Sáhkavuorru sámediggeráđi doaibmadieđáhussii, 2020 golggotmánu

Sáhkavuorru sámediggeráđi doaibmadieđáhussii, 2020 golggotmánu

Sámediggepresideantta Aili Keskitalo sáhkavuorru sámediggeráđi doaibmadieđáhussii, golggotmánu 14. beaivvi 2020.

Deaddil ja stuora govva ihtá 

Čoahkkinjođiheaddji,

Čakčamánu 4. b. rabai feastariemut Bergenis čájáhusa dán jagi dáiddáris, gii lea sámi arkiteakta ja dáiddár Joar Nango. Dán barggus lea hui stuorra árvu ja stuorámus árvu maid dáiddár Norggas sáhttá oažžut, ja lea vuosttaš geardi go feastariemuid fargga 70 jagi historjjás lea feastačájáhusa biddji sápmelaš. NRK dáiddakritihkar, Mona Pahle Bjerke, govvidii čájáhusa “ovddasmannin norgga dáiddahistorjjás”. Son dadjá loahpas ahte «Det er rett og slett den fineste og viktigste festspillutstillingen jeg har sett i mine femten år som kritiker».

Mus lei illu vásihit čájáhusa Bergenis árat dán čavčča, ja mun ferten dadjat ahte ledjen issoras rámis go oainnán ahte sihke Joar Nango ja eará sámi dáiddárat loktejuvvojit, ja bidjet dáiddalaš áššelistta sihke Sámis, Norggas ja riikkaidgaskasaččat.

Sámi dáiddáriid ahtanuššama eavttuid biddjin dáiddalávddis sáhttá guorrat ruovttoluotta “Sámi suhttui”, mii lei jahkekonferánsa maid Sámediggi ja Kulturráđđi lágidedje 2017:s. Dán konferánssas biddjojuvvojedje deaŧalaš gažaldagat sámi dáidaga birra áššelistii, nugo ovdamearkka dihtii: Dovddastuvvojit go sámit nationála muitalusa oassin? Gos nana politihkalaš áŋgiruššan sámi dáidagis boahtá?

Ollu sámi dáiddárat vásihit ahte sin sihke oidnet ja gullet, ja maŋit áiggis sáhttá dadjat ahte konferánsa lei dego njuikestahkan ollu sámi dáiddáriidda vai besset searvat nationála ja riikkaidgaskasaš ásahusaide. Sii stihkkejit luotta ja šaddet ofelažžan daid sámi dáiddáriidda geat bohtet sin maŋis.

Nango guhte lea dáiddár stihkke luotta eará sámi dáiddáriidda. Go dat lea daddjojuvvon, de lea rievtti mielde paradoksa ahte muhtumat duođai fertejit stihkket luotta, vaikko Sámis leat nu ollu erenoamáš buorit ja nana dáiddárat geain lea ollu maid gaskkustit, ja mii leat ilus go sáhttit juogadit olles máilmmiin!

Čoahkkinjođiheaddji,

Mun bessen ikte leat mielde historjjálaš dáhpáhusas, go vuođđogeađgi ođđa Saemien Sijtei biddjojuvvui Snoasas. Lullisámi ásahus ja servodat leat guhká vuordán ođđa ruovttu. Mun háliidan rámiidit buohkaid geat leat leamaš mielde váikkuheamen dan ahte dat loahpas šattai duohtavuohtan.

Čoahkkinjođiheaddji,

Sámediggeráđđi lea bargagoahtán čilgehusain suodjalanprinsihpaid birra árbevirolaš sámi guovlluin. Bohtosat ovdanbuktojuvvojit 2021 geassái.

Ulbmil galledemiiguin lea buorebut oahpásmuvvat iešguđege suodjalanguovlluide ja gullat movt álbmotmeahccehálddašeaddjit ja álbmotmeahccestivrrat daid hálddašit. Midjiide lea maiddái hui deaŧalaš láhčit diliid nu ahte njuolga guoskevaš sámi beroštumiin lea vejolašvuohta muitalit iežaset vásihusaid birra suodjalanguovlluid ásaheami ja hálddašeami oktavuođas. Doaisttážii leat mii galledan guokte viđa suodjalanguovllu gaskkas, ja vuosttáš mátki manai Sievjju álbmotmeahccái.  

Sievjjus deaivvaimet mii Karsten Olsena, gii lea eret mearrasámi bearrašis Stuoravuonas Sievjjus, ja son muitalii ollu doalu garra eallima birra, ovdal go bearaš fertii fárret eret doppe 1960-logus.

Nuppe gearddi galledeimmet Trollheimen, ja doppe deaivvaimet mii earret eará orohatjođiheaddji Anne Kristine Renander gii bargá boazodoaluin báikkis Nerskogen. Dáláš boazodoallu čađahuvvo láigošiehtadusaid ja bággolonistanmearrádusaid vuođul, mii lea dagahan ahte guovllu boazodoallu lea doaibman váttis dilálašvuođain guhkkit áiggi.

Okta eanemus miellagiddevaš áššiin suodjalanguovlluin lea gažaldat suodjaleamis ja geavaheamis. AGENDA Davvi-Norga lágidan konferánssas čuoččuhuvvui ahte Davvi-Norggas lea 98 % geavatkeahtes areálat. Dat ii leat duohta. Duohtavuođas leat Davvi-Norggas stuorra areálat maid sámit leat geavahan don doloža rájes. Dat dušše ii oidno, danne go eai leat guođđán makkárge luottaid. Ná lea maiddái eará guovlluin Sámis maid sámit leat geavahan ja geavahit. Sámiid luonddu geavaheamis lea geavahusas leamaš sáhka geavaheami bokte dáhpáhuvvan suodjaleamis, juoga maid háliidat dutkat lagabuidda lea vejolašvuohta bisuhit sámi árbevirolaš luonddu geavaheami dáláš suodjalanguovlluin oktan nationála suodjalanberoštumiiguin.

Eará suodjalanguovlluid galledit mii dađistaga, ja juohke galledeamis oažžut mii stuorát geahčastaga iešguđege diliide suodjalanguovlluin ja álbmotmehciin, ja movt báikkálaš ja álbmotmeahccehálddašeaddjit vásihit dan, gos dávjá leat máŋggalágan beroštumit mat geavahit daid guovlluid.  

Čoahkkinjođiheaddji,

Dán dievasčoahkkimis áigut mii ovddidit maiddái čilgehusa luosa birra. Deaŧalaš lea ahte dán sámi ealáhusa birra ságastuvvo oppalaččat movt Sámedikki politihkka galgá leat dan hálddašeamis, sihke go guoská mearraluossabivdui ja luossabivdui jogain. Dasa lassin go dat lea deaŧalaš sámi ealáhus, de lea luondduluossabivdu maiddái deaŧalaš sámi gillii, kultuvrii ja eallinvuohkái.

Gieskat leat geargan riekteáššiin Deanu-šiehtadusa birra: Deanučázádaga Luossareiveeaiggádat ja Deanučázádaga Luossasearvi stevdnejedje Norgga stáhta dán áššis. Ášši duogážin lei dat go Norgga eiseválddit Deanu-šiehtaduša bokte adde viiddiduvvon vejolašvuođa Suoma beale bartaeaiggádiidda man geažil báikegottiid olbmot govssahalle, mii adnojuvvui šiehtadusa čielga rihkkumin.

Guovddáš gažaldat riekteáššis lei ahte leat go Norgga eiseválddit, go leat dohkkehan viiddidit ja fievrridit viiddiduvvon vuoigatvuođaid ja addit viiddiduvvon vejolašvuođa Suoma beale asttuáiggi bartaeaiggádiidda bivdit, rihkkon ja gáržžidan lágalaš ja historjjálaš vuoigatvuođaid mat gullet báikegottiid olbmuide Deanuleagis Norgga bealde.

Go olbmuin Deanuleagis lea váldoáššis sámi vuolggasadji, de čatnasa ášši vuođđolága §:ii 108 ahte eiseválddiin lea geatnegasvuohta láhčit diliid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežas kultuvrra, servodateallima, ja ILO-konvenšuvnna nr 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešmearrideaddji stáhtain.

Duopmu áššis lea celkojuvvon gieskat, ja mun lean beahtahallan bohtosii nugo báikegotti olbmotge. Mii leat čuvvon ja čuovvut ášši dárkilit ja áigut bargat dan ala ahte vuoigatvuohta bivdit luondduluosa gozihuvvo ja nannejuvvo boahtteáiggis. Ja muittuhit stáhta ahte dat lea geatnegahttojuvvon váikkuhit positiiva doaibmabijuiguin dán bivddu bisuheami dihtii oassin sámi kultuvrras.

Čoahkkinjođiheaddji,

Nubbi eará čilgehus maid áigut meannudit dán dievasčoahkkimis lea bieggafápmu nannámis. Dát ášši lea beroštahttán sámediggeráđi juo guhká, ja orru ahte mii eat vuos leat geargan giččuin. Sáhttá maiddái oaidnit ahte ášši livččii dego vástádus Oljo- ja energiijadepartemeantta (OED) stuorradiggedieđáhussii 28 (2019-2020) Vindkraft på land - Rievdadusaid birra konsešuvdnameannudeamis, mii almmuhuvvui geassemánus dán jagi.

Mii leat ollu gerddiid oaidnán ahte sámi dološ ja ceavzilis boazodoallu ealáhussan ja eará sámi luondduávkkástallan oaffaruššojuvvo eiseválddiid áŋgiruššamii nu gohčoduvvon “ruoná energiijain” ja OED diktá bieggafámu huksejeddjiid álggahit vaikko konsešuvdnaeavttut bohccuid johtolaga suodjaleamis guovllus eai leat gozihuvvon. Okta ovdamearka lea Øyfjellet Nordlánddas, gos boazodoallit heahtejagiin fertejit fárrehit bohccuid industriijaguvlui gos ii huksejeaddji iige OED váldde vuhtii čoavjjehiid. Nubbi eará ovdamearka lea go boazodolliin, Fovsenis Trøndelágas logenar jagiid áššemeannudeami maŋŋá ja go leat sakka bargan buot dásiin Norgga almmolašvuođas, lea dubmejuvvon eret vejolašvuohta bargat boazodoaluin árbevirolaš vuogi mielde.

Dáláš boazodoalu dieđuid vuođul, eat sáhte oaidnit ahte livččii sadji bieggafámu huksemii sámi boazodoalloguovlluin almmá ahte dat gáržudivččii dán ealáhusa ovttaskas guoskevaš guovlluin. Noađđi lea juo menddo stuoris earálágan areála sisabahkkemiid beales ja boraspirepolitihka geažil. Stuorraservodat ferte maiddái oahppat vuoruhit.

Maiddái dán áššis fertet mii muittuhit makkár ovddasvástádus stáhtas lea sámi ealáhusain ja kultuvrras, ja ahte álbmotriekti dollojuvvo boahtteáiggi proseassain gos lea sáhka bieggafámu huksemis boazodoalloorohagain.

Čoahkkinjođiheaddji,

Mii eat sáhte dán dievasčoahkkima ge doallat dievasčoahkkinsálas, mii leat doallan digitála dievasčoahkkima ja dievasčoahkkima Niitohárjjis dáppe Kárášjogas, de dajan mun ahte go doallat dievasčoahkkima Sámedikki girjerádjosis, de mii lahkonišgoahtit fas dievasčoahkkinsála.  

Dattetge muittuhat mii saji ja buot njoammuma eastadeami doaibmabijuid ahte mis ain lea duođalaš pandemiija man mii buohkat fertet vuhtii váldit.

Ane iežas ávviris ja du lagamuččaid, ja muitte ahte beaivvis beaivái lahkonat mii boahku mii doaivumis buvttiha fas dábálaš eallima Sápmái.

Čoahkkinjođiheaddji,

Dákko bokte lean mun bidjan ovdan sámediggeráđi doaibmadieđáhusa, ja giittán fuomášumis.

Loga Sámediggeráđi doaibmadieđáhusa