Buorit olbmot, lihkku beaivái!
Åse Margrethe Pulk
Giitu bovdejumis boahtit deike ávvudit dinguin, mun lean illudan dán beaivái ja lean movttat go dii lehpet deike boahtán. Viimmat sáhttit mii fas čoahkkanit stuorit doaluide maŋŋel pandemiija ja mun illudan erenoamážit go beasan ávvudit mánáiguin ja nuoraiguin. Árabuš odne deiven ollu nuoraid kinos, ja dat lei munnje hui mávssolaš gullat mo sii vásihit sihke dán beaivve ja nuorravuođaeallima.
Odne, guovvamánu 6. beaivve, mii ávvudat iežamet álbmotbeaivvi ja dan dahkat mii oktan álbmogiin njealji riikkas. Lujávrris nuortan, Anára bokte, Porsáŋgui, Áltái ja Deardnái, giitta Mjøsaguovlluide máddiin. Mii ávvudat muitun vuosttaš sámi riikačoahkkaneapmái Tråantes 1917:is ja mii ávvudat min searvevuođa ja gullevašvuođa. Mii ávvudat ja lebbet sámevuođa rámisvuođain.
Ávvodoalut Sámis leat iešguđetláganat, nu mo mii ge ieža leat. Mii leat sápmelaččat, iešguđege láhkai. Dat lea stuorra riggodahkan midjiide, go Sápmi lea nu máŋggabealat. Sápmelaš ássá gilážis, meahcis, gávpogis, mearragáttis. Sápmelaš duddjo, bivdá meara, vánddarda máilmmi, guođoha ealu. Sápmelaš vuodjá Tesla, Ski-doo, duolbmá el-sihkkela ja viehká marathona. Sámi servodat čáhkkeha buotlágan sápmelaččaid.
Mun háliidan lohkan unna oasáža álgodivttas Synnøve Persen:a diktagirjjis “Alit lottit girdilit”, mas mu mielas son nu bures govahallá gullevašvuođa ja ráhkisvuođa:
“biegga savkala
duoddara duohken
lea soames
váccán dološ vuovddis
muoraid gaskka šuvva lávlla
in gula sániid
várit nu lahka
ivnnit nu dovddus
- imaš
galggašii leat amas báiki
geassit ozan
báikki
arvedávgi
guoskkaha eatnama
govččan čalmmiid
geahčan
čáppa imašlaš máilbmái”
Mii lea sámevuohta? Ollugiidda lea dat hui diehttelas, dábálaš. It soaitte jurddašit nu ollu iežat sámevuođas árgabeaivvis, dat lea oassin du čiekŋalepmosis – čuldojuvvon oktii iešgovvii. Muhto earáide soaitá dat leat váddáset fátmmastit iežaset sámi duogáža. Ovddeš dáruiduhttinpolitihka deaddá ain min álbmoga, ja erenoamážit sin geat dál leat fas lahkonaddame sámevuođa. Iežaset sámevuođa fertejit ieža gávdnat, muhto mii sámi servodahkan sáhttit dáhkat geainnu álkibun jus mii liekkusvuođain ja searvevuođain váldit sin bures vuostá. Ollugat rahčet, lea go munnje sadji – lea go Sápmi maiddái munnje? Mu vástádus lea juo – Sápmi lea rabas ja liekkus.
Dát lea min buohkaid oktasaš árbi. Stáda dáruiduhttinpolitihka bisttii badjel 100 jagi ja lea rievidan ollugiid sámi álbmogis gielaid, kultuvrra, árbevieruid ja sogaide gullevašvuođa. Dáruiduhttinpolitihkas ledje duođalaš negatiivva váikkuhusat maiddái kvenaid ja norggasuopmelaččaid ektui. Geassemánu 1. beaivve almmuhuvvo Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta mii máŋggaid jagiid lea guorahallan dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa sápmelaččaid, kvenaid ja norggasuopmelaččaid vuostá. Mii fertet ráhkkanit servodahkan, raporta lokte oidnosii historjjáid maid ollugat ledje háliidan vajáldahttit. Olbmot geat leat rahpasit muitalan soitet dan dahkan vuosttaš geardái, ja eai soaitte lagaš olbmot ge dovdat dan sisdoalu. Mii fertet meannudit ja dikšot min háviid mat eai leat vel savvon. Sámedikki bealis leat mis diehttelasat vuordámušat raportii ja daid evttohuvvon doaibmabijuide man ulbmil lea soabadit – sihke álbmot ja stáda, muhto maiddái siskkáldasat. Mun dieđán Sámis leat vuordámušat, maiddái midjiide mo mii Sámedikkis galgat čuovvulit raporta. Mun hástalan din buktit midjiide oainnuideamet, go Sámediggi lea din ja min buohkaid parlameanta mii lokte sámiid jiena stuorraservodahkii.
Ráhkis olbmot,
Otná ávvobeaivve háliidan mun maid giitit din geat ássabehtet dáppe Porsáŋggus ja geat beaivválaččat ja árjjalaččat bargabehtet doalaheame, nanneme ja ovdánahttime sámi servodaga. Dat leat sihke smávva ja stuorra áŋgirruššamat, mat gevvet giellaguovddážiin, sámeservviin, eaktodáhtolaš searvebargguid bokte, sámeoahpahusas, sámi bearrašeallimis. Sápmi dárbbaša nana ja ealli sámi guovddážiid ja báikegottiid gos giella, árbevierut, máhttu beassá lieđđut. Boahtit dakkár báikkiide lea munnje alo stuorra illu, doppe beassá vuoiŋŋastit iežas olbmuiguin. Sámediggeráđi bealis leat mii cealkán Beaiveálgu-julggaštusas ahte mii dáhttot láhččit dili máhccamii giliide. Mii dárbbašat ahte min nuorat máhccet ruoktot. Mii háliidat movttiidahttit ođđahutkamiid ja ođasmahtti ealáhusovdáneami Sámis.
Dán jagi lea min álbmotbeaivi 30 jagi. Ávvudeapmi min oktasaš ávvobeaivvis lea jagiid miel sajáiduvvon, beroštupmi lassánan ja dán áiggážis šaddan diehttelas ja lunddolaš oassin min árgabeaivvis. Sámi mánát ja nuorat olbmot leat bajásšaddan otná beivviin, ja sii leat leamaš mielde hábmeme min ávvudeami, ja duddjon árbevieruid mat dál leat eanet ja eanet guovddážis.
Munnje lea stuorra illu jurddašit ahte sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo ja čalmmustahttojuvvo miehtá Norgga, ja ahte stuorraservodagas eambbosat atnet árvvus min ávvudeami, ja nu fátmmastit sámevuođa. Dat lea movttiidahtii jurddašit ahte šaddi buolvvat miehtá riika oahpásmuvvet sámevuhtii ja sámi áššiide mánnávuođa rájes. Dat addá munnje doaivaga ahte sii ožžot buoret áddejumi ja beroštumi sámi áššiide boahtteáiggis. Mun illudan go oainnán sámeleavgga libardeame almmolaš vistiid olggobealde ja go min ávvudeapmi leavvá viidát. Dat leat mielde nanneme min álbmogiin, lokteme sámi kultuvrra, min gielaid, min leahkima. Nu muittuhuvvo majoritehtaservodat ahte mii leat dás ja ahte mis maid lea riekti min iežamet vieruide, gielaide ja kultuvrii.
Ollugat min álbmogis leat šaddan hárjánit veahážiid miel ávvudit otná beaivve ja ii dat leat imaš. 30 jagi áigi ledje garra vuostebiekkat ávvudeapmai ja ain otná beaivve buollá sáhka lea go sámiin “nasjonaldag” vai ii. Juo, mis lea.
Nu lea min dilli 2023:as, sápmelaččat fertejit ain gierddahallat cielus sániid ja geahčastagaid, ovdagáttuid ja boasttudieđuid. Sámi mánáid ja nuoraid riekti sámegieloahpahussii ferte ain rahčat ollašuhttit. Sámi beroštumit adnojuvvojit noađđin go stuorraservodat ja ruhtagievrras aktevrrat dáhttot cegget bieggafápmorusttegiid, roggat ruvkkiid, hukset barttaid ja hoteallaid. Mu doaivva lea ahte boahtteáiggis sámemánát ja nuorat álkit sáhttet válljet oahpu ja geavahit iežaset giela oadjebasvuođain ahte maiddái sámegiella lea ealli bargogiella máilmmis. Mu sávaldat lea ahte sámevuohta adnojuvvo riggodahkan ja ahte sámi ealáhusat maid ádnojuvvojit servodatgánnáhahttin, ceavzilin ja árvohuksejeaddjin.
Mii eat leat vel olahan dásseárvvu, muhto máilbmi sáhttá álo rievdat buoret guvlui. Mii geat eallit otná áiggis galgat atnit arvvus min olbmuid min ovdal geat máŋggaid jagiid leat ráhčan ja olahan daid vuoigatvuođaid mat mis leat. Mii duolbmat sin bálgáid, ja šaddi buolvvat ges galget dihkkádit daid boahttevaš geainnuid buorrin Sápmái.
Dáid sániiguin giittán fuomášumis ja sávan buohkaide ilolaš ávvudeami Sámi álbmotbeaivve.
Lihkku beivviin!
Åse Margrethe Pulk