Sámediggepresideantta sáhkavuorru sámediggeráđi doaibmadieđáhussii, 2020 borgemánu

Sámediggepresideantta sáhkavuorru sámediggeráđi doaibmadieđáhussii, 2020 borgemánu

Sámediggepresideantta Aili Keskitalo sáhkavuorru sámediggeráđi doaibmadieđáhusa oktavuođas dievasčoahkkimis borgemánu 26. b. 2020

Deaddil ja stuora govva ihtá 

Čoahkkinjođiheaddji,

Mii eat deaivvadan fysálaččat ovddit dievasčoahkkimis. Mii čohkkáimet min iežamet šearpma luhtte, ja ovttas mii čađaheimmet digitála dievasčoahkkima mii manai hirpmástuhtti bures. Dán liigedievasčoahkkimis deaivvadat mii fas, dattetge eahpedábálaš lokálain eat nu guhkkin eret dievasčoahkkinsálas.

Lea hui hávski din buohkaid fas oaidnit.

Seammás lea lossat dohkkehit ahte Covid-19 virus ain váikkuha garrasit servodahkii ja olbmuid dearvvašvuhtii dáppe Sámis ja muđui máilmmis. Muhtun hui čáppa luođis maid mun dieđán ja muhtumat dis máhttet leat dákkár dajahusat: Maŋŋil goavvi giđa boahtá buorre geassi. Ii geassi ge šaddan nu movt mii leimmet sávvan. Mii fertet dárkilit čuovvut dearvvašvuođaeiseválddiid rávvagiid, dan botta go gierdevaččat vuordit dan buori geasi.

Borgemánu 9. b. čalmmusteimmet mii máilmmi álgoálbmotbeaivvi. Dán beaivvi dán jagi fáddán lei covid-19 ja álgoálbmogiid vuostálastinfápmu. Mii leat ain guovdu koronadávdda leavvama, ja dan oktavuođas lea UNESCO juohkán dieđuid ahte lea deaŧalaš, deaŧaleappo go goassige ovdal, guldalit álgoálbmogiid, ja gozihit álgoálbmogiid giela, kultuvrra ja árbevirolaš máhtu. Álgoálbmogiid guovddášguovllut leat ruovttuguovlun máilmmi biologalaš girjáivuođa stuorra eanetlohkui ja sáhttet ollu muitalit mainna lágiin sáhttá dássedeattus doallat oktavuođa lundui ja movt unnidit dávdariskka boahtteáiggis.

Vaikko doaisttážii minguin manná bures, de leat mis ollugat balus álgoálbmogiid dihtii miehtá máilmmi dán dávdda oktavuođas, erenoamážit min vieljat ja oappát Lulli- Ameriikkas leat ferten máksit divrras ja issoras hatti dán dávddas, go ollugat leat jápmán. Lossat lea dán jurddašit.

Das čakčageasset leimmet rievtti mielde galgan deaivvadit buot Sámedikkiid áirasiin ja ruoššabeale sámi ovddasteddjiiguin Anáris Sámi parlamentarihkkárkonferánsii. Ii leat buorre diehtit goas dat konferánsa lágiduvvo, dál go Suopma lea fas čavgen rádjerasttildeami. Koronadilli lea čájehan man ollu riikarájit ain váikkuhit sámi ovttasbargui ja gulahallamii, muhto jus buohtastahttit eará álgoálbmogiin, de lea mis buoret digitála infrastruktuvrra, ja bastit muhtun muddui doalahit oktavuođa ovttasbargoguimmiiguin, fulkkiiguin ja oahppásiiguin nuppe beale ráji.

Čoahkkinjođiheaddji,

Árat dán geasi deaivvadeimmet mii máŋggas dinguin Leavvajogas go searvvaimet álbmotakšuvdnii Davvi bieggafámu vuostá, mii lea lea plánejuvvon Davvisiidda ja Deanu rádjaguovlluid gaskii. Grenselandet AS fitnodat ovttas Suoma energiijagigánttain ST1 galget jođihit gaskal 100 ja 267 bieggaturbiinna huksema, ja 130 km luotta. Dát huksen guoská erenoamážit orohahkii 13, ja váikkuiha maiddái eará orohagaide, báikegottiid olbmuid meahcásteapmái ja lundui. Lea duođaštuvvon ahte Rásttigáisa lea bássi várri doloža rájes, ja leat ollu kulturmuittut guovllus.

Geassemánu 19. b. dán jagi ovddiduvvojedje ráđđehusa ođđa njuolggadusat bieggafápmoindustriija várás. Diehtu bođii, danne go ráđđehus diibmá fertii hilgut evttohusa nationála bieggafápmorámmaplána ektui nannámis. Áŋgiruššan lei stuoris, bohte ollu gulaskuddanvástádusat, ja ollugat gáibidedje ollásit bissehit viiddis bieggaindustriija huksema.

Dan ođđa dieđáhusas lohpidii ráđđehus čavget konsešuvdnameannudemiid, ja ráddjet eanet bieggafápmohuksema, muhto eai lohpidan dan maid mii leimmet gáibidan, namalassii heaitit ásaheamis bieggaindustrija boazodoalloguovlluide.

Dat go eiseválddit dattetge ain láhčet diliid bieggaindustriijii, go bieggaindustriija galgá ásahuvvot boazoguohtonareálaide muitala midjiide ahte ráđđehusa dieđáhus ii leat doarvái, ja ahte mii fertet joatkit bargamis bieggafámu huksema vuostá nu guhká go dat čuohcá boazodollui ja heađušta dan. Mii ovddidit ášši dan birra boahtte dievasčoahkkimii

Čoahkkinjođiheaddji,
Dán áigodagas leat mii lávken stuorra lávkki sámi dearvvašvuođadutkamis. Nammaduvvon áššedovdi ja etihkalaš sámi dearvvašvuođadutkama komiteas lei gieskat dat vuosttaš čoahkkin.

Komitea lea ásahuvvon mearrádusa vuođul maid dievasčoahkkin dagai diibmá, ja das lea mandáhtan addit sámi, oktasaš miehtama sámi dearvvašvuođadutkamii Norggas, sámi dearvvašvuođadutkama Sámedikki etihkalaš njuolggadusaid mielde. Komitea lea sámediggeráđđi nammadan, ja das leat lahtut sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde Sámis. Komiteas lea viiddis gelbbolašvuohta ja hárjáneapmi; dasa gullet earret eará dearvvašvuođa- ja fuolahusdutkan, lágat, sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta ja geavaheaddji vásihusat. 

Duogáš komitea mandáhtii lea ahte sámiin lea oktasaš iešmearridanriekti ON-konvenšuvnnaid mielde, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, ja ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra, ja dasto ON álgoálbmotjulggaštusa mielde. Ii mihkkege min birra min haga.

Oktasaš miehtan lea hui deaŧalaš álgoálbmotoktavuođas, komitea ásaheapmi lea maiddái deaŧalaš lávki ovddos guvlui sámi mielmearrideamis, ja mii leat rámis go leat lihkostuvvan dainna.

Čoahkkinjođiheaddji,

Seamma vuogi mielde go sámi dearvvašvuođadutkan galgá vuođđuduvvot oktasaš sámi miehtamii, vuođđuduvvá maiddái Sámedikki museapolitihkka dan prinsihppii ahte min álbmogis lea vuoigatvuohta oamastit ja hálddašit iežas kulturárbbi oassin álgoálbmotrievttis.

Bååstede-prošeavtta bokte lea oamastanriekti sámi kulturhistorjjálaš dávviriidda sirdojuvvon Norgga álbmotmuseas ja Kulturhistorjjálaš museas sámi museaide. Bååstede lea dieinna lágiin álgu prosessii man vuođul mii áiggi mielde sáhttit hálddašit ja gaskkustit min iežamet kulturhistorjjá min iežamet eavttuid mielde.

Dasto leat eanaš erenoamáš seremonalaš dávvirat, nugo meavrresgárrit, olgoriikkas museain, ja mii leat bargamin oažžut geahčastaga guđe dávvirat gávdnojit ja gos.

Sámi museain lea gelbbolašvuohta kulturmuittuid hálddašeamis, ja berrejit oažžut stuorát rolla sámi kulturmuittuin ja viste- ja fanassuodjaleamis. Sámi servodagain leat alla vuordámušat sámi museaide, ja okta hehttehusain sin barggus lea sámi ávnnaslaš ja ávnnaskeahtes kulturárbbi gaskkusteapmi. Danne lea áibbas deaŧalaš ahte sii ožžot resurssaid doarvái Bååstede-dávviriid gaskkusteapmái, mii maiddái lea oassi árbediehtobarggus. 

Čoahkkinjođiheaddji,

Golggotmánus, 43 vahkus lágidit mii ovttas eará sámedikkiin fas Giellavahku. Ii dat vuordimis šatta juste nu go diibmá, go koronadilli váikkuha dasa maid. Eastadan dihte beare olu mátkkošteami, de sávvat mii ahte sámediggeáirasat servet lágidemiide dan guovllus gos sii orrot, ja sávan ahte dis lea dáhttu dieinna lágiin ovddastit Sámedikki din ruovttuguovlluin.

Mis lea duogábealde veaháš erenoamáš koronageassi ja eatnašat mis leat válljen veaháš jođášit, ja muhtumat soitet leat buorebut oahpásmuvvan sin iežaset regiovdnii ja lagaš guovlluide. Mis lea ovddabealde hohppos čakča ja leat ollu áššit maid galgat geahčadit ja čađahit, muhto mii eat galgga vajálduhttit dan issoras dávdda mii njoammu min luhtte, ja ahte mii muitit doallat gaskka, bassat gieđaid ja muđui čuovvut buot korona-gáržžidusaid mat gustojit áiggis áigái. Ane fuola earáin, váldde ovddasvástádusa ja ane iežat ávviris ja du olbmuid.

Čoahkkinjođiheaddji,

Dákko bokte lean mun ovddidan sámediggeráđi dieđáhusa doaimmas birra, ja giittán fuomášumis.

Loga sámediggeráđi doaibmadieđáhusa