Silje Karine Muotka Liv Inger Somby, Sámediggi

Čoahkkinjođiheaddji, sámediggeáirasat

Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporta biddjui ovdan geassemánu 1. beaivvi dán jagi. Mu doaivva lea ahte raporta šaddá gáldun ja duođaštussan dáruiduhttima birra ja ahte dat šaddá dakkár čujuhančuokkisin maid mii buohkat dárbbašit vai mis lea govda áddejupmi dán oasis min oktasaš historjjás.

Mu jurdagat leat dan máŋgasa luhtte geat leat čájehan kommišuvdnii ja midjiide buohkaide dan luohttámuša ahte leat duohtavuođavihtanin das maid sii leat vásihan ja vásihit. Lean hui giitevaš dan ovddas, ja jáhkán duođai ahte juste dát lea dat buot deháleamos masa kommišuvdna lea váikkuhan, namalassii ahte buot dát historjját ja persovnnalaš jienat leat čohkkejuvvon kommišuvnna doaibmanáiggis.

Háliidan giitit kommišuvnna, buot áššedovdiid ja olles čállingotti. Dat bargu maid dii lehpet bargan go lehpet gieđahallan sihke bákčasiid, vahágiid ja historjjáid dán sevdnjes áiggi birra, lea árvideames leamaš hui gáibideaddji bargu.

Leat olu garra historjját ja olu maid galgá vuodjudit. Vaikko olu lea leamaš midjiide oahpis, de lea garas go dat ovdanbuktojuvvo ná. Historjját gáibidit ahte mii guldalit.

Okta dain historjjáin mii lea čuohcan munnje lea historjá mii lea muitaluvvon Ruŋggus. Lohkat dan birra movt Ruŋggu sámi mánáiguin leat meannudan go álge skuvlii bávččagahttá mu váimmu. Almmá iskkademiid ja sivvaoktavuođaid haga de árvvoštalle ahte mánát leat bázahallan ja ahte sin ferte sáddet erenoamášskuvlii. Dát lea meannudeapmi ja vuogádat mii lea dahkan háviid mat eai savvo dán báikegoddái. Mii diehtit ahte Ruŋggu sámi mánáin ii lean mihkke sivaid – ja dál dihtet vel eambbosat dán, dan dihte go dákkár historjját dál leat loktejuvvon ovdan.

Norga lea álo leamaš máŋggakultuvrralaš servodat. Dážat ja sápmelaččat leat guhká leamaš riikkas, ja kvenat ja norggasuopmelaččat leat ges máŋga čuođi jagi leamaš Norggas. Sin historjját leat maid oassin dán raporttas ja dat máhttu mii dákko bokte lea addon midjiide lea dehálaš. Mii juogadit dáruiduhttinpolitihka árbbi. Mii sávvat ahte máhttu dán birra váikkuha soabadeapmái ja ahte vearrivuohta buhtaduvvo.  

Kommišuvdnaraporta ii leat munnje dušše ovdanbuktin oaffarhistorjjáin ja bargu mii bidjá min álbmogin agálaš oaffarrollii, nu go muhtimat leat čuoččuhan dán áiggis maŋŋel go raporta ovdanbuktojuvvui. Munnje čuohcá baicca hui garrasit dat jurdda ahte dát leat historjját birgema birra, sihke kultuvrralaččat, gielalaččat ja maiddái olmmošlaččat. Go mii leat dás, buot iežamet fámuiguin ja daiguin jienaiguin mat mis leat. Dat ii leat diehttelas ášši.

Ain eambbosat váldit lávkkiid dan guvlui ahte ealáskahttit iežaset sámi duogáža, ja dát sisttisdoallá sihke girjáivuođa, iešguđet eavttuid ja sávaldagaid. Dát lea min fámu ja dáhtu duođaštus. Mun dieđán ahte máŋggas geat sáhttet eai leat vel váldán dáid lávkkiid – ja ádden ahte lea juoga masa olu diŋggat váikkuhit.

Bivdit iežas čállojuvvot Sámedikki válgajienastuslohkui lea dilálašvuohta mii lea regulerejuvvon sámelágas. Eavttuin čálihit iežas váljajienastuslohkui lea sihke subjektiivvalaš ja objektiivvalaš bealli. Maŋemus áiggiid leat leamaš olu digaštallamat dáid eavttuid dihte ja dan birra movt válgajienastuslohku hálddašuvvo.

Sámedikki dievasčoahkkin lea mearridan ahte lea dievasčoahkkinjođihangoddi mii galgá hálddašit válgajienastuslogu. Dát lea bargu maid dievasčoahkkinjođihangoddi dahká. Sámediggeráđđi ii hálddaš válgajienastuslogu, muhto sámediggeráđis lea ovddasvástádus sihkkarastit ahte mii árvalit bušeahta mii dahká dán hálddašeami vejolažžan. Hálddahuslaš resurssat leat ruhtaduvvon stuorát bušeahttapoasttas Sámedikki bušeahtas. Direktevrras leat fápmudusat organiseret hálddahuslaš doaimma daid dárbbuid ektui mat organisašuvnnas leat – muhto mii fertet dán lanjas maid mieđihit ahte dat dáhpáhuvvá maiddái daid ekonomalaš ráddjejumiid mielde mat bušeahtas leat.

Maŋŋel ođđajagi lea leamaš hirbmat stuora lassáneapmi olbmuin geat leat bivdán iežaset čálihit Sámedikki válgajienastuslohkui. Dát lea hui illudahtti mu mielas, ja mu sávaldat lea ahte buohkat geat lága mielde devdet eavttuid sisačálihit iežaset. Juohke válggas, maiddái sámediggeválggas, leat jienasteaddjit geat mearridit geasa háliidit addit iežaset luohttámuša válgga jienastanlanjain. Dát lea demokráhtalaš válgga eaktu. Dat orru diehttelas ášši, muhto áiggun dahkat čielggasin ahte mii boahtit ovddasvástideaddji politihkkárin dohkkehit válgabohtosiid vaikko makkár bohtosat šaddet. Munnje lea álo leamaš čielggas, dan rájes juo go serven politihkalaš bargui vuosttaš geardde, ahte sáhtát sihke válljejuvvot dahje ii válljejuvvot. Lea munnje ain dehálaš ahte jienasteddjiid dáhttu galgá doahttaluvvot ja ahte das galget váikkuhusat válggaid čađa.

Mun háliidan dás deattuhit ahte ii leat dán áigodagas árvaluvvon rievdadit Sámedikki válgajienastuslogu - dálá eavttuid vuođul. Dan guorahallama man Sámedikki eanetlohku lea diŋgon, dat dulkojuvvo ná - ahte leat ohcamin jienastuslogu verrošeddjiid. Dát lea anonyma ja eaktodáhtolaš guorahallan válgajienastuslogu birra ja danne háliidan dás deattuhit, ahte dát eai leat duođat.

Baicce sáhttá eanet dieđuid oažžut sin birra geat leat jienastuslogus ja sin dihtomielalašvuođas mat leat sámelága eavttut. Viidáset leat mus persovnnalaš vuordámušat ahte buohkat geat servet dán vejolaš iskkadeapmái, sii vástidit sihke dan subjektiivva ja objektiivva vuođul. 

Mun maid vuorddán ahte dát iskkadeapmi lea vuođđun dasa ahte mii eat leat dan dilis ahte válgajienastuslogus eat čuovo lágalaš kriteraijaid. Rievttes bargovuohkin lea duođaštit ahte válgajienastuslogus leat rievttes dieđut, ii ge nuppe láhkai. Seammás de háliida eanetlohku eambbo dieđuid sin birra geat leat válljen dieđihit iežaset eret jienastuslogus. Mii lea sivvan dása? Dát dieđut váilot mis ja mu mielas lea dárbu dán diehtit.

Mun sávašin ahte opposišuvnnas maid servet daidda doaimmaide, - mat leat dárbbašlaččat sihkkarastit dan buoremus dárkkisteami ja váikkuhanvejolašvuođaid - dan hálddašeamis man dievasčoahkkinjođiheaddji doaimmaha beaivválaččat. Soaitá leat sihke vejolašvuohtan ja dárbun ovddidit vuđolaš vuhtiiváldima dán dehálaš barggus? Ferten dás beare mieđihit ahte dat stuorámus opposišuvnnaidbellodat ii dáhto dán. Dát lea šállošahtti. 

Dasto de movt čuovvula duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta. Kommišuvdna lea árvalan máŋggaid doaibmabijuid. Sámedikki dievasčoahkkin galgá meannudit raportta ja sámediggeráđđi háliida dán barggu láhčit buoremus lági mielde. Vástádusat ahte lea go dá dát duohtavuohta, leat go árvaluvvon doaibmabijut sihke buorit ja riekta, ja sáhttit go mii čuovvulit seanadeami dahje soabaheami? Dát leat vuođđun meannudeamis maid mii ovttasráđiid dahkat Stuorradikkiin.

Soabadeapmi lea viiddis doaba, muhto ferten maiddái geavahit áiggi namuhit ahte ándagassii bivdin lea juoga man birra dávjá ságastallo. Ándagassii bivdimat leat dehálaččat, ja das lea stuorra mearkkašupmi - ja maŋit áigái lea sihke ávkin ja dehálaš duođaštussan. In áiggo nu ollu áiggi geavahit dál dása. Áiggun baicce geavahit áiggi ándagassiiaddojupmái.  Jearrat alddámet ahte leat go gergosat ándagassiiaddojupmái. Dát han lea dan stuorra gažaldaga vuođđu ándagassii bivdimis. Dál go raporta lea almmuhuvvon ja buot dat olbmuidmuitalusat maid leat gullan maŋimuš beivviid, dat leat duođalaš duođaštussan movt min álbmot lea massán giela, min kultuvrra, min vuoigatvuođaid, min gávttiid ja min luđiid.

Leat ovdamearkkat mo mánnávuohta vejolašvuođaiguin lea rieviduvvon ja mat leat bilidan olbmuid sieluid. Leatgo mii dán parlameanttas gergosat addit ándagassii, min álbmotválljen orgánas? Addit ándagassii sin ovddas dahje sin dihte geat leat duohtavuođavihtanat, addit ándagassii min álbmoga dihte ja ahte dás livččii dat duohtadáhttu?

Čoahkkinjođiheaddji, mun jearan alddán maid dán seamma gažaldaga, ja ferten mieđihit man váttis dát lea. 

Soabaheapmi dahje seanadeapmi - mii dávjá dán čoahkkinlanjas háliidat deattuhit daid iešguđetge oainnuid, alternatiiva oainnuid. Dát lea maiddái duohtavuohta. Siskkáldas soabaheapmi lea oassin dán barggus. Munnje lea siskkáldas soabaheapmi maiddái máŋgga dási suokkardallamat. Dál leat stuorra erohusat ja máŋggalágan dilit iešguđetge guovlluin Sámis. Ja čoahkkinjođiheaddji, mun dieđán ahte dat boasttuvuođat dahje bonjuvuođat mat leat dál – dat sáhttet maid leavvat. Dá lea juoga maid mii fertet adnit muittus.

Vuollegašvuođain háliidan bidjat buori vuođu áššemeannudeapmái, dán aiddo almmuhuvvon raporttas. Mun háliidan din bovdet suokkardallamiidda, ahte mo sáhttit ja berret mii dán bargat.

Dán bargui gullá maid suokkardallat Sámedikki vuoruhemiid. Dat duođalaš árgabeaivve dilli mii duođašta daid sápmelaččaid fálaldagaid geat ásset guovlluin gos leat unnitlogus, dahje dušše moattis. Sis eai leat dat seamma vejolašvuođat sámi ásahusaid bálvalusaide, eaige sis leat dat fálaldagat mat eará guovlluin leat lunddolaččat. Sii dávjá vásihit duppalit heajos vuoruhemiid, sihke stuorraservodagas ja sámi servodagas. Maiddái sámegielat leat iešguđetge diliin ja dát maid vuhtto bures buot servodatdásiin. Danne lea dehálaš ahte mii maiddái dán suokkardat.

Dán dievasčoahkkinlanjas, de mii han diehtit bures, ahte mis váilot ekonomalaš resurssat ja váldi máŋgga hástalusa suorggis. Danne fertet mii nagodit bidjat ain deattu dása ja seammás nannet servodahkii dan áddejumi - ahte Sámediggi lea okta dain deháleamos ásahusain mii duste dáruiduhttima váikkuhusa hástalusaid.

Čoahkkinjođiheaddji, ollu lea dáhpáhuvvan dan maŋimuš dieđáhusa áigodagas. Guovtte geardde leat vásihan mo sámenuorat ja nuorra luonddugáhttejeaddjit – ja stuorra álbmotjoavkkut leat čuollan ahte olmmošvuoigatvuođaid čuvvot.  Sii leat olmmošvuoigatvuođaid bealušteaddjit, garra dáhttu- ja leat sis lea duogážis ovttajienalaš Alimusrievtti duopmu. Sii leat boahtteáigi, sis lea vuoigatvuohta, ja dan háliidan dás dál dajat - ahte dát leat oasit ovdánahttit demokratiija. Lean rámis go leat nu gievrrat.

Lea go politiseren bivdit ahte ovttajienalaš Alimusrievtti duopmu čuovvuluvvo? Ii, oaivvildan mun. Dat lea oassin dálá áiggi gažadeamis, ahte gávdno go šat luohttámuš.

Čoahkkinjođiheaddji, ledjen ON álgoálbmogiid bistevašforuma čoahkkimis New Yorkkas. Lean duhtavaš go máilmmi álgoálbmogat leat bivdán Norgga čuovvulit Fovsen Njaarke duomu. Mun maid galledin álgoálbmogiid Brasilas, gos dat vuosttaš álgoálbmotforuma ovddasteaddjit čoahkkinaste kongreassas.  Lean bovden Brasila vuosttaš álgoálbmot ministera Sámediggái ja sávan ahte son boahtá deike čakčat dán jagi. Maŋŋil min galledeami Brasilas, de lea sin dilli doppe vearáskan - ahte fámut geahččalit fámuhuhttit dan ođđa álgoálbmotdepartemeantta.

Čoahkkinjođiheaddji, mun maid háliidan dieđihit Sámedikki dievasčoahkkimii, ahte lean mearridan nammadit Juhána Piera Biret Márjjá, Berit Marie P. E. Eira Johttisápmelaččaid listu áirasa sámediggeráđđái ja su ovddasvástideaddji suorggit lea dát:

• Árbevirolaš máhttu
• Duodji
• Vuorasolbmuid politihkka
• Dásseárvu
• Boazodoallu ja eanandoallu
• Boraspiret
• Finnmárkoopmodat
• Girku ja eallinoaidnu

Leat maiddái rievdadan ráđđelahtuid ovddasvástideaddji surggiid ja dát leat almmuhuvvon Sámedikki neahttasiiddus. Čoahkkinjođiheaddji, mii maid leat dál ráhkadan sierra čálalaš diehtojuohkima buot áirasiidda, nu ahte formálalaččat de lehpet dii ožžon dieđuid ráđi rievdamis.

Sivvan go Biret Márjá Eira lea nammaduvvon ráđđái, lea dannego mis lea buozalmasvuohta, eat ge dieđe man guhká. Dat nammadeapmi lea dassái go bohtet eanet dieđut, ja lea gaskaboddosaččat.

Čoahkkinjođiheaddji, illudan dievasčoahkkima šiehtadallamiidda ja giittán iežan bealis.

Loga sámediggeráđi doaibmadieđáhusa