– Luondduluossa lea historjjálaččat vuollegis dásis, ja ollu jogain lea bivdu giddejuvvon. Dilli čuohcá johka- ja mearrasámi kultuvrii. Jos mii galgat oažžut luosa ruovttoluotta, de fertet mii dustet daid duohta áitagiid vuonain ja jogain, dan sadjái go dušše giddet báikegottiid olbmuid ja sámi guolásteddjiid eret, dadjá sámediggeráđđi Jon-Christer Mudenia (NSR).
Gáibidit loahpahit rabas merddiid ja mirkoluoitima
Luossahálddašeami dieđalašráđđi lea 2026 raporttastis gávnnahan ahte luossadihkki, njoammun ja gárgidan biebmoluosat leat stuorimus olbmodahkan áitagat luondduluosaide.
Sámediggeráđđi gáibida ođastuvvon luossadieđáhusas ahte buot luossabiebman sámi guovlluin galget dađistaga biddjojuvvot giddejuvvon rusttegiidda. Ráđđi nanne ahte eai galgga addojuvvot ođđa lobit dahje kapasitehtalassáneapmi rabas merddiide, ja čujuha dasa ahte Kanada juo gieldá rabas merddiid British Columbias 2029 rájes.
Sámediggeráđđi váruha maiddái dan garrasit lassánan kemikálageavaheami birra guollebiebmanealáhusas.
Jon-Christer Mudenia
Árvu/Sámediggi
– Anti-groftávdnasa tralopyril geavaheapmi norgga guollebiebmamis lea lassánan 6 tonnas 2017:s 158 tonnii 2025:s. Ávnnas lea mirkkolaš eallimii mearas ja mirku gávdno guhkkin eret rusttegiin. Mii gáibidit ahte eiseválddit dallánaga gáržžidit dán mirkogeavaheami, deattuha Mudenia.
Áigot veahkehit luosa luonddu mielde
Ieš čázádagain áigu sámediggeráđđi vuoruhit lunddolaš ođđasis šaddama ovdalii go goanstabuvttadeami. Ráđđi hilgu stuora geavaheami rusttegiin main meađđemiid veajahahttet, ja guliid luoitima merrii, mii sin mielas rihkku árbevirolaš johkasámi árvvuid.
Norgga luonddudutkama instituhtta (NINA) lea gieskat almmuhan raportta mii čájeha ahte hávga lea stuorra áitta luossaveajehiidda. Deanuluosa ođđasisšaddadeapmi sáhttá šaddat veadjemeahttumin jus jus hávganálli ii unno sakka.
– Mii fertet hukset luossamáddodaga luonddu iežas eavttuid ala dakko bokte ahte suodjalit gođđosajiid ja jávkadit johtinhehttehusaid. Seammás mii áigut bargat dan ala ahte oažžut stuorra ja mearrediđolaš hávgabivddu olles Deanučázádagas. Báikkálaš guolásteaddjit fertejit oažžut albma bálkká, heivvolaš bivdosiid ja diehttevaš lobiid, ja stáhta ferte mealgat bajidit hávgabuhtadusa, dadjá sámediggeráđđi Mudenia.
Árbediehtu ja ruoššaluossa biebmoresursan
Ášši galgá dál meannuduvvot Sámedikki dievasčoahkkimis. Sámediggeráđđi deattuha ahte hálddašeapmi ii galgga vuordit dassážii go dieđa duođašta daid beliid maid johka- ja mearragátti olbmot leat oaidnán ja vuohttán buolvvaid čađa.
– Dieđáhusa čađa manni prinsihppan lea ahte báikkálaš ja árbevirolaš máhttu, árbediehtu, galgá leat hálddašeami vuođđun. Ovdamearkkat leat máŋga, muhto ovdamearkka dihte leat báikkálaččat diehtán čuđiid jagiid juo ahte hávga lea stuorra áittan lussii.
– Dat guoská maiddái ruoššalussii, man báikkálaš guolásteaddjit fertejit beassat ávkkástallat biebmun dan sadjái go dušše destrueret daid buođuid bokte. Luossabivdu guoddá min giela ja kultuvrra. Jos dat galgá eallit viidáseappot, de fertejit sámi guolásteaddjit beassat bivdit, loahpaha Mudenia.