Čoahkkinjođiheaddji,
Mii eallit áiggis go eahpesihkarvuohta lassána. Juohke beaivvi gullat máilmmijođiheddjiin ođđa cealkámušaid, ja politihkalaš mearrádusat dahkkojuvvojit dađistaga eanet vuorddekeahtes vuogi mielde. Justa danne lea dehálabbo go goassige ovdal ahte mii doalahat iežamet árvvuid ja vuoigatvuođaid. Min servodaga, ealáhusaid ja kultuvrra seailluheami ja nannema dihtii ferte čielgasit ovddidit áššiid ja leat politihkalaččat roahkkat.

Dát eahpesihkarvuohta maiddái vuhtto min iežamet servodagas. Mii oaidnit sihke vejolašvuođaid ja ovdáneami, muhto mii maiddái deaivvadat vuosttaldemiiguin. Oaidnit ahte sámi beroštumit dávjjit ja dávjjit šaddet čáhkkehit saji – leaš dál suodjaluspolitihka, energiijapolitihka dahje resursaávkkástallama geažil. Maŋimuš vahkuid leat oaidnán digaštallamiid das ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat fertejit gillát Norgga suodjalusnávccaid nannema dihtii.

Diehttelasat áddejit maiddái sápmelaččat ahte min guovlluin dárbbašuvvojit suodjalusdoaimmat. Midjiide lea mávssolaš ahte sihke Norgga ja lihtolaččaid soahteveagat dovdet min eatnamiid. Muhto fertejit doahttalit dan ahte dá leat álgoálbmotguovllut. Sii fertejit dovdat min kultuvrra ja diehtit ahte mii leat dáppe. Hárjehusaid fertejit lágidit nu ahte dat unnán čuhcet sámi ealáhusaide ja birrasiidda. Mis maiddái leat rašes eatnamat maid háliidat suodjalit, ja mii háliidat eastadit dávddaid mat sáhttet váikkuhit elliide ja šattuide. Danne lea mearrideaddji dehálaš searvvahit ja gulahallat Sámedikkiin dakkár hárjehusaid plánemis.

Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid várjaleapmi ii leat hehttehus nana suodjalussii - dat leat oassin nana demokratiijas, ja dan áigut mii sihkkarastit ja áimmahuššat ovddosguvlui. Čoahkkimiiguin suodjalushoavddain de leat háleštan dan birra ahte mo galgat sihkkarastit buori doarjaga ja rekrutterema suodjalussii báikki olbmuin. Mii máhttit birget dáid guovlluin, ja dat lea máhttu mii lea mearkkašahtti suodjalussii ja lihtolaččaide. Danin fertet mii gergosat veahkkin gokko dárbu.
 
Čoahkkinjođiheaddji,
Eahpesihkkaris áiggis mas sámi vuoigatvuođat dávjá hástaluvvojit, lea dehálabbo go goassige ovttasbargat riikkarájiid rastá. Norgga beale Sámediggi lea dál váldán badjelasas Sámi parlamentáralaš ráđi jođihandoaimma. Dan dihtii mis lea dál buorre vejolašvuohta nannet iežamet oktasaš jiena. SPR bargá áššiiguin mat leat mearrideaddji dehálaččat sámi gielaide, kultuvrii ja vuoigatvuođaide. Sámediggeráđđi áigu boahttevaš áigodaga earret eará bargat Sámi giellagáldu bistevaš ruhtadeami ovdii ja oktasaš boraspirepolitihka strategiija ovdii. SPR maiddái áigu čuovvulit duohtavuođa ja soabadeami proseassaid ja bargat dan ala ahte álgoálbmogiid álbmotválljen orgánat ožžot stuorát váikkuhanfámu ON:s. Dasto mii fertet oažžut áigái bistevaš čállingotti SPR:i, vai fuolahit iežamet dehálaš ovttasbargui jotkkolašvuođa ja nana áŋgiruššama. Dat ovttasbargu lea mearrideaddji dehálaš vai fuolahit ahte sápmelaččat guldaluvvojit, sihke Davviriikkain ja máilmmis.

Čoahkkinjođiheaddji,
Ráđđehusa ođđa doaibmaplána sápmelaččaid cielaheami ja vealaheami vuostá lea dehálaš olahus. Dalle go Sámediggi almmuhii min iežamet doaibmaplána sámevaši vuostá 2022:s, de gáibideimmet ahte stáhta váldá eambbo ovddasvástádusa. Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna doarjjui gáibádusa. Ráđđehus lea dál čuovvulan dan, ja dat lea dehálaš midjiide buohkaide. Plánas leat ollu doaibmabijut mat sáhttet dahkat erohusa sápmelaččaid árgabeaivvis. Dásseárvo- ja vealahusáittardeaddji vuollásaš doaimma ásaheapmi Davvi-Norgii, mas lea sámi gelbbolašvuohta, lea stuora lávki ovddasguvlui. Go leat buoret statistihkat vaššikriminalitehtas, de mii čielgaseappot oaidnit daid hástalusaid mat mis leat. Plána ii čoavdde buot, muhto dat čájeha ahte min gáibádus das ahte juoga dahkkojuvvo, lea váldojuvvon vuhtii. Dál mii fertet sihkkarastit ahte plána čuovvuluvvo.

Čoahkkinjođiheaddji,
Lean behtton dupmui mii gieskat celkojuvvui Øyfjellet bieggafápmorusttega áššis. Duopmostuollu ii leat doarvái bures vuhtiiváldán daid stuorra sisabahkkemiid mat juo čuhcet Jillen-Njaarkii. Ruovdemáđijat, geaidnohuksemat ja industriija leat guhká jo dagahan stuora sisabahkkemiid boazodoalloguovlluide, ja dál daid lassin vel boahtá Norgga stuorámus bieggafápmorusttet. Dasto mii maiddái diehtit dan ahte plánejuvvojit vel eambbo sisabahkkemat. Boazodoallu lea čielgasit dadjan ahte dát sisabahkken áitá sin boahtteáiggi. Diggegoddi ii leat váldán vuhtii sin dieđuid. Dat čájeha man eahpedássedis fápmogaskavuohta lea dákkár áššiin. Stuorra aktevrrain leat stuorra resurssat, ja sámi riekteguoddit fertejit rahčat unnán doarjagiin. Storebrand lea juo geassádan prošeavttas dan dihtii go das sáhttá šaddat olmmošvuoigatvuođaid rihkkun. Liikká stáhta addá huksenlobi ovdalgo dakkár áššit leat ollásit meannuduvvon riektevuogádagas. Dakkár bargovugiid fertejit heaittihit.

Sámi guovlluin leat ollu sisabahkkemat bieggafápmorusttegiid huksemiid geažil.
Guovvamánu vuosttaš beaivvi lei áigemearri sáddet gulaskuddancealkámušaid NVE:i elfápmoloktema birra Finnmárkkus. Sámedikkis leat čielga gáibádusat min gulaskuddancealkámušain: ollislaš váikkuhusaid sámi kultuvrii ja ealáhusaide galgá dárkilit árvvoštallat. Sisabahkkemat maid dál plánejit, bohtet vel lassin daidda stuora sisabahkkemiidda mat jo leat sámi guovlluin. Sámediggi lea ovddidan vuostecealkámuša ođđa 420kV-fápmolinnjá huksemii Davvesiiddas Sáttovárrái, go das leat dohkketmeahttun stuorra váikkuhusaid luondduvuđđosii ja sámi kulturmuittuide. Mearrideaddji dehálaš maiddái lea ahte sii geat guorahallet boazodoalu ja sámi meahcásteami birra leat fágaolbmot, geain lea boazodoallofágalaš gelbbolašvuohta ja kultuvrralaš áddejupmi. Jus dutkit eai ádde maid galget guorahallat, de šaddá boasttugovva váikkuhusain. Areálasisabahkkemat leat jo nu ollu, ja elfápmolokten lea dálááiggi stuorámus sisabahkkenášši mii čuohcá sámi kulturdoaimmaheapmái. Sámediggi oaivvilda ahte buot huksemiid fertejit bissehit dassážii go ášši čielggaduvvo rievttis.

Čoahkkinjođiheaddji,
Mii ain joatkit barggu sámi borramušvuogádagaiguin. Sámi borramušbuvttadeaddjit háliidivčče sierra sámi borramušmearkka, vai sámi borramušbuktagat lea eambbo oidnosis ja nannen dihtii vuovdinvejolašvuođaid. Dakkár mearkka geavaheaddjit sáhttet juogadit máhtu ja ovddidit ovttasbarggu. Sámediggeráđđi lea čuovvulan dán mearrádusa, ja lea iežas árvalusas stáhtabušehttii bivdán oažžut ruđa biebmomearkka várás.

Sámi borramušaiguin áŋgiruššama olis Sámediggi lágida sámi borramuškonferánssa, Máisttu, Álttás, miessemánu 14. beaivvi. Konferánsa čohkke guovddáš aktevrraid ovddidan dihte sámi borramuša ealáhussan ja kulturárbin, ja mii ávžžuhat buohkaid geat das beroštit dieđihit iežaset konferánsii.

Sámi ja Davvi-Norgga borramušbuvttadeaddjit ledje bures oidnosis máilmmi stuorámus borramuš- ja mátkeealáhusmeassuin, Internationale Grüne Woche (IGW), Berlinas. Meassuide serve 34 fitnodaga mat bohte Nordlánddas, Romssas, Finnmárkkus ja Svalbárddas. Sámediggi lea veahkkin ruhtadan Norgga searvama, ja lágidii lávvu-ságastallama, mas Davvi-Norgga fitnodagat digaštalle mo sámi ja davvi-norgga buktagiid sáhtášii oažžut hui guovddážii máilmmiviidosaččat, ja ahte borramuša, kultuvrra ja mátkeealáhusaid ovttasdoaibman lea gilvalanovdamunnin boahtteáiggis.
  
Čoahkkinjođiheaddji,
Teknologiija ovdána jođánit, ja mii fertet leat mielde digaštallamiin goanstajierpmi birra. Lea mearrideaddji dehálaš ahte sámi gielat ja perspektiivvat leat mielde ovdáneamis. Sámediggeráđđi lea aitto searvan paneladigaštallamii goanstajierpmi birra Sámis, mas sámi fágaolbmot muitaledje mo sii atnet ávkki teknologiijas iežaset fágasurggiin. Dasa lassin mis lea leamaš čoahkkin Nasjonalbiblioteketiin ja Sámi AI labain suokkardallan dihte mo goanstajierpmi sáhttá ovddidit nu ahte dat lea ávkin sámi servodahkii. Digaštallamat goanstajierpmi birra leat álgodásis, ja leat ain dehálaš hástalusat ja vejolašvuođat vuordimis boahttevaš jagiid. Danin lea dehálaš ahte mii gozihit dan ovdáneami, ain digaštallat ja bargat dainna mo goanstajierbmi sáhttá veahkkin nannet sámi servodagaid ehtalaš dohkálaš vuogi mielde.

Čoahkkinjođiheaddji,
Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raportta čuovvuleapmi lea oktan Sámedikki buot dehálamos bargguin. Dievasčoahkkima mearrádusa vuođul kommišuvdnaraportta regionála čuovvuleami áššis, mii doallagoahtit dál álbmotčoahkkimiid ja gulaskuddamiid buot válgabiirriin. Mii háliidat gullat mat sámi fálaldagaid báikkiid olbmuid mielas leat dehálepmosat sin lagasbirrasis. Mii álgit cuoŋománus Davveguovllu válgabiirres, ja doallat čoahkkimiid Hámmerfeasttas, Skiervvás, Návuonas ja Álttás. Mii leat válljen doallat čoahkkimiid iešguđet guovlluin válgabiirres, erenomažit báikkiin gos dál leat unnán fálaldagat. Muhto lea dehálaš deattuhit ahte dát gulaskuddan guoská olles válgabiirii. Álbmotčoahkkimat dollojuvvojit oktanaga čálalaš gulaskuddamiin, masa buohkat sáhttet searvat cuoŋománu 11. beaivvi rádjái. Seamma láhkai áigut dahkat eará válgabiirriin.

Eará čuovvulandoaibman Sámediggi bovde sihke sámi ja eará ásahusaid, organisašuvnnaid ja aktevrraid searvat Verddet - divodan- ja soabahandeaivvadeapmái, Romssas, miessemánu 6.–7. beivviid. Dat lea deaivvadanbáiki gos ságastallat ja bargat Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raporttain. Ulbmil lea nannet oktavuođaid ja ovttas gávnnahit mo soabadeami sáhttá olahit ja mo njulget vahágiid maid dáruiduhttin lea dagahan.

Mun sávan didjiide buriid ságastallamiid.

Giitu mu bealis.

Loga sámediggeráđi doaibmadieđáhusa, njukčamánnu 2025 (dárogillii)