Kulturmuittut leat juo olu geavahuvvon oahpahusoktavuođain, sihke skuvllas ja alit oahpahusas. Romssa suohkana ja Sámedikki gaskasaš ovttasbargošiehtadusa bokte leat kulturmuittut áigeguovdilat vuođđoskuvlla digitála máhttopáhka oktavuođas.

Bargu doaimmahuvvo ovttasbargun sin maŋisbohttiiguin geat ásse dáin orrunbáikkiin. Romssavákki siida lei ovdalaš áiggi stuora giđđa- ja geassesiida, ledje máŋggat bearrašat geat orro miehtá vákki, ja sis ledje olu bohccot. Stáhta bággodoaimmat 1800- ja 1900-logus boazodoalu ektui Romssas ja bággojohtumat 1920-logus, váikkuhedje garrasit siidii. Maŋisboahttit hágganedje sihke Ruoŧa ja Norgga beallái.

Gávdno hui erenoamáš ja árvvolaš gáldomateriála Romssavákki sámi historjjás, namalassii de máŋga historjjálaš gova govvejuvvon 1870-logus ja maŋŋil dan. Dat lea govvejuvvon áiggis go lei álki beassat siidii, ja siiddas ja gárddiid luhtte dáhpáhuvai gávppašeapmi ja turisma. Sámediggi ja siidda maŋisboahttit ovttas lihkostuvvan gávdnat govvejuvvon orrunbáikkiid ja gárdesajiid, ja maid identifiseret namakeahtes olbmuid govain. Dát boares govat galget geavahuvvot kulturmuittuid galbema oktavuođas.

Lassin kulturmuittuid čalmmustahttimii; galbemii ja vuovddi njáskamii, leat bealit sávvan ođđasit cegget muhtin gođiid, nu go Gunnare-bearraša goađi Sportskafea luhtte. Dát lea áigeguovdil bures duođaštuvvon goahtesajiid ektui, main leat unnán dahje eai oba gávdno ge mearkkat luonddus sisabahkkemiid dihte, ja main lea buorre sajádat geavaheddjiide ektui guovllus.