lea evttohan. Sámi vuoigatvuođalávdegotti bargu almmuhuvvui 2007:s, ja čielggadeamis leat ollu buorit evttohusat boazodoalu vuoigatvuođaid nannemii.

Kommišuvdna evttoha maiddái ollislaččat geahčadit boazodoalu areáladili ja boazodoalu mearkkašumi sámi kultuvrii. Maiddái riektečielggadeapmi lea dárbbašlaš. Mun vuorddán ahte kommišuvnna raporta čuovvuluvvo dakkár doaibmabijuiguin mat sáhttet buhtadit dan issoras stuorra vahága maid dáruiduhttin lea dagahan midjiide, sihke eaŋkilolbmuide ja kollektiivvalaš.

Go Sámediggi oažžu vejolašvuođa buorebut čađahit dan politihka maid mii diehtit ferte čađahit, de lea dat hui deaŧalaš doaibmabidju dán oktavuođas.

Máhcat ruovttuluotta dasa ahte boazodoalus lea solidaritehta ja doarjja servodagas. Mii vásihat hástaleaddjin sin geain lea dat nubbi jietna, sii geat eai doarjjo – sin retorihkka lea garraseabbo ja gullo várra olu garraseappot árgabeaivvis. Go aktiivvalaččat doarju boazodoalu, de dagaha dat ahte dát retorihkka maiddái viidána ja čuohcá daidda doarjjaoasálaččaide mat leat oidnosis.

Áiggun hui čielggas: Sámedikkis lea erenoamáš geatnegasvuohta doarjut boazodoalu eallinvuođu ja boahtteáiggi vejolašvuođaid. Álgoálbmotparlameanta ferte bargat ovddidan dihtii sámegielaid, min materiálalaš kulturvuođu ja min kulturdoaimmaheami.

Manne čuohcá vašši ja cielaheapmi nu garrasit boazodollui? Danne go lea ollu unnit erohus dan olbmos gii don leat ja dan ealáhusas mainna don barggat, go muđui. Don leat iežat bargu. Lea juoga eará go don sáhtát guođđit barggu dihto áiggis ja gos de de lea erohus stuorát priváhtaolmmožin ja dan barggu maid bargá eallinláibbi ovddas.

Mun fuolastuvan go mii maiddái cielahit, hárdit ja ovddidit vaši guhtet guimmiideamet. Dáruiduhttimis leat internaliserejuvvon váikkuhusat, muhto mii fertet maiddái atnit muittus dan. Veahkaválddálašvuohta, illasteapmi ja vašši ferte bissehuvvot. Dat vaháguhttá min integritehta, sihke sin geat doaimmahit dan ja sin geat vásihit dan.

Psyhkalaš dearvvašvuohta lea maiddái dehálaš fáddá kommišuvnna raporttas. Buot hástalusat maid boazosápmelaččat vásihit árgabeaivvis, sáhttet leat lossadat guoddit.

Beaiveálgu-ovttasbarggus mii bargat aktiivvalaččat sámevaši, vealaheami ja cielaheami vuostá. Ovttas Dásseárvo- ja vealahanáittardeddjiin leat mii álggahan dutkanprošeavtta sámevaši birra boazodoallonuoraid ektui, man Sámi allaskuvla čađaha min ovddas. Ulbmil lea gávnnahit movt cielaheapmi ja rasisma leavvá, ja movt dat čuohcá nuoraide. Mii dárbbašit dokumentašuvnna ja máhtu vai sáhttit oažžut doaibmi doaibmabijuid.

Lean maid ilus go NBR bidjá nu stuorra fuomášumi bargui sámevašši vuostá, ja mun háliidan rámidit NBR:a iežas prošeavtta Reinfakta, man ulbmil lea eastadit cielaheami máhtuin ja fáktádieđuiguin. Mii leat ovttaoaivilis ahte dát lea dehálaš. Dál sávvá Sámediggi ahte maiddái ráđđehus álggaha systemáhtalaš barggu sámevaši vuostá, ja mii ávžžuhit sin ráhkadit nationála doaibmaplána sámevaši vuostá.

Sámediggi ja NBR leat máŋggaid jagiid ohcalan ollislaš láhkarievdadusa eiseválddiid beales. Go dát ii dahkkojuvvon, de mii Sámedikkis ja NBR:s nammadeimmet ieža láhkalávdegotti vai láhka galggai ollislaččat árvvoštallojuvvot. Boazodoalloláhkalávdegoddi, man Sámediggi ja NBR leat nammadan, gárvvistii láhkaevttohusa čakčamánu 12. b. diibmá. Dat lea dehálaš ja buorre bargu mii lea dahkkojuvvon.

Gulaskuddan čađahuvvui, ja Sámediggi meannudii ášši dievasčoahkkimis njukčamánus dán jagi. Dál lea láhkaevttohus biddjon áššelistui dás NBR riikkačoahkkimis, ja mii vuorddašit mielas maid riikkačoahkkin cealká dan birra.

Mun lean rámis bargguin, ja háliidan giitit NBR dán ovttasbarggus. Dát láhkaárvalus lea historjjálaš, danne go sámit eai leat bargan dákkár barggu ovdal.

Láhkalávdegoddi lea nannen boazosámi perspektiivva ja ipmárdusa ceavzilvuođa ollislaš definišuvnnas - mii ii leat dušše oassi kultuvrralaš ceavzilvuođas, muhto maiddái oassi ekonomalaš ja ekologalaš ceavzilvuođas.

Ceavzilvuođa definišuvdna dahká lága vuođđoipmárdusa - danne lea dehálaš ahte dat dávista boazosámi kultuvrii ja áddejupmái. Boazodoallu lea sámi eallinvuohki, kultuvra ja ealáhus.

Boazodoalu areálavuoigatvuođaid lea láhkalávdegoddi evttohan nannet, ja lávdegoddi evttoha sierra areálakapihttala mas čohkkejuvvojit sihke dálá areálaparagráfat, muhto maiddái konkretiserejuvvojit álgoálbmotvuoigatvuođat. Dákkár nannen lea dárbbašlaš, go mii oaidnit man stuorra guovlluid boazodoallu juo lea massán.

Láhkalávdegoddi árvalii joatkit siidaoasseortnegiin, muhtun rievdadusaiguin. Sámedikki dievasčoahkkin čujuha ahte siidaoasseortnet ferte guorahallojuvvot ja čielggaduvvot dárkileappot. Sámediggi lea bovden NBR:a ovttasbargui čielggadit ortnega. Mii Sámedikki bealis vuordit gelddolašvuođain maid NBR gávnnaha - go dát lea Sámedikki mielas dehálaš fáddá.

Sámi árbevirolaš boazodoallu galggašii čielggaduvvot sámi bealis - ja dalle leat Sámediggi ja NBR guovddážis čoavdimin dán barggu, danin go doppe lea gelbbolašvuohta sámi diliid birra.

Láhkalávdegottis leat máŋggat buori evttohusat, ja mii vuordit ahte dat váldojuvvojit vuhtii departemeantta láhkarievdadanproseassas. Sámedikki bealis áigut mii bargat vuđolaččat dáinna áššiin.

Loahpas áiggun namuhit nationála boraspirepolitihka ja man dehálaš lea rievdadit dan. Mis ferte boraspirepolitihkka mii ii leat noađđin boazodollui. Mii eat sáhte dohkkehit ahte boazodoallit fertejit eallit dainna stuorra boraspirenáliin mii dál áitá boazodoalu birgenlági.

Mis lea viiddis ja dehálaš bargu hábmet boazodoallopolitihka mii dávista dan eallinvuohkái, kultuvrii ja ealáhussii mii boazodoallu duođai lea. Mis lea stuorra bargu vuordimis masa mii leat juo bidjan ollu návccaid ja áiggi - namalassii ollislaččat rievdadit boazodoallolága.

Ođđa boazodoalloláhka boahtá stivret boahttevaš boazodoalu. Dát lea bargu mas lea stuorra mearkkašupmi boahttevaš logijagiide ja buolvvaide. Boazodoallu galgá sihkkarastojuvvot dakkár eallinvuohkin mainna boahtte buolvvat sáhttet eallit - ja mainna háliidit eallit.

Jus galgat olahit buriid ja bistevaš boazodoallopolitihkalaš bohtosiid, de lea dárbu bures ovttasbargat. Dáid fáttáiguin bargá Sámediggi jotkkolaččat, ja mun dieđán maiddái NBR dan dahká.

Lean giitevaš buori ovttasbarggu ovddas Sámedikki ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) gaskka. Ovttas mii leat gievrrat, ja nu mii ovttasbargat ja rahčat vai boazodoallu galgá lea ceavzil ja nanus boahtteáiggis. Boazodoalus lea guovddáš rolla seailluhit ja fievrredit sámi kultuvrra ja giela min boahttevaš buolvvaide.

De sávan didjiide lihku riikkačoahkkimiin ja lihku viidásat bargui!