Čoahkkinjođiheaddji, 
ráhkis áirasat, 

Mun jáhkán ahte máŋggas sámi servodagas juste dál ohcalit vuđđolašvuođa mis: ahte mii bargat áššiiguin mat mearkkašit juoidá sin árgabeaivái, ja ahte mii dahkat dan oadjebasvuođain ja vuimmiin.

Seammás sávvet eambogat čielga ja doaimmalaš parlameantta mii lea čielgasit ovddosguvlui johtimin. 

Ráđi dieđáhusas váldit ovdan áigodaga 13. Guovvamánus gitta 20. Miessemánnui. Áigodagas leat čuožžilan olu áššit mat gusket Sámediggái. 

Silje Karine Muotka ja Sandra Márjá West

Mu mihttomearri lea láhčit dili dárbbašlaš mearrádusaide mat áiggi mielde sáhttet nannet Sámedikki ja dahkat dan stargaseabbon. 

Dán ráđi dieđáhussii leat rievdadusat ovddit dieđáhusaid ektui. Dál mii ovdanbuktit buot prošeavttaid maid Sámediggi čađaha. Lea ádjánan dákkár oppalašlistu, muhto dát lea juoga maid dievasčoahkin lea dahton. 

Mii maid ovdanbuktit dieđuid vejolaš riskain. Dát boahtá oahppučuoggáin maid mii leat oahpan eará áššiin maid leat čađahan. Dievasčoahkin fitne buoret stivrenvuođu, ja mii leat jearahan buot joavkojođoheaddjiguin máhcahemiid ráđi dieđáhussii. Min ulbmil lea ahte dievasčoahkimis lea nana stivrenvejolašvuohta, maiddái go parlamentarálaš kontrolla čađaha. 

Sámediggi lea álggahan barggu nannet stivrejumi siskkáldasat. Mii áigut njuolggadusaid ja bargovugiid iskat nannen dihtii Sámedikki. Mu ulbmil lea loktet váldesirdinnjuolggadusaid boahtte dievasčoahkimii. Deattuhan ahte mii eat sáhte juohke hástalusa čoavdit ođđa dahje ođasmahtton njuolggadusain. Mii sáhttit dušše nannet Sámedikki mearrediđolaš bargguin ja konstruktivva ovttasbargguin dievasčoahkima, dievasčoahkinjođiheami, sámediggeráđi ja hálddáhusa gaskka.

Juste dál lea deháleamos bargu ovdánahttit nannet Sámedikki dievasčoahkkima. Dievasčoahkkin lea min bajimuš mearridanorgána. Dievasčoahkkin lea mearridan nammadit lávdegotti mii galgá geahčadit Sámedikki iežas válgaortnega ja mii leat nammadan demokratiijalávdegotti. Mun sávan ahte dat váikkuha ealasis demokráhtalaš ságastallamii dán áigodaga. 

Sámediggi ásahuvvui vai min álbmogis lea demokráhtalaš jietna. Vai mis lea ásahus mii guoddá giellamet, kultuvramet ja vuoigatvuođaideamet boahttevaš buolvvaide. Dat ovddasvástádus lea stuorát go mii geat dáppe leat odne. 

Čoahkkinjođiheaddji,

Historjá lea min hábmen. Dan botta go mii digáštallat mo čuovvulit Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna, de lea balddihahtti lohkat makkár politihka Norgga stuorámus bellodat, Ovddádusbellodat, ovddida Stuorradikkis. 

Ovddádusbellodat lea eiddo vásihan rasistmma siskkáldasat, muhto mun váillahan ahte sii guorahallat bellodaga politihka mii boahtá assimileren vuođđojurdagis. Ahte bellodat mii ieš ovddida ahte sii áigot leat bellodat buohkaid várás, dahttu heaittihit Sámi demokrahtálaš vuođđogeđggiid, lea balddihahtti ja muittuha sevdnjes historjjá. 

Evttohusat mat sisttisdollet heaittihit Sámedikki, loahpahit Norgga geatnegasvuođaid ILO-konvenšuvnna čađa, ja rivvet Sámedikkis vejolašvuođa vuosteákka cegget áššiide mat guske midjiide leat demokrahtálaš hedjoneamit. Mo son lea Sámi viđátluohkálažžii, mánnái gii oahpá Sámedikki birra skuvllas, lohkat ahte Norgga stuorámus bellodat dahttu Sámedikki heaittihit? Mun ávžžuhan Ovddádusbellodaga ođđasit iskat boaresáigásaš politihkan. Dál livčče áigi, mii leat 2026:s, eat ge 1800-logus. 

Dákkár máilmmis lea vuogas muitit ahte Sámediggi ii oktonasat bargga Sámi kultuvrra, servodaga ja giela ovddas. Háliidan lihkkusávaldagaid buktit Sámeráđđái, geat dán vahkku lágidit 23. Sámekonferánssa Ohcejogas. 70 jagi sii leat dán jagi bargan Sámi servvodaga ovddas, ja sávan buot buriid konferánssa oasálastiide. 

Čoahkkinjođiheaddji,

Lea easka duođas, go sámegiela ja sámi kultuvrra geahččaledje jávkadit olbmuid eallimiin. Olusat min váhnemiin ja áhkuin ja ádjáin ohppe áigá ahte lea buoremus orrut jávohaga. Duháhiid mielde sápmelaččat masse gielaset ja máŋggas ohppe dahkat iežaset unnin. 

Dáruiduhttinpolitihkka dagahii eahpesihkarvuođa, olggušteami ja eahpeluohttámuša mii máŋgga sámi servodagas ain vuhtto.  Ahte mii leat ain dás odne min iežamet álbmotválljen parlameanttas, dat ii leat soaittáhat. 

Danne leage duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta čuovvuleapmi hui dehálaš, juoga mii maid vuhtto áŋgiruššamis álbmotčoahkkimiin mat mis leat leamaš válgabiirriin.   

Dán áŋgiruššama maiddái čuovvolit áššiin maid galgat dál meannudit, ja reviderejuvvon bušeahtaš vuoruhat ruđaid deháleamos dárbbuide dakkár áiggis go leat alla vuordámušat. Mii áigut lága bokte nannet rievtti sámegielat mánáidgárddefálaldahkii ja rekrutteret eanet sámegielhálli bargiid, go mánáidgárdi lea deháleamos báiki gos mánát ohppet sámegiela ruovttu ollgobealde. Doaibmaplánas veahkaválddalašvuođa ja illasteami vuostá mii nannet eastadeami, dutkama ja veahki iežamet gielain, ja dál maid čalmmustahttit neahtta- ja digitálaveahkaválddalašvuođa mánáid ja nuoraid vuostá. 

Seamma ovddasvástádus lea guovddážis go mii meannudat NIM jahkedieđáhusa de lea dat midjiide muittuhussan ahte vuoigatvuođat eai leat diehttelasat. daid ferte bealuštit juohke áidna beaivvi. Dát guoská maiddái sámi guovlluid ealáhusaide, gos boazodoallojagi ja mohtorjohtolatlága bokte mii bargat dan ovdii ahte olbmot ain sáhttet ávkkástallat luondduin, doaimmahit ealáhusaid ja oahpahit mánáideaset giela luonddus. 

Čoahkkinjođiheaddji,

Seammás eallit mii dakkár áiggis go leat ollu rievdamat. Dálkkádatrievdamat, areálasisabahkkemat, geopolitihkalaš ráfehisvuohta ja dađistaga eanet riidu luondduresurssaid birra váikkuha olles Sápmái. 

Mii hukset ovttasbarggu sihke KS:in ja Suodjalusain, seammásgo leat jođihan sámi ovttasbarggu SPR:in, ja leat nannen iežamet saji Davviriikkaid ráđis, mii šaddá ain dehálut ovttasdoaibmanarenan ráfehis máilmmis. Mii leat šiehttan doallat fásta jahkásaš čoahkkimiid suodjalushoavddain. Parlamentarihkkárkonferánssas Girkonjárggas čakčamánu 1.-2. beaivvi galget suodjalus, sihkkarvuohta ja gearggusvuohta leat váldofáddán. 

Dákkár áiggiin šaddá min politihkalaš bargu velá deháleabbon. Danne go sisabahkken deaddu sámi guovlluin ii unno. Danne dárbbašat mii Sámedikki mii gierdá daid rahčamušaid mat bohtet, ja mii bargá aktiivajit.

Dat gažaldat mii berre stivret min árgabeaivvi lea, mo mii hukset servodaga sidjiide geat bohtet min maŋŋá? Sámediggi mii gáibida saji, bidjá beaiveortnega ja lea nanus daid áššiin mat leat dehálačča sihke sidjiide geat ohcalit oadjebasvuođa ja sidjiide geat ohcet ovdáneami boahtteáigái. 

Čoahkinjođiheaddji,

giittán go Sámediggi álggahii otne minuhta jaskavuođas muitin dihtii Carsten Smitha. Mun jurddašan su lágamuččaid morrašin. Carsten Smith námma lea čatnon dehálaš ovdáneapmái stáhta ja Sámi álbmoga oktavuhtii. Sámediggi ásahuvvoi go olbmot čulle dan ovddas. Carsten Smitha bargu lei dehálaš oassin das. Mii leat agálaččat giitevačča dan ovddas.

Giitu.