Geahčá sártni NRK neahtta-TV:s
Ráhkis álbmot,
Mii deaivvadit ođđa jagiin ovttas ja doaivagiin. Dálvvi oainnán dego idjan, ja ođđa jagi iđitguovssun. Idja addá saji čiekŋalis ja rehálaš jurdagiidda, ja daid gažaldagaide maid mii dávjá duvdilit eret go beaivvit leat nu hohpolaččat. Dálvvi jaskkodages eai buohkat min servodagas gullo eai ge oidno. Go idja dál guovssada iđedin, ođđa jahkin, de sávašin ahte oidnot. Don galggat gullot. Dus galgá leat sadji min servodagas.
Eai leat dušše olgguldas dilálašvuođat mat hábmejit eallima. Dan maid mii válljet, lea mielde hábmemin buot mii boahtá maŋŋil. Mearrádusain lea fápmu rievdadit eallimat.
Sametingspresident Silje Karine Muotka Háliidan muitalit Elliot Finnestrand ja su ustiba Nilasa birra. Ovddeš mohtorcrossár Elliot lápmašuvai lihkohisvuođas crossašiljus. Doaktárat lohke ahte son ii goassige šat boađe vázzit, muhto Elliot ii vuollánan. Dákkár dilálašvuođas son dárbbašii buori ustiba. Nilas lei buorre ustit Elliotii ja movttiidahtii su vázzinoahpahallamis ja fuomášuhtii Elliotii ođđa vejolašvuođaid. Nu son gávnnai ođđa valáštallansuorggi. Dál son lea Sámi ja Norgga máilmmimeašttir páraborjjasteamis. Dat leat midjiide dehálaš muittuhus. Eat sáhte vuollánit vaikko lea lossat. Nilas movttiidahtii su. Elliot movttiidahttá mu. Soai leaba ovdagovat. Elliota muitalus ii ovddas álkes čovdosiid. Dat čájeha baicce fámu mii mearrádusas, dáhttus ja verddevuođas lea. Mii váikkuhit maŋit áigái maiddái min verddiid bokte. Min searvevuohta maid movttiidahttá, ja váikkuha earáid eallimii ja dáhttui.
Sámediggi ii leat dušše parlameanta sániid ja mearrádusaid várás. Sámedikkis lea fápmu, ja min mearrádusat hábmejit eallimiid, giela ja luonddu. Danin mii deaivvadit iđitguksuin, ođđa jagiin, dáhtuin ja rabas mielain. Min jietna dávista máilmmis.
Sávan gillámuš Ukrainas loahpahuvvo, ja álbmotgoddin Gazas heaittihuvvo. Máilmmi jođiheaddjit eai sáhte šat čárvvu čalmmiin jođihit dárbbašmeahttumis sođiid ja álbmotgoddimiid. Stuorrapolitihka lea álohii mielddisbuktán ođđa gáibádusaid midjiide.
Mii galgat čuovvulit Duohtavuođa ja soabadankommišuvnna raportta. Danne leat lágidan álbmotčoahkkimiid gos olbmot leat muitalan mii sidjiide lea buot deháleamos dán barggu oktavuođas. Ollugat juogadedje lossa muitalusaid giela, kultuvrra ja gullevašvuođa massima birra. Lea dehálaš áddet ja heivehit čuovvuleapmi olbmuid dárbbuide, doppe gos sii orrot. Soabadeamis ii leat sáhka dušše historjjá áddemis. Mii fertet maid sihkkarastit ahte boasttuvuođat eai geardduhuvvo. Mii vuordit ahte Norgga eiseválddit, ráđđehus ja Stuorradiggi, searválagaid minguin čuollat duohtavuođa- ja soabadeami ovddas. Stuorradikki mearrádusat leat dahkon, ja mii vuordit čuovvuleami ráđđehusas. Lihkká eat sáhte dušše vuordit earáid. Juohkehaš ferte jávkadit dáruiduhttima ja searválagaid njulget ovddeš boasttuvuođaid.
Boahtteáigi galgat hukset gutnálašvuođas, dásseárvvus ja vuoiggalašvuođas. Dáruiduhttin lea rivven min vieljaid ja oappáid identitehta. Guhká leat čuollan iežamet sámevuođa ovddas. Sápmelaš lea oahpaheaddji Oslos, son lea studeanta Romssas, son lea gründer Ájluovttas. Son bargá gávppážis Plassjes, son duddjoda Kárášjogas ja meahcásta Guovdageainnus. Son litna gieđain fuolaha du dearvvašvuođa, son guoimmuha lávddis, guođuha ealus, bahča mielkki ja bivdá meara. Sápmelaš sámásta ja dárusta. Son gulahallá seava- ja eará gielain.
Sápmelaš lea sávri ja iešheanalaš, muhto mii maid dárbbašit verddiid. Danin mun háliidan otne bovdet olles Norgga álbmoga veahkkin eastadit dáruiduhttima, ja seailluhit kultuvramet ja gielaimet.
Máŋggas bidjet jo olu searaid dása. Sii dáistalit dáruiduhttima vuostá fal buoridit min searvevuođa ja oktasaš boahtteáiggi mas sámi gielas, kultuvrras ja eallinvuogis lea lunddolaš oassi almmolašvuođas. Ovdamearkan buori verddevuođas lei go KK-magasiinna redaktevra Ingeborg Heldal ja su mielbargit bidje gávttehasa sin ovdasiidui ja almmuhedje artihkkala sámegillii. Heldal mielas lei heahpat go ii lean ovdal dahkkon ovdalis KK-magasiinna 145 jagi historjjás. Mu mielas ii leat heahpat. Dat lea árbejuvvon oassi dáruiduhttimis. Mii leat buohkat hábmejuvvon dáruiduhttinbálgás man olles servodat lea guhká duolbman. Son rievdadii jurddašanmálle, ja nu beasaimet lohkat áššiid sápmelaččaid birra mat eai fallet min, muhto baicce loktejit min oidnosii.
Mun sávan buohkaid bures boahtin mielde njulget boasttuvuođaid smávit ja stuorit daguid bokte. Juohke áidna buori dagus lea stuorra árvu midjiide. Mii leat dál lávkemin ođđa jahkái dainna givrodagain man mii leat dárbbašan ovdal ja dárbbašit ain. Liekkusvuođain ja fuolain nuppi nubbái. Mii ceavzit jus fal beare searválagaid dan ovddas bargat.
Lea mánočalbmi dál. Dat ovddasta ođđa áiggi ja ođđa vejolašvuođaid. Mánočalmmis mii ávdnasiid viežžat. Luonddu riggodagat eai leat goassige nu riggá, nu buori, go mánočalmmis. Ávnnas maid mun dán mánočalmmi vieččan, lea min searvevuohta. Dán searvevuođain duddjot boahtteáiggi. Duddjošeimmet servodaga, mas don oidnot ja gullot. Servodaga mas demokratiija sihkkarastá dán. Go idja dál govssada iđedin de doaivvun mii duostat duolbmat ođđa bálgáid.
Doaivvun mii válljet váimmuin ja viisodagain ja loktet guđet guoibmámet givrodagain.
Buorre ođđa jahki!