Buorre beaivi! Buorit olbmot.
Mus lea ovddasvástádus Sámediggeráđis duohtavuođa- ja soabadanproseassa meannudeamis. Lea illu munnje leat dáppe, ja mun giittán fylkkagieldda go váldibehtet dán fáttá ovdan. Erenoamážit giittán kommišuvnna lahtu, Ketil Zachariassena, ja earáid kommišuvnnas, buori barggu ovddas.
Mu mielas ledje nu buori dat dáidagat mat gullet Duohtavuohta- ja seanadankommišuvnna álmmuheapmái, ja mun ávžžuan buohkaid geavahit veahá áiggi geahččat daid. Dan dihte váldán moadde govaid dán presentašuvnnii mielde.
Soabadeapmi. Dat lea boahttevaš mihttomearri. Višuvdna servodaga birra mas sápmelaččat, kveanat norggasuopmelaččat, vuovdesuopmelaččat ja eanetloguálbmot ellet searválaga luohttámušain ja árvvusatnet guhtet guimmiideaset giela ja kultuvrra. Nugo duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea čájehan iežas vuđolaš dokumentašuvnna bokte, de dáruiduhttin lei hui viiddis. Dáruiduhttin lei almmolaš politihkka ja sosiála proseassat. Dat mearkkaša ahte soabadeapmi maid ferte leat viiddis.
Duháhiid mielde olbmot leat massán iežaset giela. Duháhiid mielde olbmot leat massán iežaset identitehta, ja lagasvuođa iežaset kultuvrii. Ja dál ellet duháhiid mielde olbmot váikkuhusaiguin maid mii leat árben dáruiduhttinpolitihkas. Muhtumat soitet jáhkkit ahte dáruiduhttin lea nohkan, muhto persovnnalaš muitalusat raporttas muitalit midjiide ahte dáruiduhttima dagahan hávit eai leat vuos savvon. Daid háviid mii leat árben, muhto dat maiddái leat hávit mat vulget eallinvásáhusain. Mii ain vásihit vaššicealkámušaid, vealaheami almmolaš bálvalusain, dearvvašvuođahástalusaid ja olgguldas deattu kultuvrra ja eallinvuogi vuostá.
Min ovddabealde lea moalkás bálggis. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte go mii dál bargagoahtit dáinna áššiin viidásabbot, de fertejit Sámediggi ja kveanaid ja vuovdesuopmelaččaid organisašuvnnat leat njunnošis barggus. Kommišuvnna raporta duođašta ahte vaikko stáhta vel leage seammá láhkai meannudan dáinna golmmain unnitloguin, de mii maiddái leat gillán sierralágan doaibmabijuid geažil ja mis leat erenoamáš vásáhusat. Soabadeapmi ii sáhte leat standardiserejuvvon proseassa mas mii smiehttat ahte “One size fits all” (Seamma vuohki heive buohkaide).
Danne bures ádden ahte Norske Kveners Forbund / Ruijan Kvääniliitto (Nkf-Rk) lea dieđihan ahte eai searvva dán konferánsii maŋŋelgo Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda šluhttii Kvenseminaret (Kveanaseminára), ja ovttastahtii dan Sámekonferánssain. Kveanain lea vuoigatvuohta sierra soabadanprosessii, ja dasto maiddái sierra arenaide gos digaštallet maid soabadanproseassa mearkkaša sidjiide. Kveanat fertejit ieža beassat mearridit mii soabadeapmi lea sidjiide ja mo galggašedje olahit soabadeami. Sii eai galggaše vásihit ahte sin soabadanproseassa seaguhuvvo sápmelaččaid soabadanproseassain – dahje ahte dat jávká sápmelaččaid soabadanproseassa duohkai. Leat iešguđet seanadanproseassat. Sámediggeráđđi lea dán juo dadjan Stuorradiggái, ja mii ávžžuhat Sámedikki dievasčoahkkima dahkat solidaritehtamearrádusa mii čájeha nana ja čielga doarjaga dasa ahte kveanain lea riekti váidudeaddji doaibmabijuide dan ovddas maid leat massán, ja sis lea riekti sierra soabadanprosessii. Háliidan maid námuhit daid eará joavkkuid dárbbuid duhtadeapmái dán prosessii. Mun evttohan ahte Stuorradiggi addá daid ressursaid mat darbbašuvvojit.
Sámedikki bealis leat mii aiddo loahpahan gulaskuddanproseassa mas mii leat jearran sámi servodagas sin oaiviliid raportta sisdollui ja evttohuvvon soabadeaddji doaimmaide. Mis lea leamaš njálmmálaš gulaskuddan masa ollu sámi organisašuvnnat ja ásahusat serve, ja ikte nogai áigemearri sáddet čálalaš gulaskuddancealkámuša. Mii illudat lohkat daid 80 gulaskuddancealkamuša mat bohte sisa. Sámi servodaga oaivilat ja cealkámušat leat dehálaččat midjiide go mii Sámedikkis galgat gieđahallat duohtavuođa- ja soabadanášši njukčamánu dievasčoahkkimis.
Dáruiduhttin lea hirbmat viiddis ášši, ja mii dárbbašat áiggi duođas áddet dan. Ollugat mis guddet persovnnalaš bákčasiid, seammás go mis leat oktasaš bákčasat. Dán raporttas mii oahpásmuvvat earáid persovnnalaš bákčasiidda sin persovnnalaš muitalusaid bokte, ja okta raportta nana beliin lea ge ahte dát muitalusat biddjojit dihto oktavuhtii. Raportta lossa muitalusat váikkuhit olbmui, ja ollu dain leat dáhpáhuvvan Romssas ja Finnmárkkus.
Fertet muitit giitit buohkaid geat leat muitalan iežaset vásahusaid birra. Mun áiggun erenoamážit namuhit daid sámi mánáid Ruŋggus, geat sáddejuvvojedje erenoamášskuvlii áššedovdi árvvoštallama haga, dušše dan dihte go ledje sámi mánát. Dasa lassin gillájedje sii psyhkalaš ja fysalaš veahkaválddi maid eará oahppit ja oahpaheaddjit čađahedje. Raporttas muitaluvvo maiddái ollu váivves vásáhusaid birra internáhttaskuvllain. Okta muitala ahte: “Mun in muitte nu ollu, dan dihte go mii oahpaimet dárogillii. Mii oahpaimet áddet ahte mii eat mearkkašan maidege. Dan sii muitaledje midjiide, ja (..) sii leat dadjan ahte mii leat vuolimusas sápmelaččaid gaskkas. Dat lea dieđusge váikkuhan munnje olles eallima”.
Dát eai leat dološáiggi muitalusat, muhto leat olbmuid muitalusat, geat leat seamma agis go oallugat mis dán lanjas. Dát váikkuha munnje hui garrasit.
Dál galgat čuovvulit raportta, dakkár áiggis go leat ollu riiddut. Jagis 2023 leat leamaš stuorra demonstrašuvnnat go Ráđđehus ii leat čuovvulan Alimusriekteduomu, mii celkkii ahte bieggafápmorusttegiid huksen Fovsen Njaarkes rihkku kulturdoaimmahanvuoigatvuođaid. Ášši dihte leat oallugat bidjan gažaldatmearkka dasa ahte maid dát ášši obage mearkkaša sápmelaččaid riektesihkkarvuhtii. Erenoamážit go mii seammás vásihit ahte konsultašuvnnaid haga plánejuvvojit stuorra sisabahkkemat sámi guovlluide. Mii oaidnit ahte luohttámuš sápmelaččaid ja stáhta gaskkas vearáska. Dát luohttámušroassu ii leat dušše Fovse-ášši dihte, muhto maiddái dan dihte go čájehuvvo unnán dáhttu nannet sámi ohppiid giellavuoigatvuođaid, go leat váilevaš dearvvašvuođafálaldagat sámi pasieanttaide ja lea unnán dáhttu eastadit vašuheami sápmelaččaid vuostá. Ja dieđusge maiddái danne go sámi ulbmilat eai ruhtaduvvo, nu go sámi organisašuvnnat ja ásahusat.
Mo mii ovdánit dán dilálašvuođas? Leago soabadeapmi obage vejolaš? Sámediggi boahtá vuđđolaččat digaštallat soabadeami-konseapta. Mu mielas soabadeapmi ferte dahkkojuvvot guovtti vuogi mielde: Vuosttažettiin ferte huksejuvvot luohttámuš, ja dat mielddisbuktá ahte sámi vuoigatvuođat váldojuvvojit duođalažžan. Dasto fertet gávdnat konkrehta doaimmaid divvun dihtii dan mii lea billašuvvan, ja midjiide ferte addojuvvot vejolašvuohta váldit ruovttoluotta dan maid mii leat massán. Dakko mii fertet álgit. Mun vásihan ahte soabadankonseapta lea váttis ollu sámiide. Mii eat ábut gártat dakkár dillái gos vurdojuvvo ahte mii soabadat. Ahte dan dihte go Stuoradiggi lea ožžon raportta – de vurdojuvvo soabadeapmi. Dat ahte raportta ráhkadeapmi iešalddis lea soabadeapmi, dan gal eahpidan. Lea ollu maid šaddá njulget ovdal go dan rádjái ollet. Luohttámuša ferte divvut, ja dan maid leat massán, ferte divvut.
Doaba soabadeaddji doaibmabidju soaitá leat mielde buktimin dáid vuordámušaid. Mii dagaha eahpesihkarvuođa ja addá dakkár dovddu ahte lea gávpedoaimma birra sáhka. Stuoradiggemearrádus mas lea listu soabadeaddji doaibmabijuin sáhttá dulkojuvvot ná: “Dál mii álggahit duon ja dán prošeavtta, ja de galggat don soabadit”. Ii leat nu álki, ja luohttámušroassu maid mii vásihat, ii daga ášši buorebun. Dan dihte jáhkán mun ahte mii fertet hállagoahtit divvundoaibmabijuid birra baicce go soabadeaddji doaibmabijuid. Soabadeami birra sáhttit háleštit muhtomin boahtteáiggis. 50 jagi dahje 100 jagi geahčen sáhttit geahččat bohtosiid. Leat go mii dál ožžon vejolašvuođa divvut dan maid leat massán – ja dovdat go mii dál dan luohttámuša maid dárbbašat?
Dát lea áddjás proseassa, ja ságastallamat ja digaštallamat fertejit leat máŋgga arenas. Seamma láhkai fertejit kveanat ja vuovdesuopmelaččat beassat ságastallat sullasaš áššiid birra sin arenain. Lea Stuoradiggi mii almmolaččat lea ožžon kommišuvdnaraportta, ja sii galget meannudit ášši geassemánus. Sámediggi vuordá ahte Stuoradiggi konsultere minguin buot vejolaš doaibmabijuid birra. Soabadeapmi ii sáhte dáhpáhuvvat seamma láhkai go dáruiduhttin – badjelgeahččamiin.
Geahččalan loahpahit veahá positiivvalabbo vugiin. Lean namalassii áibbas vissis das ahte lea vejolaš váldit ruovttoluotta dan maid leat massán dáruiduhttima geažil, jus fal dasa oččošeimmet resurssaid ja jus buot bealit meannudit dán raportta duođalažžan. Dat lea vejolaš, jus mii heivehat skuvlla, alitoahpu, dutkama ja ásahusstruktuvrraid. Buot vásáhusat čájehit ahte revitaliseren doaibmá dušše dalle go dilit dasa láhččojuvvojit doarvái bures – nationálalaččat, regionálalaččat ja báikkálaččat. Mun sávan ahte mii olahat dan. Ja jus mii dahkat dan liekkusvuođain ja geahččalit ipmirdit nubbi nuppi, de soabadeapmi guhkes áigge badjel soaitá vejolaš.
Dál mii viimmat meannudišgoahtit dán raportta. Illudan boahttevaš vahkuid lohkat buot gulaskuddancealkámušaid mat Sámediggái leat boahtán, ja álggahit Sámedikki meannudeami. Muhto buot ovddemus illudan čuovvut dán konferánssa, mas ollu perspektiivvat guoskkahuvvojit. Giitu iežan ovddas.